Siun sote kehittää työkyvyn tuen palveluja pitkä­jän­tei­sesti

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lu­eella – Siun sotessa työs­ken­nel­lään pitkä­jän­tei­sesti työkyvyn tuen palve­lujen vahvis­ta­mi­seksi. Siun sote on viime vuosien aikana kehit­tänyt toimin­taansa muun muassa työt­tö­mien terveys­tar­kas­tusten järjes­tä­mi­sessä, hyvin­voin­tia­lueen ja kuntien työky­ky­koor­di­naat­to­reiden yhteis­työssä sekä monia­laisten työkyvyn tuen tiimien toimin­nassa. Palve­lu­ko­ko­nai­suuden kehit­tä­minen tuottaa tulosta, sillä pohjois­kar­ja­laiset kokevat työky­kynsä aiempaa parem­maksi, vaikka maakun­nassa on yhä korkea työt­tö­myy­saste.

Siun sotessa on kehitetty työt­tö­mien terveys­tar­kas­tuksia yhte­näis­tä­mällä toimin­ta­mal­leja. Nykyisin terveys­tar­kas­tukset toteu­te­taan keski­te­tysti työ- ja toimin­ta­kyvyn osaa­mis­kes­kuksen kautta. Jokai­sella työt­tö­mällä on oikeus maksut­to­maan terveys­tar­kas­tuk­seen, jos edel­li­sestä terveys­tar­kas­tuk­sesta on pitkä aika, oma tervey­den­tila huolettaa tai on tarve arvioida työkykyä tai kuntou­tus­tar­vetta. Terveys­tar­kas­tusten tavoit­teena on tunnistaa työkyvyn esteitä, tukea henkistä hyvin­vointia ja elämän­hal­lintaa, edistää työ- ja toimin­ta­kykyä sekä ennal­taeh­käistä sairauksia.

Työtön voi kertoa toiveensa päästä terveys­tar­kas­tuk­seen asioi­des­saan sosiaali- ja terveys­pal­ve­luissa tai olemalla yhtey­dessä omaan sosiaali- ja terveys­kes­kuk­seen, sosiaali- ja terveys­a­se­maan tai sosiaali- ja terveys­pal­ve­lujen palve­lu­pis­tee­seen. Tarkas­tuksen toteuttaa työt­tö­mien tervey­den­hoi­taja. Jos asiakkaan tilanne vaatii pitkä­kes­toi­sempaa tukea, voi tervey­den­hoi­taja ohjata asiakkaan työky­ky­koor­di­naat­to­rille.

Työky­ky­koor­di­naat­torit ovat kuntien työn­te­ki­jöitä, jotka tekevät tiivistä yhteis­työtä hyvin­voin­tia­lueen palve­lujen kanssa. Työky­ky­koor­di­naat­torin tehtävänä on kulkea asiakkaan rinnalla työky­ky­pro­ses­sissa, ohjata ja tukea asiakasta palve­lu­polun eri vaiheissa. Viime vuosien aikana toimintaa on kehitetty niin, että yhteistyö toteutuu parhail­laan kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa.

Korkean työt­tö­myyden maakun­nassa työkyvyn tuen palve­lujen yhteen­toi­mi­vuus ja ammat­ti­laisten keski­näinen yhteistyö asiakkaan asian edis­tä­mi­seksi on erityisen tärkeää. Sujuvat palve­lu­polut edel­lyt­tävät yhteis­työtä eri toimi­joilta, jotta asiakas ohjau­tuisi hänen tilan­tee­seensa sopivaan palveluun ja siir­ty­minen palve­lusta toiseen olisi sujuvaa, projek­ti­asian­tun­tija Hanna-Leena Hakulinen kertoo.

Asiakas asioi työky­kynsä tukeen liittyen monien eri toimi­joiden kanssa. Palve­lujen suju­voit­ta­mi­seksi Pohjois-Karjalan kaikissa kunnissa toimii moniam­ma­til­linen työkyvyn tuen tiimi, joka koostuu terveys­pal­ve­lujen, työi­käisten sosi­aa­li­pal­ve­lujen, työl­li­syy­sa­lueen sekä Kelan edus­ta­jista. Lisäksi useim­missa tiimeissä on mukana työky­ky­koor­di­naat­tori. Siun sote vastaa työkyvyn tuen tiimien maakun­nal­li­sesta koor­di­noin­nista.

Työkyvyn tuen tiimi arvioi asiakkaan työkyvyn tuen palve­lujen tarpeet ja tekee jatko­suun­ni­telman tilanteen edis­tä­mi­sestä. Tiimi on hyödyl­linen asiak­kaalle, jolla on tarve monia­lai­selle tuelle eikä yksit­täi­sistä palve­luista ole löytynyt ratkaisua tilanteen edis­tä­mi­seksi. Kun toimijat tekevät tiivistä yhteis­työtä keskenään, asiakkaan palve­lu­po­lusta tulee sujuvampi. Lisäksi yhteistyö säästää niin asiakkaan kuin ammat­ti­laisen aikaa.

Näin yhte­näinen ja kattava koko­nai­suus on valta­kun­nal­li­sesti ainut­laa­tuinen. Taustalla on tiivis yhteistyö kuntien, työl­li­syys­pal­ve­lujen ja Kelan kanssa, Hakulinen kertoo.

Parhail­laan Siun sotessa on käynnissä Työkyvyn tuen palvelut ‑hanke, jossa suju­voi­te­taan työelämän ulko­puo­lella olevien osatyö­ky­kyisten ja työky­vyt­tö­mien asiak­kaiden palve­lu­ko­ko­nai­suuksia. Hankkeen tavoit­teena on vahvistaa työkyvyn tukeen liittyvää osaamista hyvin­voin­tia­lu­eella sekä varmistaa yhteistyö ja yhte­näiset toimin­ta­mallit Pohjois-Karjalan työl­li­syy­sa­lueen kanssa. Lisäksi tavoit­teena on, että työkyvyn tuen palve­lu­ko­ko­nai­suus olisi Pohjois-Karja­lassa yhtenevä asiakkaan asuin­kun­nasta riip­pu­matta.

Pohjois­kar­ja­laiset kokevat työky­kynsä aiempaa parem­maksi

Terveyden ja hyvin­voinnin laitoksen (THL) toteut­taman Terve Suomi ‑väes­tö­tut­ki­muksen mukaan itsensä kokonaan tai osittain työky­vyt­tö­mäksi tuntevien 20–64-vuotiaiden osuus on Pohjois-Karja­lassa pienen­tynyt viime vuosien aikana. Vuonna 2024 itsensä kokonaan tai osittain työky­vyt­tö­mäksi tuntevien osuus on pienen­tynyt Pohjois-Karja­lassa vuoteen 2022 verrat­tuna 6,3 prosent­tiyk­sikköä.

Vuoden 2024 mittaus­ker­ralla koettu työky­vyt­tö­myys oli Pohjois-Karja­lassa lähes kansal­li­sella keski­ta­solla, kun taas vielä vuoden 2022 mittaus­ker­ralla koettu työky­vyt­tö­myys Pohjois-Karja­lassa oli selvästi kansal­lista keski­tasoa korkeam­malla. Erityisen suuri muutos parempaan päin on ollut matalan koulu­tus­tason vastaa­jilla ja miehillä.

Koetun työkyvyn on tutki­musten perus­teella todettu olevan yhtey­dessä työmark­kina-asemaan siten, että työttömät kokevat työky­kynsä usein heikom­maksi kuin työssä olevat. Pohjois-Karja­lassa korkea työt­tö­myys on voinut aiempina vuosina selittää korkeaa työky­vyt­tö­myyden kokemusta. Nyt kuitenkin työkyvyn kokemus on paran­tunut samalla, vaikka työt­tö­myys on kasvanut. Yksi­se­lit­teistä syytä muutok­selle on vaikea nimetä, mutta on ilah­dut­tavaa huomata, että posi­tii­vinen muutos on ollut meidän alueel­lamme poik­keuk­sel­lisen suurta, projek­ti­asian­tun­tija Iira Nuutinen toteaa.