Lasten­suo­jelun perhe­hoidon tukea kehi­te­tään – ”jotta kukaan perhe­hoi­taja ei jäisi yksin”

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lu­eella – Siun sotessa kehi­te­tään lasten­suo­jelun perhe­hoidon tukea. Siun sote on käyn­nis­tänyt perhe­hoidon tuen tiimin toiminnan, jonka tavoit­teena on tukea perhe­hoi­tajia koko sijoi­tuksen ajan.

Perhe­hoi­tajat tekevät valtavan arvokasta työtä. He avaavat oman kotinsa ja sydämensä lapselle ja ovat valmiita tarjoa­maan vakaan kasvu­ym­pä­ristön. Arvos­tamme tätä merki­tyk­sel­listä työtä ja työs­ken­te­lemme tiiminä, jotta kukaan perhe­hoi­taja ei jäisi yksin, palve­lu­koor­di­naat­tori Minna Tenhunen-Kejonen kuvaa.

Perhe­hoidon tuen tiimi rekrytoi ja kouluttaa uusia perhe­hoi­tajia sekä tarjoaa perhe­hoi­ta­jille tarvit­tavan tuen. Tiimi on sijoi­tuksen alusta saakka aktii­vinen toimija lapsen asioissa yhdessä perhe­hoi­tajan, lapsen oman sosi­aa­li­työn­te­kijän ja tarvit­taessa lapsen huol­ta­jien kanssa.

Tavoit­tee­namme on, että pystymme käyn­nis­tä­mään perhe­hoidon valmen­nukset omana toimin­ta­namme ensi vuoden alusta alkaen. Perhe­hoi­ta­jina jo toimi­ville kehitämme uusia tuki­muo­toja. Perhe­hoi­ta­jien ajatuksia kuun­nellen, lähdemme kehit­tä­mään vertais­tuki- ja ryhmä­toi­min­toja, työnoh­jausta, koulu­tuksia ja virkis­tys­toi­mintaa, jotka käyn­nis­tyvät asteit­tain vuoden 2026 aikana, Tenhunen-Kejonen kertoo.

Perhe­hoidon tuen tiimi tukee perhe­hoi­ta­jien jaksa­mista sekä tarjoaa yksi­löl­listä tukea hyvin­voin­tiin ja voima­va­roihin liittyvin haas­tei­siin. Jokai­selle perhe­hoi­ta­jalle nimetään vastuu­työn­te­kijä, joka toimii perheen omana tuki­hen­ki­lönä.

Esimer­kiksi ensim­mäi­selle sijoi­tus­vuo­delle tarjoamme tehos­tettua tukea. Keskeistä on myös, että olemme tavoi­tet­ta­vissa, jos perhe kohtaa jonkin haastavan tilanteen. Perhe voi olla yhtey­dessä omatyön­te­ki­jäänsä tai viikon­lop­puisin palve­le­vaan perhe­hoidon päivys­tys­nu­me­roon, palve­lu­vas­taava Kiia Laasonen kertoo.

Perhe­hoidon tuen tiimin tarkoi­tuk­sena on turvata perhe­hoi­ta­jalle valmiudet kohdata lapsen tuen tarpeita sekä erilaisia kehi­tyk­sel­lisiä ja kasva­tuk­sel­lisia haasteita. Perhe­hoi­ta­jille tarjotaan myös yksi­löl­listä tukea kasva­tus­teh­tä­vään, kuten omien toimin­ta­ta­pojen tunnis­ta­mi­seen tai perhe­hoi­ta­jana kasva­mi­seen ja kehit­ty­mi­seen.

Perhe­hoi­ta­jien tukeen kuuluu myös se, että perhe­hoi­ta­jien on mahdol­lista pitää heille kuuluvat vapaa­päivät. Perhe­hoi­ta­jien vapaiden tuuraa­mi­seen koulu­te­taan sijais­hoi­tajia.

Perhe­hoi­ta­jilla on laki­sää­teinen oikeus kahteen vapaa­päi­vään kuukau­dessa. Sijais­hoi­taja mahdol­listaa perhe­hoi­ta­jalle mahdol­li­suuden irrot­tautua arjesta ja palautua, sosi­aa­lioh­jaaja Sebastian Rodriguez muis­tuttaa.

Perhe­hoito on lasten­suo­je­lu­lain mukaan ensi­si­jainen sijais­huollon muoto. Perhe­hoi­ta­jille on suuri tarve valta­kun­nal­li­sesti. Jotta lapsi tai nuori voitai­siin sijoittaa ensi­si­jai­sesti perhee­seen, tarvitaan Siun soten alueel­lekin lisää perhe­hoi­tajia.

On lapsen edun mukaista, että hän saisi elää normaalia arkea kodin­omai­sessa ympä­ris­tössä, pysyvien aikuisten ympä­röi­mänä. Yhteisenä tavoit­tee­namme on, että mahdol­li­simman moni kodin ulko­puo­lelle sijoi­tet­tava lapsi saisi asua sijais­per­heessä. Tämän toteut­ta­mi­seksi tarvit­semme uusia perhe­hoi­tajia, sosi­aa­li­työn­te­kijä Hanna-Maria Kuiva­lainen kertoo.

Kiin­nos­tai­siko sinua toimia perhe­hoi­ta­jana?

Lasten­suo­jelun perhe­hoi­dolla tarkoi­te­taan lapsen hoidon, kasva­tuksen ja muun huolen­pidon järjes­tä­mistä perhe­hoi­tajan kotona. Perhe­hoi­ta­jista käytetään myös nimitystä sijais­van­hempi tai sijais­perhe.

Sijais­per­hei­siin sijoi­tet­tavat lapset tulevat osaksi perhettä ja he tarvit­sevat turval­lisen, vakaan ja välit­tävän ympä­ristön. Sijais­per­heeksi sovel­tuvat lapsi­per­heet, yhden tai kahden vanhemman perheet ja kaikki, joiden elämän­ti­lan­tee­seen sijais­per­he­toi­minta sopii.

Sijais­van­hem­muus vaatii sopivaa elämän­ti­lan­netta. Halu auttaa ja tarjota koti lapselle on ensiar­voisen tärkeää, mutta myös käytännön asioita kannattaa pohtia etukäteen. Lapseen tulee pystyä sitou­tu­maan pitkäksi aikaa ja asunnossa tulisi olla tilaa kasva­valle lapselle, Kuiva­lainen kertoo.

Sijais­van­hem­malta edel­ly­te­tään kykyä tarjota vakaa ja turval­linen kasvu­ym­pä­ristö, jous­ta­vuutta, halua ymmärtää erilaisia elämän­ta­poja ja persoo­nal­li­suuksia, valmiutta kasvaa perhe­hoi­ta­jana sekä yhteis­työ­tai­toja.

Perhe­hoi­ta­juus on parhaim­mil­laan rinnak­kais­van­hem­muuden tarjoa­mista ja kasva­tus­kump­pa­nina toimi­mista. Monella biolo­gi­sella vanhem­malla on usein halu kasvattaa lastaan, mutta olosuh­teet eivät sitä vält­tä­mättä mahdol­lista. Jaettu vanhem­muus näyt­täytyy myös lapselle niin, että hänellä on ympärillä useita välit­täviä aikuisia. Yhteis­työn tekeminen on avai­na­se­massa lapsen edun mukaisten palve­lujen toteut­ta­mi­sessa, Tenhunen-Kejonen pohtii.

Kaikki perhe­hoi­tajat käyvät läpi PRIDE-valmen­nuksen, jonka aikana sijais­van­hem­muutta harkit­se­valla on mahdol­li­suus pohtia elämän­ko­ke­muk­siaan ja tutkia niitä sijais­van­hem­muuden näkö­kul­masta. Valmennus tarjoaa tietoa perhe­hoi­ta­jana toimi­mi­sesta, auttaa arvioi­maan omia valmiuksia toimia perhe­hoi­ta­jana sekä valmistaa tulevia sijais­van­hempia tehtävään. Perhe­hoi­ta­juu­desta kiin­nos­tu­neet valitaan valmen­nuk­seen alku­haas­tat­te­luiden jälkeen.

Jos kiin­nos­tuit perhe­hoi­ta­jana toimi­mi­sesta, otathan matalalla kynnyk­sellä yhteyttä tiimiimme. Yhtey­den­otto ei velvoita sinua mihinkään, vaan kerromme mielel­lämme sijais­per­he­toi­min­nasta lisää, Kuiva­lainen kannustaa.

Lisä­tie­toja lasten­suo­jelun perhe­hoi­dosta saat sosi­aa­li­työn­te­kijä Hanna-Maria Kuiva­lai­selta, puh. 013 330 1732. Perhe­hoidon tuen tiimin yhteys­tiedot löydät verk­ko­si­vuil­tamme: Lasten­suo­jelun perhe­hoito ja sijais­per­heet – Siun sote.