”Kavereita on, ja huumoria” – Koivik­ko­lassa on sopivasti omaa rauhaa ja toisten seuraa

Tyyne Pussinen, Otto Hassinen ja Aimo Hirvonen istuvat Koivik­kolan oles­ke­lu­huo­neessa hoitajien kanssa. Ikku­noista näkyy syksyinen maisema ja tele­vi­siossa soi musiikki. Hoitajia ja talon asukkaita kävelee käytä­villä. Lounas on nautittu hetki sitten ja nyt Koivik­ko­lassa vietetään rentoa ilta­päivää yhdessä oleillen.

Onhan täällä kavereita. Tuon toisen vanhuksen kanssa ollaan naapu­reita. Minä taidan olla vähän nuorempi kuin hän, kun olen vasta 92 vuotta, Hassinen toteaa.

Täällä on mukava olla, kun on kavereita. Ainakin ruokai­lussa tulee aina juteltua toisten kanssa, 93-vuotias Pussinen kertoo.

Kavereita on, ja huumoria. Ilman huumoria olisi tukala olla. Nyt ei ole tukalaa, naurahtaa 99-vuotias Hirvonen.

Ikääntyneitä asukkaita ja hoitajia istumassa Koivikkolan oleskelutilassa
Ilomantsin Koivik­kola on yksi Siun soten yhtei­söl­lisen asumisen yksi­köistä. Kuva: Siun sote/ Antti Pitkä­järvi

Ilomant­sissa sijait­seva Koivik­kola on yksi Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lueen – Siun soten yhtei­söl­lisen asumisen yksi­köistä. Yhtei­söl­linen asuminen on ikään kuin koti­hoidon ja asumis­pal­velun yhdis­telmä tai välimuoto.

Jokai­sella on täällä oma koti, jonka yksi­tyi­syyttä kunnioi­tamme. Koti­hoidon työn­te­kijä käy sovitusti asuk­kaiden kotona. Muuten ammat­ti­lai­semme ovat kutsut­ta­vissa tarvit­taessa tai sitten tavat­ta­vissa yhtei­sissä tiloissa, kertoo palve­lu­vas­taava Janica Tossa­vainen Ilomantsin koti­hoi­dosta.

Kovik­ko­lassa on tällä hetkellä 12 asukasta. Yksi paris­kun­takin täällä asuu. Asukkaat kalus­tavat asuntonsa itse oma näköi­sek­seen Merja Ikonen kertoo.

Hoitaja kävelee Koivikkolan oleskelutilassa
Koti­hoidon työn­tet­kijät ovat mukana Kovik­kolan arjessa päivä­sai­kaan. Kuva: Siun sote/ Antti Pitkä­järvi

Koti­hoidon työn­te­kijät ovat paikan päällä Koivik­ko­lassa pääasiassa aamuseit­se­mästä iltayh­dek­sään. Ikään­ty­neillä on palve­lu­tar­peen mukai­sesti käytös­sään turva­pu­he­limet, joilla he voivat hälyttää apua ympä­ri­vuo­ro­kauden. Yöaikaan mahdol­liset turva­pu­he­lin­hä­ly­tykset ottaa vastaan Ilomantsin koti­hoidon yöhoitaja.

Oman asunnon lisäksi ikään­ty­neet voivat viettää aikaa yhtei­sissä tiloissa tai toistensa luona kyläillen. Ruokailut ovat tärkeä yhteinen hetki, joka tuo rytmiä päiviin.

Monta kertaa olen syönyt päivässä. Ruoka on hyvää ja sitä on riit­tä­västi, Hirvonen toteaa.

Koivik­ko­lassa asuvat ikään­ty­neet kokoon­tuvat syömään ja jutte­le­maan yhdessä aamu­pa­lalle, lounaalle, päivä­kah­ville, päiväl­li­selle ja ilta­pa­lalle. Tämä luo paljon yhtei­söl­li­syyttä ja vaikuttaa myös monen ikään­ty­neen ruoka­ha­luun. Yhdessä syöden ruoka maistuu paremmin, Tossa­vainen kertoo.

Asukas ja työntekijä istuvat keinutuoleissa.
Asukkaat ja työte­kijät tapaavat toisiaan palve­lujen lisäksi myös yhtei­sissä tiloissa. Kuva: Siun sote/ Antti Pitkä­järvi

Vapaa-aikaa yhdessä muiden kanssa

Ruokai­lujen ja arjen yhdes­sä­olon lisäksi Koivik­ko­lassa järjes­te­tään myös monen­laista vapaa-ajan ohjelmaa yhteis­työssä eri toimi­joiden kanssa. Lisäksi asukkaat ulkoi­levat paljon yksin ja yhdessä.

Käyn ulkoi­le­massa joka päivä. Meillä oli tässä muutama päivä sitten tapah­tu­makin tuolla pihalla. Silloin toivat kahvit tuonne ulos pöytiin. Hyvä sää oli silloin, Hassinen sanoo.

Tuossa joku päivä huomasin, että herrat olivat katso­massa yhdessä urheilua toisen heidän asun­nos­saan. Osa sitten toki haluaa olla enemmän omissa oloissaan, Tossa­vainen toteaa.

Ohjelmaa päiviin tuovat mm. seura­kunnat ja paikal­liset yhdis­tykset. Yhteiseen ohjelmaan osal­lis­tu­minen on aina vapaa­eh­toista. Kovik­ko­lassa käy myös paljon omaisia.

Ikään­ty­neet käyvät omaisten kanssa paljon myös esimer­kiksi kaupoilla, kirkolla, syömässä ja ulkoi­le­massa. Arkea eletään siis ihan niin kuin aiemmassa kodis­sakin. Saa tulla, mennä ja olla. Tämä on heidän oma kotinsa, Ikonen sanoo.

Kaksi asukasta ja hoitaja istuvat sohvalla juttelemassa.
“Kuulemme mielel­lämme kehi­ty­seh­do­tuksia, ja pyrimme niitä mahdol­lis­ta­maan”, Tossa­vainen (kesk.) kertoo.
Kuva: Siun sote/ Antti Pitkä­järvi

”Voi, jos uima-allas olisi”

Oles­ke­lu­huo­neessa istuva kolmikko on tyyty­väinen asumiseen Koivik­ko­lassa. Erityistä kiitosta he antavat ruuasta, levosta, pihasta ja saunasta. Toki kehi­ty­si­deoi­takin nousee esille.

Voi, jos uima-allas olisi. Olen ikäni asunut järven rannalla. Minä uin kevääl­läkin aina jo silloin, kun jäät oli vielä järvessä. Kahvi tippumaan ja ei kun järveen. Uinnin jälkeen sitten kahvi maistui, Pussinen kertoo

Uima-allasta Koivik­ko­lassa ei ainakaan vielä ole, mutta sauna kyllä löytyy.

Saunassa olen käynyt ja se on mukavaa, Pussinen kertoo.

Asukas istuu oleskeluhuoneen sohvalla.
“Kavereita on, ja huumoria. Ilman huumoria olisi tukala olla. Nyt ei ole tukalaa”, naurahtaa Hirvonen.
Kuva: Siun sote/ Antti Pitkä­järvi

Sauna onkin ahkerassa käytössä. Tähän saakka jokainen on saunonut omineen, mutta nyt mietin­nässä on myös miesten sauna­vuoro.

Miehiltä tuli ehdotus, että voisiko järjestää miesten sauna­vuoron, jotta he voisivat saunoa yhdessä. Tämä järjes­te­tään heille, Ikonen sanoo.

Kuulemme mielel­lämme kehi­ty­seh­do­tuksia, ja pyrimme niitä mahdol­lis­ta­maan, Tossa­vainen jatkaa.

Tossa­vaisen mukaan yhtei­söl­lisen asumisen vahvuus on juuri yksi­löl­linen ja oman näköinen arki osana yhteisöä.

Jos mietin omalle kohdalle, niin ikään­ty­neenä haluaisin asua näin. Voisi elää oman­nä­köistä elämää omassa kodissa, mutta silti lähellä olisi muita ihmisiä, turvaa ja tukea. Ei jäisi yksin, mutta saisi kuitenkin elää mahdol­li­simman itse­näistä elämää.