Kuuntele
Tyyne Pussinen, Otto Hassinen ja Aimo Hirvonen istuvat Koivikkolan oleskeluhuoneessa hoitajien kanssa. Ikkunoista näkyy syksyinen maisema ja televisiossa soi musiikki. Hoitajia ja talon asukkaita kävelee käytävillä. Lounas on nautittu hetki sitten ja nyt Koivikkolassa vietetään rentoa iltapäivää yhdessä oleillen.
Onhan täällä kavereita. Tuon toisen vanhuksen kanssa ollaan naapureita. Minä taidan olla vähän nuorempi kuin hän, kun olen vasta 92 vuotta, Hassinen toteaa.
Täällä on mukava olla, kun on kavereita. Ainakin ruokailussa tulee aina juteltua toisten kanssa, 93-vuotias Pussinen kertoo.
Kavereita on, ja huumoria. Ilman huumoria olisi tukala olla. Nyt ei ole tukalaa, naurahtaa 99-vuotias Hirvonen.
Ilomantsissa sijaitseva Koivikkola on yksi Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen – Siun soten yhteisöllisen asumisen yksiköistä. Yhteisöllinen asuminen on ikään kuin kotihoidon ja asumispalvelun yhdistelmä tai välimuoto.
Jokaisella on täällä oma koti, jonka yksityisyyttä kunnioitamme. Kotihoidon työntekijä käy sovitusti asukkaiden kotona. Muuten ammattilaisemme ovat kutsuttavissa tarvittaessa tai sitten tavattavissa yhteisissä tiloissa, kertoo palveluvastaava Janica Tossavainen Ilomantsin kotihoidosta.
Kovikkolassa on tällä hetkellä 12 asukasta. Yksi pariskuntakin täällä asuu. Asukkaat kalustavat asuntonsa itse oma näköisekseen Merja Ikonen kertoo.
Kotihoidon työntekijät ovat paikan päällä Koivikkolassa pääasiassa aamuseitsemästä iltayhdeksään. Ikääntyneillä on palvelutarpeen mukaisesti käytössään turvapuhelimet, joilla he voivat hälyttää apua ympärivuorokauden. Yöaikaan mahdolliset turvapuhelinhälytykset ottaa vastaan Ilomantsin kotihoidon yöhoitaja.
Oman asunnon lisäksi ikääntyneet voivat viettää aikaa yhteisissä tiloissa tai toistensa luona kyläillen. Ruokailut ovat tärkeä yhteinen hetki, joka tuo rytmiä päiviin.
Monta kertaa olen syönyt päivässä. Ruoka on hyvää ja sitä on riittävästi, Hirvonen toteaa.
Koivikkolassa asuvat ikääntyneet kokoontuvat syömään ja juttelemaan yhdessä aamupalalle, lounaalle, päiväkahville, päivälliselle ja iltapalalle. Tämä luo paljon yhteisöllisyyttä ja vaikuttaa myös monen ikääntyneen ruokahaluun. Yhdessä syöden ruoka maistuu paremmin, Tossavainen kertoo.
Vapaa-aikaa yhdessä muiden kanssa
Ruokailujen ja arjen yhdessäolon lisäksi Koivikkolassa järjestetään myös monenlaista vapaa-ajan ohjelmaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Lisäksi asukkaat ulkoilevat paljon yksin ja yhdessä.
Käyn ulkoilemassa joka päivä. Meillä oli tässä muutama päivä sitten tapahtumakin tuolla pihalla. Silloin toivat kahvit tuonne ulos pöytiin. Hyvä sää oli silloin, Hassinen sanoo.
Tuossa joku päivä huomasin, että herrat olivat katsomassa yhdessä urheilua toisen heidän asunnossaan. Osa sitten toki haluaa olla enemmän omissa oloissaan, Tossavainen toteaa.
Ohjelmaa päiviin tuovat mm. seurakunnat ja paikalliset yhdistykset. Yhteiseen ohjelmaan osallistuminen on aina vapaaehtoista. Kovikkolassa käy myös paljon omaisia.
Ikääntyneet käyvät omaisten kanssa paljon myös esimerkiksi kaupoilla, kirkolla, syömässä ja ulkoilemassa. Arkea eletään siis ihan niin kuin aiemmassa kodissakin. Saa tulla, mennä ja olla. Tämä on heidän oma kotinsa, Ikonen sanoo.
Kuva: Siun sote/ Antti Pitkäjärvi
”Voi, jos uima-allas olisi”
Oleskeluhuoneessa istuva kolmikko on tyytyväinen asumiseen Koivikkolassa. Erityistä kiitosta he antavat ruuasta, levosta, pihasta ja saunasta. Toki kehitysideoitakin nousee esille.
Voi, jos uima-allas olisi. Olen ikäni asunut järven rannalla. Minä uin keväälläkin aina jo silloin, kun jäät oli vielä järvessä. Kahvi tippumaan ja ei kun järveen. Uinnin jälkeen sitten kahvi maistui, Pussinen kertoo
Uima-allasta Koivikkolassa ei ainakaan vielä ole, mutta sauna kyllä löytyy.
Saunassa olen käynyt ja se on mukavaa, Pussinen kertoo.
Kuva: Siun sote/ Antti Pitkäjärvi
Sauna onkin ahkerassa käytössä. Tähän saakka jokainen on saunonut omineen, mutta nyt mietinnässä on myös miesten saunavuoro.
Miehiltä tuli ehdotus, että voisiko järjestää miesten saunavuoron, jotta he voisivat saunoa yhdessä. Tämä järjestetään heille, Ikonen sanoo.
Kuulemme mielellämme kehitysehdotuksia, ja pyrimme niitä mahdollistamaan, Tossavainen jatkaa.
Tossavaisen mukaan yhteisöllisen asumisen vahvuus on juuri yksilöllinen ja oman näköinen arki osana yhteisöä.
Jos mietin omalle kohdalle, niin ikääntyneenä haluaisin asua näin. Voisi elää omannäköistä elämää omassa kodissa, mutta silti lähellä olisi muita ihmisiä, turvaa ja tukea. Ei jäisi yksin, mutta saisi kuitenkin elää mahdollisimman itsenäistä elämää.