Uusi hallin­to­y­li­lää­käri Antti Ohva­nainen kokee pysty­vänsä auttamaan muita työteh­tä­vissä: ”Pyrin mahdol­lis­ta­maan onnis­tu­misia”

Noin 1,5 kuukautta sitten hallin­to­y­li­lää­kä­rinä aloit­tanut Antti Ohva­nainen solahti uuteen työhönsä välit­tö­mästi.

– Täällä on ollut ystä­väl­linen vastaan­otto. Ohjausta ja tukea on ollut hyvin saata­villa ja työteh­tävät ovat kiin­nos­tavia ja sopivan haastavia, Ohva­nainen summaa.

Ohva­nainen on hyvillään siitä, että isona työnan­ta­jana Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tialue – Siun sote voi tarjota erilaisia työmah­dol­li­suuksia. Ennen nykyistä pestiään Ohva­nainen työs­ken­teli geriat­rian erikois­lää­kä­rinä pallia­tii­vi­seen keskuk­seen kuulu­vassa koti­sai­raa­lassa. Nyt työhuone sijaitsee Tikkamäen M‑talossa. Antti Ohva­nainen kertoo pitävänsä poti­las­työstä ja ihmisten kohtaa­mi­sesta, minkä vuoksi hän edelleen tekee harvak­sel­taan päivys­tys­vuo­roja 24/7 akuut­ti­kes­kuk­seen.

– Minulla ei ollut toivetta päästä pois poti­las­työstä. Halusin päästä ymmär­tä­mään aiempaa laajemmin hallin­nol­lista koko­nai­suutta. On tärkeää, että hallin­nol­liset tehtävät toimivat, mikä mahdol­listaa ihmisten työs­ken­telyn mahdol­li­simman hyvin.

Ohva­nainen kokee, että pystyy nykyi­sessä työssään laajen­ta­maan ja kehit­tä­mään amma­til­lista osaa­mis­taan. Odotukset uutta työtä kohtaan liittyvät vahvasti myös toisten työn mahdol­lis­ta­mi­seen.

– Haluan olla hyödyksi ja auttaa muita heidän työteh­tä­vis­sään. Pyrin mahdol­lis­ta­maan onnis­tu­misia, Ohva­nainen kiteyttää.

Hallin­to­y­li­lää­kärin työteh­tä­viin kuuluu muun muassa erilai­siin lausun­to­pyyn­töihin vastaa­minen yhdessä tarvit­ta­vien henki­löiden kanssa, asiakas- ja poti­las­tur­val­li­suuden edis­tä­minen ja osal­lis­tu­minen Itä-Suomen yhteis­työ­alueen arviointi- ja vaikut­ta­vuus­ver­koston työhön sekä hyvin­voinnin ja terveyden edis­tä­mis­työn suun­nit­te­luun. Lisäksi hallin­to­y­li­lää­käri kuuluu terveys- ja sairaan­hoi­to­pal­ve­lujen johto­tii­miin ja tukee sitä kautta toimia­lueen toimintaa. Hallin­to­y­li­lää­käri on myös yhtenä lääke­tie­teel­li­senä asian­tun­ti­jana uuden asiakas- ja poti­las­tie­to­jär­jes­telmän käyt­töön­oton valmis­te­lussa.

Työn moni­puo­li­suus houkutti

Antti Ohva­nainen on syntynyt Juan­kos­kella ja muuttanut Helsin­kiin opis­ke­le­maan lääke­tie­dettä. Hän on erikois­tunut geriat­riaan ja suorit­tanut pallia­tii­visen lääke­tie­teen erityis­pä­te­vyyden. Erikois­tues­saan hän on työs­ken­nellyt monen­lai­sissa tehtä­vissä eri puolilla pääkau­pun­ki­seutua ja parin vuoden ajan Jyväs­ky­läs­säkin. Hän on asunut perheensä kanssa Joen­suussa vuodesta 2018. Siun sotella ensim­mäinen työpaikka oli pallia­tii­vi­sessa keskuk­sessa, jonka hyvä maine oli tiedossa jo ennen muuttoa Joen­suuhun.

Vuonna 2022 hänet valittiin alkuun Itä-Savon sairaan­hoi­to­pii­riin geriat­rian ylilää­kä­riksi, kunnes pian seuran­neen hyvin­voin­tia­lueiden muodos­tuksen jälkeen hänestä tuli Etelä-Savon hyvin­voin­tia­lueen ikään­ty­neiden palve­lujen hallin­nol­linen ylilää­käri ja palve­lua­lue­pääl­likkö.

– Viihdyin hyvin myös Etelä-Savossa, mutta matkus­ta­minen kävi raskaaksi. Asuimme koko ajan Joen­suussa. Tykkään olla enemmän lähi­töissä kuin etätöissä, ja täällä se onnistuu.

Niinpä Ohva­nainen palasi pallia­tii­vi­seen keskuk­seen ja koti­sai­raa­laan töihin. Nyt työarki on muuttunut merkit­tä­västi.

– Olen kiin­nos­tunut asioista hyvin moni­puo­li­sesti, ja tässä työssä käsi­tel­tävät aiheet vaih­te­levat. Minulle on tuotu esille, että tehtä­vän­kuvaa on mahdol­lista muokata vahvuuk­sien ja kiin­nos­tuksen kohteiden mukai­sesti.

Arjen vaivat­to­muutta Pohjois-Karja­lassa

Antti Ohva­nainen kokee, että Pohjois-Karja­lassa on arjen vaivat­to­muutta verrat­tuna Helsin­kiin. Hän päätti puoli­sonsa kanssa muuttaa Joen­suuhun, jotta perheen lapsilla olisi pääkau­pun­ki­seutua rauhal­li­sempi kasvu­ym­pä­ristö. Ohva­naisen mummola sijaitsi Joen­suussa, joten kaupunki oli lapsuus­ajoilta tuttu. Lisäksi hänen isänsä suku on lähtöisin Tohma­jär­veltä.

– Kun olimme muut­ta­massa, etsin Joensuun kaupungin toimi­pis­tettä torin lähellä. Kuljes­kelin kadulla ja joku tuli kysymään, etsinkö jotakin. Helsin­gissä ei kukaan kysyisi. Ilmei­sesti olin etsivän näköisenä, Ohva­nainen naurahtaa ja jatkaa:

– Täällä on välitön tunnelma.

Perhee­seen kuuluu lääkä­ri­puo­liso, neljä lasta ja suomen­la­pin­koira. Ohva­nainen pitää hyvänä ominai­suu­tena sitä, että pystyy vapaa-ajalla irrot­tau­tu­maan hyvin työasioista. Vapaa-ajalla on paljon miele­kästä tekemistä, mihin keskit­ty­minen vie ajatukset muualle.

Ohva­nainen tekee parhail­laan työn ohella väitös­kir­ja­tut­ki­musta Helsingin yliopis­toon. Väitös­kirja liittyy koti­sai­raa­la­toi­min­taan ja pallia­tii­vi­seen hoitoon. Tutki­mus­työn lisäksi aika kuluu perheen kanssa ja harras­tuk­sissa.

– Harrastan juok­se­mista ja kunto­sa­lilla käymistä. Silloin kuuntelen aina ääni­kir­joja, ja tällä hetkellä olen kuun­te­le­massa Erikois­jou­koissa-kirjaa. Pääasiassa tieto­kir­jal­li­suutta kuuntelen ääni­kir­joina ja viih­de­kir­jal­li­suutta luen kirjoina. Olemme puolison kanssa kirjaston ahkeria käyttäjiä.