Oma koti yhtei­sössä – Ikään­ty­neiden yhtei­söl­li­sessä asumi­sessa naapurit ovat lähellä

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tialue – Siun sote on moni­puo­lis­tanut ikään­ty­neiden palveluja. Tavoit­teena on vastata entistä paremmin ikään­tyvän väestön palve­lu­tar­pee­seen. Erilai­silla palve­luilla pyritään turvaa­maan ikään­ty­neen oman­nä­köinen itse­näinen elämä mahdol­li­simman pitkään omassa kodissa.

Kaikissa tilan­tei­sessa ikään­ty­neen omaan kotiin vietävä tuki ja hoito ei kuiten­kaan riitä. Silloin on aika miettiä voisiko oma koti olla esimer­kiksi perhe­ko­dissa tai vaikka yhtei­söl­lisen asumisen yksikössä. Ikään­ty­neen tilan­tee­seen parhaiten sopiva asumis­muoto valitaan aina palve­lu­tar­peen arvioinnin perus­teella, joka tehdään ikään­ty­neen kanssa yhdessä.

Erilaiset asumisen muodot vastaavat erilai­siin tarpei­siin. Ikään­ty­neen on mukava asua ympä­ris­tössä, jossa on myös muita palve­lu­tar­peel­taan samassa tilan­teessa olevia. Tällöin yhdessä tekeminen onnistuu parhaiten ja yhteisiä kiin­nos­tuksen kohteita on helpompi löytää, koti­hoidon palve­lu­pääl­likkö Minna Penttinen sanoo.

Tukea, turvaa ja yhdessä oloa

Omasta kodista asumi­syk­si­kössä sijait­se­vaan kotiin siir­ty­misen taustalla voi olla erilaisia syitä. Yhtei­söl­li­seen asumiseen ikään­tynyt tulee usein sen vuoksi, että hän kokee yksin asuessaan yksi­näi­syyttä tai turvat­to­muutta.

Jos ikään­tynyt kokee yksi­näi­syyttä ja elämä on kääntynyt oman kodin sisälle, kannattaa ottaa yhteyttä Senio­ri­neu­vonta Ankkuriin. Tällai­sissa tilan­teissa yhtei­söl­linen asuminen voisi olla hyvä ratkaisu. Koko­nai­suus toki aina ratkaisee, mikä palvelu sopii kenel­lekin. Yhtei­söl­lisen asumisen vahvuu­tena on kuitenkin juuri yhtei­söl­li­syys, oleminen toisten ikään­ty­neiden kanssa, Penttinen kertoo.

Yhtei­söl­li­sessä asumi­sessa jokai­sella asuk­kaalla on oma asunto. Asunnon koot ja varus­telut vaih­te­levat. Kaikissa asun­noissa on kuitenkin huoneen lisäksi wc- ja pesey­ty­mis­tilat. Lisäksi osassa asun­noista on oma keittiö.

Asun­noissa mietitään myös ikään­ty­neiden toiveita ja tarpeita sekä toimin­ta­kykyä. Pyrimme kaikilla ratkai­suilla edis­tä­mään asukkaan omatoi­mi­suutta, itse­näi­syyttä ja toimin­ta­kykyä. Oma keittiö voi olla joillekin tässä tarpeen, kun taas toiset eivät koe sitä tarvit­se­vansa, Penttinen kertoo.

Siun soten yhtei­söl­lisen asumisen yksi­köissä on keski­määrin 10–15 asuntoa. Kaikissa yksi­köissä on yhteisiä tiloja, kuten ruokailu- ja harras­te­ti­loja. Myös piha-alueet ovat asuk­kaiden käytössä.

Yksi­köissä ruokail­laan yhdessä, se on tärkeä osa osal­li­suutta ja kans­sa­käy­mistä. Yksi­löl­lisiä ateria-aikoja pyritään kunnioit­ta­maan, kaikkien ei esimer­kiksi tarvitse olla yhtä aikaa aamu­pa­lalla. Keit­tiö­tilat ovat asuk­kaiden käytössä, siellä voi vaikka keitellä kahvit vieraille. Yhteisiin tiloihin voidaan järjestää omatoi­mista tekemistä asuk­kaiden toiveiden mukaan, Penttinen kertoo.

Yhdessä tekeminen ja oleminen on merkit­tä­vässä roolissa yhtei­söl­lisen asumisen arjessa. Siun sote järjestää yhdessä eri toimi­joiden kanssa asuk­kaille monen­laisia tapah­tumia ja yhteistä tekemistä.

Muutto yhtei­söl­li­seen asumiseen ei tarkoita entisten harras­tusten loppu­mista. Asukasta kannus­te­taan jatkamaan entisiä harras­tuk­siaan omien toivei­densa mukai­sesti. Yhtei­söl­li­sessä asumi­sessa järjes­te­tään myös yhteistä toimintaa. Tavoit­teena on yhdessä tekeminen ja ajan viet­tä­minen yhdessä muiden asuk­kaiden kanssa, Penttinen sanoo.

Palveluja tarpeen mukaan

Siun sotessa on tällä hetkellä kuusi yhtei­söl­lisen asumisen yksikköä, joissa asuu reilut 100 asukasta. Yhtei­söl­listä asumista järjes­te­tään myös niin sano­tuissa yhdis­tel­mäyk­si­köissä, joissa on sekä yhtei­söl­listä asumista että ympä­ri­vuo­ro­kau­tista palve­lua­su­mista. Kaikkiaan yhtei­söl­lisen asumisen asukkaita mukaan lukien perhe­hoito, on tällä hetkellä 517.

Yhtei­söl­lisen asumisen yksi­köihin palvelut tuottaa asumis­pal­velut tai kotihoito. Yksi­köissä ei ole vält­tä­mättä henki­löstöä paikalla ympäri vuoro­kauden, vaan palvelut tuodaan ikään­ty­neille heidän tarpei­densa mukaan.

Toki käytän­nössä henki­löstöä on paikalla päivä­sai­kaan lähes jatku­vasti, koska henki­löstöä osal­listuu asiak­kaiden henki­lö­koh­taisen tuen lisäksi myös yhteiseen toimin­taan. Yöaikaan apua saa aina tarvit­taessa turva­pu­he­li­mella hälyt­tä­mällä tai puhe­li­mella soit­ta­malla, Penttinen kertoo.