”Missä mä nukun? Mitä täällä syödään? Kuka musta huolehtii?”

”Missä mä nukun? Mitä täällä syödään? Kuka musta huolehtii?” – Hyvä tulo sijais­huol­toon ‑toimin­ta­mal­lissa lapsen turval­li­suuden tunne on kaiken keskiössä.

Kun lapsi tai nuori sijoi­te­taan kodin ulko­puo­lelle, muuttuu moni asia lapsen tai nuoren elämässä. Arjessa muuttuvat huolta pitävät aikuiset, asuin­paikka, arjen käytän­teet – mahdol­li­sesti myös koulu tai päiväkoti. Sijoitus on aina kriisi, ja muutokset arjessa horjut­tavat lapsen tai nuoren turval­li­suuden tunnetta.

Pelkäs­tään Siun soten alueella asia koskee satoja lapsia ja nuoria vuosit­tain. Vuonna 2024 Siun soten alueella tehtiin 188 kiireel­listä sijoi­tusta. Kun lukuun lisätään avohuollon tuki­toi­mina sijoi­tetut lapset ja nuoret sekä alueella tehdyt huos­taa­notot, puhutaan merkit­tävän kokoi­sesta asia­kas­ryh­mästä.

“Sijoitus kodin ulko­puo­lelle on aina kriisi”

Keskiössä on lapsen tai nuoren turval­li­suuden tunteen vahvis­ta­minen

Siun soten lasten­suo­je­lussa on kuluneen vuoden aikana kehitetty tulo­vai­heen työs­ken­telyä tilan­teissa, joissa lapsi tai nuori sijoi­te­taan hyvin­voin­tia­lueen omiin yksi­köihin, Paik­kik­seen tai Mintun­ku­jalle. Kehit­tä­mistyö aloi­tet­tiin Pesäpuun toteut­ta­massa Hyvä tulo sijais­huol­toon ‑hank­keessa, jossa kehi­tet­tiin toimin­ta­malli sijoi­tuksen ensim­mäisten 28 päivän työs­ken­telyn tueksi lasten­suo­jelun asui­nyk­si­köihin ja sosi­aa­li­työhön ja ‑ohjauk­seen.

Toimin­ta­mallin keskiössä on lapsen tai nuoren turval­li­suuden tunteen vahvis­ta­minen. Toimin­ta­mal­liin liittyen lapsen tai nuoren vanhem­pien kanssa työs­ken­nel­lään tulo­vai­heessa tiiviisti. Myös tiivis ja tavoit­teel­linen omaoh­jaa­ja­työs­ken­tely on tärkeä osa toimin­ta­mallia.

Hyvä tulo sijais­huol­toon ei ala asui­nyk­sikön portailta

Siun sotessa sijoi­tus­pää­töksiä tehdään lasten­suo­jelun lisäksi palve­lu­tar­peen arvioinnin yksikössä sekä sosiaali- ja krii­si­päi­vys­tyk­sessä. Myös näissä yksi­köissä on pilotoitu Hyvä tulo sijais­huol­toon ‑toimin­ta­mallia, jotta asia­kas­nä­kö­kul­masta prosessi olisi yhte­näinen.

Hyvä tulo sijais­huol­toon ei kuiten­kaan ala sijoi­tus­pää­tök­sestä tai lasten­suo­jelun asui­nyk­sikön portailta. Toisinaan se alkaa jo viikkoja tai kuukausia ennen sitä. Kaikki lapsen ja nuoren kanssa työs­ken­te­levät aikuiset luovat puheil­laan ja teoillaan kuvaa paitsi palve­luista, joissa itse työs­ken­te­levät, myös monista muista palve­luista. Millaisen kuvan lasten­suo­je­lusta sinä luot puheel­lasi?

“Toimin­ta­mallin keskiössä on lapsen tai nuoren turval­li­suuden tunteen vahvis­ta­minen”

Turval­li­suuden tunteen raken­tu­minen on meidän aikuisten tehtävä

Lasten­suo­jelun asui­nyk­si­köissä työtä tehdään pitkälti omalla persoo­nalla. Se ei kuiten­kaan tarkoita, etteikö käytän­teiden tule olla yhte­näisiä. Turval­li­suus syntyy arjen enna­koi­ta­vuu­desta, vuoro­vai­ku­tuk­sessa, arjen kohtaa­mi­sissa. Luot­ta­muksen raken­ta­minen ei ole helppoa eikä se synny itsestään. Turval­li­suuden tunteen raken­tu­minen vaatii työtä, ja se on meidän aikuisten tehtävä. Lasten ja nuorten tulee voida tuntea, että heistä väli­te­tään ja että he ovat turvassa.

Hyvä tulo sijais­huol­toon ‑toimin­ta­mal­liin voit tutustua hank­keessa tuote­tusta oppaasta. Voit ladata oppaan maksutta Pesäpuun verk­ko­kau­pasta: Hyvä tulo sijais­huol­toon ‑toimin­ta­malli (verk​ko​kauppa​.pesapuu​.fi)

“Turval­li­suus syntyy arjen enna­koi­ta­vuu­desta, vuoro­vai­ku­tuk­sessa, arjen kohtaa­mi­sissa.”