KuunteleSuomessa vietetään mielenterveysviikkoa perinteisesti viikolla 47. Tänä vuonna teemana on toipumisrauha.
Mielenterveyden keskusliitto haluaa teeman avulla muistuttaa, ettei mielenterveysongelmista toipumiselle ole deadlinea. Toipumisprosessi on aina yksilöllinen, eikä sitä voi aikatauluttaa tai suorittaa. Toipumista on myös opetella elämään sellaisen sairauden kanssa, joka kulkee rinnalla läpi elämän.
Yhteiskunta asettaa paineita siirtyä nopeasti tuottavaksi kansalaiseksi. Lähipiirissä ei ehkä ymmärretä, kuinka pitkästä prosessista toipumisessa on kyse – ja ettei lopputuloksena ole välttämättä sama ihminen, jonka he joskus tunsivat.
Toipumisrauha kuuluu kaikille. Se ei tarkoita passiivisuutta, vaan omien voimavarojen puitteissa toimimista. Yhteiskunta ja lähipiiri voivat tukea siinä, ettei kenenkään tarvitse toipua yksin eikä kenenkään tarvitse olla toipumisen jälkeen ”valmis”.
“Toipumisprosessia ei voi aikatauluttaa eikä suorittaa.”
Mielenterveyttä ei ole ilman mielen hyvinvointia
Suomessa mielenterveyden häiriöt ja erilaiset riippuvuussairaudet ovat toiseksi yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syy tuki- ja liikuntaelinsairauksien jälkeen.
Nuorten aikuisten kohdalla mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, erityisesti masennus ja ahdistuneisuus, olivat vuonna 2024 yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen.
Pohjois-Karjalassa mielenterveyden haasteet ovat yleisempiä kuin Suomessa keskimäärin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastojen mukaan mielenterveyteen liittyvä sairastavuusindeksi on meillä huomattavasti korkeampi kuin maan keskiarvo.
Mielenterveyden haasteet ovat sekä inhimillisesti että taloudellisesti asia, jolle on syytä tehdä jotain – ja onneksi asiaan voidaan myös vaikuttaa. Hyvinvointialue ei tähän yksin pysty. Nyt tarvitaan koko maakunta edistämään positiivista mielenterveyttä.
Tämän tärkeän viestin välittämiseen käynnistettiin viime huhtikuussa Pohjois-Karjalassa Mielen hyvinvointia kaikille ‑kampanja, jonka suojelijana toimii maakuntajohtaja Markus Hirvonen. Kampanja jatkuu ensi kesään asti, ja toivottavasti mielen hyvinvoinnin edistäminen jatkuu siitä eteenpäinkin. Vastuuta asiasta on meillä kaikilla.
“Pohjois-Karjalassa mielenterveyden haasteet ovat yleisempiä kuin Suomessa keskimäärin.”
Välitä itsestäsi
Mielen hyvinvointia kaikille ‑kampanjassa korostuu kaksi tärkeää asiaa. Ensimmäinen niistä on itsestä välittäminen.
Jos en pidä itsestäni hyvää huolta, ei minulle jää pidemmän päälle voimavaroja välittää myöskään toisten hyvinvoinnista. Meidän tulisikin oppia paremmin kuuntelemaan niitä kehon ja mielen hälytysmerkkejä, jotka kertovat, että nyt on aika hidastaa ja pysähtyä miettimään omaa oloaan.
Valitettavasti tässä hektisessä ajassa hälytyskello on helppo sammuttaa. Silloin se lopettaa viestien lähettämisen ja uupuminen voi mennä pitkällekin ennen kuin kukaan sen huomaa.
Kannattaa kuunnella kehon ja mielen viestejä ja tarvittaessa hakea apua.
Apua on saatavilla. Tärkeintä on, ettei jää yksin murehtimaan. Kuten sanonta kuuluu: Yksin murehtien ongelmat kaksinkertaistuvat ja toisen kanssa jakaen ne puolittuvat.
” Jos en pidä itsestäni hyvää huolta, ei minulle jää voimavaroja välittää toisten hyvinvoinnista.”
Välitä myös toisista
Toinen tärkeä viesti on, että vaikutamme päivittäin toinen toistemme elämään – halusimme tai emme, tiedostimme sen tai emme!
Hyvä sana, rohkaisu, halaus, oven avaaminen, hymy, tervehtiminen tai muu pieni ystävällinen ele voivat pelastaa toisen henkilön päivän ja tuoda hyvää mieltä, vaikka emme siitä palautetta saisikaan.
Toisaalta rumasti sanominen, ilkeily tai syrjään jättäminen voivat pilata toisen mielialan pitkäksi aikaa. Olemme vastuussa siitä, mitä sanomme ja mitä someen kirjoitamme. Meillä on sananvapauden lisäksi myös sananvastuu.
” Meillä on sananvapauden lisäksi myös sananvastuu.”
Pienillä sanoilla on suuri merkitys
Tärkeitä sanoja mielen hyvinvoinnin kannalta ovat kiitos ja anteeksi.
Joskus tulemme loukanneeksi toista huomaamatta ja silloin anteeksipyytäminen on tärkeä taito. Itse korostan erityisesti kiitoksen ja myönteisen palautteen voimaa.
Opin tämän jo vuosia sitten Pohjanmaalla työyhteisövalmennusta pitäessäni. Puhuimme siitä, miksi niin helposti katsomme maailmaa tummien silmälasien kautta, huomioiden vain epäkohtia ja virheitä, ja miten tällainen asennoituminen vaikuttaa työyhteisön ilmapiiriin.
Keskustelun aikana eräs osallistuja kertoi pohjanmaalaisen sanonnan, joka jäi mieleeni: ”Ihminen on kehuvetoinen”.
Mielestäni erittäin hyvin sanottu! Sanonta tarkoittaa sitä, että jos ihminen tietää tehneensä jotain hyvin ja saa siitä positiivista palautetta, se tuntuu hyvältä. Kun tuntuu hyvältä, on kiva tehdä työtä ja silloin saa myös hyviä tuloksia aikaan. Myönteisen palautteen pitäisi olla osa työyhteisöjen arkea.
” Ihminen on kehuvetoinen.”
Ota kiitos vastaan lahjana
Toinen puoli asiasta on se, osaammeko ottaa myönteisen palautteen vastaan. Kiitos on lahja. Se kannattaa ottaa vastaan, eikä mitätöidä sitä.
Jos kiitosta vähätellään, sen antaja kokee tulleensa torjutuksi ja se tuntuu pahalta. Kun tämä toistuu, loppuu kiitoksen antaminen helposti kokonaan.
Laitetaan hyvä mieli kiertämään
Yhteenvetona haluan korostaa itsestä ja toisista välittämistä.
Mielen hyvinvointia kaikille ‑kampanjassa toivomme, että työyhteisöissä, kouluissa, järjestöissä ja arjen kohtaamisissa mietittäisiin niitä hyvinvointia edistäviä tekoja, joita ihan jokainen meistä voi tehdä.
Laitetaan hyvä kiertämään ja tehdään todeksi slogan: Ilo elää Pohjois-Karjalassa!
” Kiitos on lahja. Se kannattaa ottaa vastaan, eikä mitätöidä sitä.”
Merja Mäkisalo-Ropponen
Sh, TtT Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen valtuuston pj.
Kirjoittajalle sosiaali- ja terveydenhuollon kysymykset sekä työyhteisöjen kehittäminen ovat olleet aina lähellä sydäntä. Blogikirjoitusten aiheet ponnistavat kirjoittajan omasta sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus- ja tutkimustaustasta sekä eduskuntatyössä karttuneesta näkemyksestä alan toimintaympäristöstä. Tutkittua tietoa, alan yhteiskunnallisia trendejä – Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle peilaten.