Pohjois-Karjalan pelas­tus­laitos varautuu mahdol­li­siin maas­to­pa­loihin kesän aikana

Pohjois-Karjalan pelas­tus­laitos parantaa maas­to­pa­lojen torjun­ta­val­miutta perus­te­tuilla eril­li­sillä maas­to­pa­lo­ryh­millä kesä- ja heinäkuun ajan. Ryhmiä on pelas­tus­lai­tok­sella yhteensä kahdeksan, jokainen ryhmä päivystää kesän aikana yhden viikon­lopun.

Yhteensä kahdek­sasta maas­to­pa­loihin koulu­te­tuista pelas­ta­jasta koostuva maas­to­pa­lo­ryhmä päivystää kesä­vii­kon­lop­puina perjantai-ilta­päi­västä maanan­tai­aa­muun. Ryhmä varautuu työs­ken­te­le­mään itse­näi­sesti 12 tuntia ja se on liiku­tet­ta­vissa koko maakunnan alueella, tarvit­taessa sen voidaan lähettää myös muiden pelas­tus­lai­tosten avuksi. Ryhmät koostuvat sekä vaki­tui­sesta pelas­tus­lai­toksen henki­lös­töstä että sivu­toi­mi­sista pelas­ta­jista.

Ilmas­ton­muutos lisää maas­to­pa­lojen riskiä myös Pohjois-Karja­lassa

Jo kevään 2025 aikana Pohjois-Karja­lassa oli poik­keuk­sel­lisen paljon maas­to­pa­loja, joita kiih­dyt­tivät maakun­nassa vallinnut kuivuus ja tuulinen sää. Ilmas­ton­muu­toksen vaiku­tukset näkyvät selvästi sään ääri-ilmiöiden yleis­ty­mi­senä ja kasvavana palo­ris­kinä myös alueilla, jotka aiemmin ovat olleet vähemmän alttiita maas­to­pa­loille.

Pelas­tus­laitos on kevään ja alkukesän aikana sammut­tanut jo yhteensä 48 maas­to­paloa, joista osa on uhannut asuin­ra­ken­nuksia. Palanutta maas­toalaa on kuluvan vuoden aikana reilut 34 hehtaaria. Tois­tai­seksi vakavilta henki­lö­va­hin­goilta on onneksi vältytty.

Ilmas­ton­muu­toksen myötä lisään­tyvät helle­jaksot, pitkit­tynyt kuivuus ja vaih­te­levat sääolot luovat siis otolliset olosuh­teet maas­to­pa­loille myös Itä-Suomessa. Metsä- ja suoalueet, jotka normaa­listi pidät­tävät kosteutta, ovat nyt kuivuneet poik­keuk­sel­lisen alttiiksi sytty­mi­selle.

Viimeisen kymmenen vuoden ajan maas­to­pa­lojen määrä on kasvanut Pohjois-Karja­lassa.

Kyse ei ole enää yksit­täi­sistä poik­kea­mista, vaan selkeästä kehi­tys­suun­nasta, kertoo palo­pääl­likkö Mika Viertola.

Kymmenen vuotta sitten maakun­nassa sammu­tet­tiin noin viitisen kymmentä maas­to­paloa vuosi­ta­solla, nyt alku­ke­sästä olemme jo samoissa lukemissa. Huip­pu­vuosi oli viime vuonna, jolloin pelas­tus­laitos häly­tet­tiin 121 maas­to­pa­lo­teh­tä­välle ja palanutta metsää oli noin 54 hehtaarin verran, Viertola jatkaa.

Jokainen voi vaikuttaa – toimin­taoh­jeita ja varau­tu­mista

Suurin osa maas­to­pa­loista johtuu ihmisen toimin­nasta, huoli­mat­to­masta tulen käytöstä. Maakunnan asukkaita ja mökki­läisiä pyyde­täänkin seuraa­maan Ilma­tie­teen laitoksen varoi­tuksia ja noudat­ta­maan ohjeita. Maas­to­pa­lo­va­roi­tuksen aikana avotulen tekeminen on ehdot­to­masti kielletty.

Lisäksi pelas­tus­laitos suosit­telee vält­tä­mään liik­ku­mista kuivilla metsä­alueilla erityi­sesti tuulisina kesä­päi­vinä ja ilmoit­ta­maan välit­tö­mästi havaitut savut tai palot hätä­kes­kuk­seen.