KuunteleSyyskuu on maailman Alzheimer-kuukausi. Kuukauden tavoitteena on lisätä tietoisuutta Alzheimerin taudista ja muistisairauksista. 21. syyskuuta vietetään Maailman Alzheimer-päivää, ja päivää edeltävä viikko on Suomessa perinteisesti Muistiviikko.
Tämän vuoden teema on Kuljemme muistisairaan matkassa. Viikon aikana Muistiliitto ja sen yhdistykset jakavat tietoa muistisairauksista ja muistuttavat muistisairaiden ihmisten sekä heidän läheistensä oikeudesta hyvään ja oman näköiseen elämään.
Muistipotilaan hoito- ja palveluketju Siun sotessa
Muistisairaat ja muistiperheet tarvitsevat eri sairauden vaiheissa erilaista tukea ja apua. Siun sotessa on kirjallinen muistipotilaan hoito- ja palveluketju, jossa kuvataan hoidon vaiheet ennaltaehkäisystä ja sairauden tunnistamisesta aina tutkimuksiin, hoitoon ja hoidon seurantaan.
Ketjussa on omat osiot potilaalle, läheisille ja ammattilaisille. Hoito ja palveluketjuun voit tutustua Siun soten hoito- ja palveluketjusivustolla: Muistipotilaan hoito- ja palveluketju
Muistihoitaja rinnalla kulkijana
Yksi tärkeimmistä ammattihenkilöistä hoitoketjussa on muistihoitaja, jonka puoleen voi kääntyä kynnyksettömästi kaikissa muistiin liittyvissä asioissa. Muistihoitajan vastaanottokäynti on maksuton.
Ensikäynnillä muistihoitaja haastattelee asiakkaan ja hänen luvallaan myös läheisen. Vastaanotolla kartoitetaan arkiselviytymistä ja omatoimisuutta, tehdään erilaisia kyselyjä sekä muistitestit. Lisäksi mitataan verenpaine, pituus ja paino.
Muistihoitaja voi tehdä lähetteen verikokeisiin, joilla selvitetään muistioireiden mahdollisia aineenvaihdunnallisia syitä, kuten kilpirauhasen toiminnan häiriöitä tai vitamiinipuutoksia. Tarvittaessa muistihoitaja varaa ajan lääkärille. Hän on koko sairauden ajan muistisairaan ja hänen läheistensä tukena.
“Muistihoitaja on koko sairauden ajan muistisairaan ja hänen läheistensä tukena.”
Muistiyhdistys tärkeänä kumppanina
Jotta muistisairaat ja heidän läheisensä saisivat oikea-aikaista apua, tukea ja ohjausta, tarvitaan julkisten palvelujen rinnalle järjestöjen panosta. Pohjois-Karjalassa Siun sote ja muistiyhdistys ovat tehneet selkeän työnjaon palveluketjun eheyden varmistamiseksi.
Hoito- ja palveluketjussa todetaan muun muassa, että muistiyhdistys järjestää muistisairauteen sairastuneille ja heidän läheisille vertaistukea ja sopeutumisvalmennusta. Kumppanuutta on vuosien mittaan hiottu, ja se perustuu molempien osapuolien perustehtäviin. Näin muistisairaita ja heidän läheisiään voidaan tukea ja auttaa entistä paremmin.
Käytännössä Siun soten muistihoitajat ja muistiyhdistyksen työntekijät vetävät yhdessä esimerkiksi ryhmiä sairastuneille ja omaisille. Hoito- ja seurantavastuu sekä palveluohjaus ovat aina muistihoitajalla, kun taas muistiyhdistys tarjoaa vertaistuellista tukea kuntoutumiseen.
Yhteistyön tulokset ovat erinomaisia. Muistiyhdistyksen työntekijät pystyvät tarjoamaan ajallisesti pidempää keskustelutukea ja arjen ohjausta. He käyvät jonkin verran myös hoitokodeissa omaisten tuokioissa sekä ohjaavat ammattikorkeakoulun opiskelijoita.
” Julkisten palvelujen rinnalle tarvitaan järjestöjen panosta.”
Työikäisten ensitieto – ainutlaatuinen toimintamalli
Työikäisille muistisairauteen sairastuneilla on kehitetty vertaistuellinen ensitieto, jota toteutetaan yhteistyössä neurologian poliklinikan ja muistiyhdistyksen kanssa. Tapaamiseen kutsutaan muutama perhe kerrallaan.
Tapaamisessa neurologinen sairaanhoitaja, ja tarvittaessa neurologi, sekä Muistiluotsin muistiasiantuntija kohtaavat perheen yhdessä. Näin ohjautuvuus työikäisten toimintaan tapahtuu heti diagnoosin alkuvaiheessa. Toiminta on ainutlaatuista koko maassa.
“Työikäisten ensitieto ‑toiminta on ainutlaatuista koko maassa.”
Kumppanuus turvaa kokonaisuuden
Ilman muistiyhdistystä eheä hoito- ja palveluketju ei voisi Siun soten alueella toimia. Päällekkäisyyksiä ei ole, mutta joustavuutta sitäkin enemmän. Kehitettävää toki on edelleen, mutta olemme monessa asiassa myös esimerkkinä muille alueille.
Siun soten ja Pohjois-Karjalan Muisti ry:n kumppanuus on hyvä esimerkki siitä, miksi järjestön toimintaedellytykset on turvattava. Jos järjestöjen rahoitus vähenisi merkittävästi, moni hyvä toimintatapa ja kumppanuus jäisi pois. Onneksi lisäsäästöjä ei maan hallituksen budjettiriihessä järjestöille suunnattu.
Kohtaaminen kansalaistaidoksi
Suomessa arvioidaan olevan 190 000 muistisairasta ihmistä, joista noin 7000 on työikäisiä. Vuosittain muistisairauteen sairastuu noin 15 000 henkilöä. Lähes jokainen meistä joutuu jossain elämänsä vaiheessa kohtaamaan muistisairauden – joko itsessään tai läheisessään.
Siksi tietoa muistisairauksista, niiden ennaltaehkäisystä, hoidosta, kuntoutuksesta sekä muistisairaan kohtaamisesta tulisi lisätä kaikille. Muistiyhdistykset tekevät arvokasta työtä myös tällä saralla.
Esimerkiksi niin sanotuissa muistikummituokioissa opetellaan viisi tärkeää asiaa, jotka jokaisen tulisi tietää muistisairauksista ja siitä, miten muistisairas kohdataan arvokkaasti. Tavoitteena on, että muistisairauksien ymmärtämisestä tulee kansalaistaito. Suosittelen lämpimästi kaikkia hankkimaan itselleen tämän tärkeän kansalaistaidon.
“Muistikummituokio pyrkii tekemään muistisairauksien ymmärtämisestä kansalaistaidon.”
Merja Mäkisalo-Ropponen
Sh, TtT Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen valtuuston pj.
Kirjoittajalle sosiaali- ja terveydenhuollon kysymykset sekä työyhteisöjen kehittäminen ovat olleet aina lähellä sydäntä. Blogikirjoitusten aiheet ponnistavat kirjoittajan omasta sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus- ja tutkimustaustasta sekä eduskuntatyössä karttuneesta näkemyksestä alan toimintaympäristöstä. Tutkittua tietoa, alan yhteiskunnallisia trendejä – Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle peilaten.