Pohjois-Karjalan pelas­tus­laitos toimii kustan­nus­te­hok­kaasti

Pohjois-Karjalan pelas­tus­laitos on arvioinut toimin­taansa vuoden 2024 aikana pelas­tus­toimen osalta. Vaikka pelas­tus­hä­ly­tys­teh­tä­vä­määrä väheni hieman vuoden 2024 aikana, onnet­to­muus­seu­ran­nassa huomio­nar­voista ovat viime kesänä pitkään jatkunut maas­to­pa­lo­kausi ja kauteen sisäl­ty­neet pitkä­kes­toiset maas­to­palot, raken­nus­pa­lojen tihentymä syksyllä määrä ja poik­keuk­sel­lisen korkea palo­kuo­le­ma­määrä (7 henkilöä).

Tulok­se­kasta toimintaa tiukasta talou­desta huoli­matta

Tiukasta talous­ti­lan­teesta huoli­matta Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tialue – Siun sote on panos­tanut laki­sää­teisten tehtävien hoita­mi­seen. Pelas­tus­laitos sai vuonna 2024 lisä­ra­hoi­tusta toimin­taansa, jonka avulla maakun­taan on saatu muun muassa palkattua lisää pelas­tus­hen­ki­löstöä päivys­tä­ville pelas­tus­a­se­mille Nurmek­seen, Outo­kum­puun ja Kiteelle. Ilomantsin osalta suun­ni­teltu lisä­re­sur­sointi on vielä toteut­ta­matta. Toimintaa on kehitetty päivys­tä­villä pelas­tus­a­se­milla ja samalla laitosta haastavat ongel­ma­ruudut ovat maakun­nassa vähen­ty­neet. Ongel­ma­ruudut ovat maan­tie­teel­lisiä riski­ruu­tuja, joiden sisällä on joko runsaasti asutusta tai teollista tuotantoa. Nämä määrit­tävät pelas­tus­toi­min­nalle saavu­tet­ta­vuusajan, joiden tavoit­ta­mi­sessa on ollut ongel­ma­ruu­tujen osalta pitkä­ai­kaisia haasteita.

Pelas­tus­laitos on toiminut jo vuosien ajan kustan­nus­te­hok­kaammin kuin naapu­ri­maa­kunnat, kun kustan­nuksia verrataan vastaa­van­lai­siin, harvaan asuttuun Pohjois-Savoon, Kainuuseen, Etelä-Savoon tai Etelä-Karjalaan. Vuonna 2023 Pohjois-Karjalan pelas­tus­lai­toksen netto­kus­tan­nukset olivat 103 euroa maakunnan asukasta kohden, kun vastaava luku naapu­ri­maa­kun­nissa oli 136 eurosta 160 euroon.

Pelas­tus­toi­minnan onnet­to­muus­teh­tä­ville hälyt­tä­minen tapahtuu osittain lähi­pal­ve­luna ja osin keski­tet­tyinä palve­luina. Lähim­mältä pelas­tus­a­se­malta pelas­tus­laitos tuottaa ensim­mäisen vasteen, jota täyden­ne­tään tarvit­taessa päivys­tä­viltä pelas­tus­a­se­milta ja muita pelas­tus­a­se­milta. Pelas­tus­laitos on useiden vuosien ajan kehit­tänyt myös pelas­tus­tak­tiikkaa ja ‑tekniikkaa sekä käyt­töö­not­tanut uusia sammu­tus­tek­nisiä laitteita, kuten heit­to­sam­mut­timia ja sammu­tus­sau­voja. Näillä lait­teilla pyritään nopeut­ta­maan tehokkaan pelas­tus­toi­minnan alkamista jo pienellä henki­lös­tö­mää­rällä ja samalla enna­koiden katkai­se­maan mahdol­li­sesti pitkä­kes­toisen onnet­to­muuden. Koke­mukset näistä muutok­sista ovat olleet rohkai­sevia.

Laitoksen henki­löstö- ja kalus­to­re­surssit ovat suurim­massa osassa tehtä­vistä riittävät, mutta esimer­kiksi suurissa raken­nus­pa­loissa riit­tä­mät­tömät. Huomion arvoista on, että mitä pidem­mälle onnet­to­muus on kehit­tynyt sitä, enemmän auttavia käsiä ja kalustoa onnet­to­muus sitoo. Tästä syystä toimin­ta­ta­pojen lisäksi myös lait­teistoa ja kalustoa on kehi­tet­tävä.

Panos­tuk­sista huoli­matta talouden toteu­ma­tie­tojen mukaan valtion rahoitus ei ole ollut riittävää pelas­tus­toimen laki­sää­teisten palve­luiden tuot­ta­mi­seen ja hyvin­voin­tia­lueen tiukka talous­ti­lanne haastaa lähi­vuo­sina palve­luiden tuot­ta­mista enti­ses­tään, kertoo pelas­tus­joh­taja Markus Viita­niemi.

Pelas­tus­lai­tosta haastaa esimer­kiksi pienten pelas­tus­a­se­mien toimin­ta­val­mius ja resurs­sien riit­tä­vyys sekä kaluston ikään­ty­minen. Kaluston korjaus­velka kasvaa koko ajan ja kaluston hidas uudis­ta­minen on todel­linen ongelma. Lisäksi pelas­tus­lai­tokset tarvit­sevat kipeästi panos­tuksia varau­tu­mi­seen ja väes­tön­suo­je­luun. Tähän työhön meillä on tälläkin hetkellä alimi­toi­tetut henki­lös­tö­re­surssit talou­del­li­sista syistä, pelas­tus­joh­taja Markus Viita­niemi lisää.

Pelas­tus­lai­toksen laki­sää­teiset tehtävät

Pelas­tus­laitos varautuu laki­sää­teisten tehtävien hoita­mi­seen kaikissa oloissa ja seuraa päivit­täin pelas­tus­toi­minnan valmiutta, jota säädetään turval­li­suus­ti­lan­teen mukaan. Laitos pystyy hoitamaan enintään 20 lyhy­tai­kaista pelas­tus­toimen tehtävää vuoro­kau­dessa. Tämän määrän ylittävä tai kestol­taan pidemmät tehtävät edel­lyt­tävät toimin­ta­val­miuden kohot­ta­mista sekä henki­löstö- ja kalus­to­re­surs­sien järjes­te­lyjä.

Turval­li­suuden ja varau­tu­misen lauta­kunta käsitteli kokouk­ses­saan 16.4.2025 pelas­tus­toimen palve­lu­ta­so­pää­töksen toteu­tu­misen arviointia vuonna 2024. Kokouksen pöytä­kirja on julkaistu Siun soten Dynasty-tieto­pal­ve­lussa: Esitykset ja pöytä­kirjat (dynas​ty​jul​kaisu​.pohjois​kar​jala​.net)