Turvaa ja hengäh­dys­tau­koja omais­hoi­ta­jille – perhe­hoito tukena arjessa

Omais­hoidon tuki on paljon enemmän kuin sopimus ja hoito­palkkio. Se on voimavara, joka mahdol­listaa hyvän arjen sekä hoidet­ta­valle että häntä hoita­valle lähei­selle. Kun tuki toimii, koti voi pysyä kodin tuntui­sena ja hoitaja jaksaa raskaan ja sitovan työnsä.

Omais­hoidon tuki – hoitajan ja hoidet­tavan hyväksi

Omais­hoidon tuki on hyvin­voin­tia­lueen järjes­tämä laki­sää­teinen sosi­aa­li­pal­velu, joka tukee omais­hoi­tajia ja heidän hoita­miaan henki­löitä. Sen tavoit­teena on mahdol­listaa laadukas hoito kotona, ylläpitää ja tukea hoidet­tavan toimin­ta­kykyä sekä tukea omais­hoi­tajan jaksa­mista.

Omais­hoidon tuki on koko­nai­suus, johon sisältyy

  • hoito­palkkio omais­hoi­ta­jalle,
  • vapaa­päiviä,
  • omais­hoi­tajan sään­nöl­liset terveys­tar­kas­tukset sekä
  • muita omais­hoitoa tukevia palve­luita.

Omais­hoidon tuesta laaditaan sopimus omais­hoi­tajan ja hyvin­voin­tia­lueen välillä. Sopi­muk­sessa määri­tel­lään muun muassa hoito­palk­kion määrä, oikeus vapaa­päi­viin ja vapaan järjes­tä­misen tavat. Liit­teeksi tehdään hoito- ja palve­lusuun­ni­telma, jossa sovitaan sekä hoidet­tavan tarvit­se­mista palve­luista että omais­hoi­tajaa tukevista toimen­pi­teistä.

Yksi tärkeimpiä omais­hoidon tuen muotoja on vapaa­päi­vien sään­nöl­linen mahdol­lis­ta­minen omais­hoi­ta­jalle. Lain mukaan omais­hoi­ta­jalla on oikeus pitää vapaata vähintään 2–3 vuoro­kautta kuukau­dessa, hoidon sito­vuu­desta riippuen. Omais­hoi­to­so­pi­muk­sessa voidaan sopia myös pidem­mistä vapaista, esimer­kiksi sään­nöl­li­sestä vuoro­hoi­dosta.

Perhe­hoito varmis­ta­massa omais­hoi­ta­jien vapaat

Perhe­hoito on sosi­aa­li­pal­velu, jota voidaan toteuttaa joko perhe­hoi­tajan kodissa tai hoidet­tavan kotona. Se voi olla osa- tai ympä­ri­vuo­ro­kau­tista hoivaa ja huolen­pitoa, ja sen järjes­tä­mi­sestä vastaa hyvin­voin­tialue perhe­hoi­to­lain mukai­sesti.

Pohjois-Karja­lassa perhe­hoitoa on kehitetty jo pitkään, mutta paljon työtä on vielä tehtävänä. Esimer­kiksi ikäih­misten hoidossa olisi tarvetta niin sano­tuille krii­si­pai­koille. Krii­si­paik­koja tarvit­tai­siin tilan­tei­siin, joissa ikään­tynyt tarvitsee nopeasti apua ja tukea esimer­kiksi sairaa­lasta kotiu­tu­misen jälkeen, omais­hoi­tajan tila­päisen pois­saolon ajaksi tai muissa äkil­li­sissä tilan­teissa.

Omais­hoidon tuen tavoit­teena on mahdol­listaa laadukas hoito kotona ja tukea omais­hoi­tajan jaksa­mista.

Kiertävät perhe­hoi­tajat – apua suoraan kotiin

Siun sotessa on hyviä koke­muksia kier­tä­vistä perhe­hoi­ta­jista omais­hoidon tukena. Kiertävät perhe­hoi­tajat työs­ken­te­levät ikäih­misten kotona. He eivät ole sosiaali- ja tervey­den­huollon ammat­ti­laisia, mutta ovat käyneet perhe­hoidon valmen­nuksen.

Koti­hoidon tehtäviä perhe­hoi­taja ei tee, mutta hänellä on aikaa arjen kuntou­tuk­seen ja yhdessä teke­mi­seen. Hänen kanssaan ikäih­minen voi ulkoilla, käydä kylässä, tehdä kotias­ka­reita tai muita hoidet­tavan toivomia asioita.

Tällä hetkellä Siun sotessa on 17 kiertävää perhe­hoi­tajaa. Lisää tarvit­tai­siin koko hyvin­voin­tia­lu­eella, mutta erityi­sesti Ylä-Karja­lassa.

Perhe­hoi­taja tarjoaa toisen kodin

Jos ikään­ty­neen kotiin annettava perhe­hoito ei syystä tai toisesta ole sopiva vaih­toehto, perhe­hoito voidaan toteuttaa myös perhe­hoi­tajan kotona. Silloin hoidet­tava pääsee aina samaan, tuttuun perhe­hoi­to­ko­tiin omais­hoi­tajan vapaiden ajaksi.

Minulla oli kesällä mahdol­li­suus vierailla Taru ja Timo Tuonosen perhe­hoi­to­ko­dissa Lehmossa. He tarjoavat lyhy­tai­kaista perhe­hoitoa muun muassa omais­hoi­ta­jien vapaa­päi­vien ajaksi. Vierai­lulla keskus­telin hoidet­ta­vien kanssa – kaikki olivat tyyty­väisiä. Eräs herra totesi, että tämä on ”sellainen toinen koti, jossa tapaa tuttuja, joiden kanssa on mukava olla ja jutella vaikka mistä”.

Päivä­oh­jel­maan Tuono­silla kuuluu muun muassa sään­nöl­linen ulkoilu, yhteiset ruokailu- ja kahvit­te­lu­hetket, kortin pelaa­minen ja muu mukava yhdessä puuhas­telu.

Kier­tä­vällä perhe­hoi­ta­jalla on aikaa arjen kuntou­tuk­seen.

Lisää perhe­hoi­tajia tarvitaan

Tällä hetkellä Pohjois-Karja­lassa on yhteensä 25 perhe­kotia, joista kahdeksan tarjoaa pelkäs­tään lyhy­tai­kaista asumista. Lyhyt- ja pitkä­ai­kaista perhe­hoitoa on viidessä perhe­ko­dissa. Uusia perhe­ko­teja tarvitaan hyvin­voin­tia­lu­eella lisää.

Lopuksi

Omais­hoito on hoidet­ta­ville inhi­mil­linen ja yhteis­kun­nalle edullinen ratkaisu. Sen vuoksi omais­hoi­ta­jien tukeen, apuun ja rinnalla kulke­mi­seen kannattaa panostaa.

Jotta omais­hoi­taja jaksaa vaati­vassa työssään, hän tarvitsee myös vapaata. Perhe­hoito eri muodois­saan tarjoaa turval­lisen, inhi­mil­lisen ja kuntout­tavan tavan toteuttaa omais­hoi­ta­jien vapaa­päivät. Samalla on huoleh­dit­tava myös perhe­hoi­ta­jien hyvin­voin­nista, jaksa­mi­sesta ja työolo­suh­teista – näin voimme turvata tämän tärkeän palvelun tule­vai­suu­dessa.

Perhe­hoito eri muodois­saan tarjoaa turval­lisen, inhi­mil­lisen ja kuntout­tavan tavan toteuttaa omais­hoi­ta­jien vapaa­päivät.

Merja Mäkisalo-Ropponen

Sh, TtT Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lueen valtuuston pj.

Kirjoit­ta­jalle sosiaali- ja tervey­den­huollon kysy­mykset sekä työyh­tei­söjen kehit­tä­minen ovat olleet aina lähellä sydäntä. Blogi­kir­joi­tusten aiheet ponnis­tavat kirjoit­tajan omasta sosiaali- ja tervey­den­huollon koulutus- ja tutki­mus­taus­tasta sekä edus­kun­ta­työssä kart­tu­neesta näke­myk­sestä alan toimin­taym­pä­ris­töstä. Tutkittua tietoa, alan yhteis­kun­nal­lisia trendejä – Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lu­eelle peilaten.