Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen – Siun soten digitaaliset palveluihin on tullut ensimmäisen vuoden aikana yli 34 000 rekisteröitynyttä käyttäjää. Erilaisissa palveluissa tammi-huhtikuun 2025 aikana on ollut viikoittain noin 1050–1450 ammattilaisen ja asiakkaan välistä keskustelua.
Asiakkaat ovat ottaneet arkea helpottavat palvelut hyvin vastaan. Asteikolla 1–5 pistettä asiakkaiden arvio on 4,37 pistettä. Arvioita on tehty eri palveluista jo yli 9300 kappaletta.
Tekstimuotoisia palautteita on annettu alkuvuoden aikana noin 900, ja suurin osa niistä on helppokäyttöisyyttä, ystävällisyyttä ja asioinnin nopeutta kehuvia. Kiitosta on tullut myös siitä, että vastaamassa on oikea ihminen eikä mikään robotti, kertoo digiasiantuntija Marjo-Riikka Huppunen-Vänskä.
Siun sote avasi digitaaliset palvelut huhtikuun 2024 alussa. Yksi ensimmäisistä palveluista oli reaaliaikainen Sairastuminen ja terveyshuoli ‑palvelu, joka on osoittautunut myös kaikkein suosituimmaksi palveluksi. Sairastuminen ja terveyshuoli ‑chatissa saa apua terveydenhuollon ammattilaiselta flunssa‑, allergia‑, vatsa‑, silmä‑, korva‑, kynsi- ja iho-oireiden sekä päänsäryn hoitoon ja reseptin uusintaan. Lisäksi palvelun kautta järjestyy tarvittaessa sairaan lapsen hoitovapaatodistus ja hoitajan todistus sairauspoissaoloa varten. Arkipäivinä avoinna olevan chatin kautta käydään keskimäärin noin 100–160 keskustelua päivässä.
Päivystyksellisissä terveysasioissa palvelee Päivystysavun chat-palvelu. Se toimii täydentävänä palvelukanavana päivystysavun puhelinnumeron 116117 rinnalla viikonloppuisin ja arkipyhinä kello 9–18. Chatin kautta voi esimerkiksi lähettää valokuvan haavasta.
Kuluneen vuoden aikana digitaalisiin palveluihin on avattu yhteensä 18 reaaliaikaista ja kiireetöntä asiointipalvelua. Reaaliaikaiset palvelut ovat eri aihepiireihin, esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinvaivoihin, suun terveyteen, lasten neuvola-asioihin tai mielen hyvinvointiin liittyviä chat-palveluja. Kiireettömissä asiointipalveluissa asiakas voi pääsääntöisesti lähettää viestin tiettyyn sairauteensa liittyen. Ammattilainen vastaa asiakkaalle palvelusta riippuen muutaman arkipäivän kuluessa. Kiireettömät palvelut liittyvät esimerkiksi diabeteksen hoitoon, kirurgisiin toimenpiteisiin, munuais- tai reumasairauksiin.
Digitaalisissa palveluissa toimii tällä hetkellä 11 erilaista digipolkua, joita on aloitettu yli 5000 kertaa. Digipoluista 7 on johonkin tiettyyn sairauteen liittyvä, ammattilaisen asiakkaalle avaama digipolku. Tällaisia ovat esimerkiksi leikkaukseen tulevan potilaan digipolku sekä tyypin 2 diabeteksen ja esidiabeteksen digitaalinen hoito- ja valmennusohjelma. Leikkaukseen tulevan potilaan digipolusta on saanut apua jo 3000 potilasta. Digipolku koskee kaikkia leikkauksiin jonottavia, paitsi silmäleikkaukseen tai keisarinleikkaukseen menossa olevia potilaita.
Digitaalisissa palveluissa on 4 kaikille avointa digipolkua. Näistä 3 liittyy hyvinvointiin: Syö terveellisemmin, Lähde liikkeelle ja Nuku paremmin. Tammikuun alussa avattuja hyvinvoinnin digipolkuja on aloittanut tähän mennessä noin 600–700 käyttäjää. Lähde liikkeelle ‑digipolku on suosituin. Uusin kaikille avoin digipolku on helmikuussa avattu raskauden ehkäisyn digipolku. Sen kautta käyttäjä saa luotettavaa ja ajantasaista tietoa raskauden ehkäisyyn tarkoitetuista valmisteista sekä niiden soveltuvuudesta eri henkilöille ja erilaisiin elämäntilanteisiin.
Siun soten ammattilainen voi pyytää asiakasta täyttämään jonkin hoitoon tai palveluun liittyvän lomakkeen tai kyselyn digitaalisissa palveluissa. Näitä on avattu kuluneen vuoden aikana 28. Suosituin lomake on hoitotarvikkeiden tilauslomake, jonka kautta asiakkaat tilaavat hoitotarvikkeita erilaisiin pitkäaikaissairauksiin tai vamman hoitoon 600–700 kertaa kuukaudessa.
Monet Siun soten yksiköt ovat korvanneet etävastaanotoissa Teams-sovelluksen digitaalisten palvelujen avulla. Esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluissa on jo 4 ensimmäisen kuukauden aikana toteutettu reilut 600 etävastaanottoa.
Digitaalisia palveluja on kehitetty osittain Siun soten omalla rahoituksella ja osittain Suomen kestävän kasvun ohjelmasta (RRP-hanke), joka on EU-rahoitteinen Next Generation EU ‑ohjelmakokonaisuus. RRP-hankkeella on tuettu muun muassa digitaalisten palvelujen teknisen alustan hankintaa ja digitaalisten palveluiden suunnittelua sekä perustason palvelujen avaamista.
Uusia palveluja kehitetään ja avataan digitaalisiin palveluihin koko ajan lisää. Digitaalisten palvelujen kehittäminen on osa organisaation toiminnan pitkäjänteistä ja tulevaisuuteen tähtäävää kehittämistä.
Siun sote on tehnyt digiloikan. THL:n tekemän Terve Suomi ‑tutkimuksen mukaan Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella 36,7 % tutkimukseen osallistuneista oli asioinut vuonna 2024 digitaalisesti sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Vuonna 2020 indikaattoriluku oli noin puolet pienempi, 18,4 %. Kehityssuunta on hyvinvointialueellamme oikea, kertoo Terveys- ja sairaanhoitopalvelujen toimialuejohtaja Susanna Wilén.
Kiitos digiloikasta kuuluu pohjoiskarjalaisille, jotka ovat ottaneet käyttöön erilaisia arkea helpottavia digitaalisia palveluja, jatkaa Susanna Wilén.
