Tekeekö järjes­tösi työtä hyvin­voinnin ja terveyden edis­tä­mi­seksi? 

Sanotaan, että Suomi on tuhansien järvien maa. Suomi on myös tuhansien järjes­töjen maa, tarkemmin ottaen 108 292 järjestön maa. Väki­lu­kuun suhteu­tet­tuna yhdis­tyksiä on Suomessa todella paljon. Pelkäs­tään Pohjois-Karja­lassa on 3 630 järjestöä. (Patentti- ja rekis­te­ri­hal­litus 2024.) Mutta tekevätkö kaikki järjestöt hyvin­voinnin ja terveyden edis­tä­mi­sestä eli niin sanottua hyte-työtä vai onko olemassa järjes­tö­toi­mintaa, joka ei edistäisi hyvin­vointia ja terveyttä?

Lähde­täänpä miet­ti­mään tätä yhdessä kuvit­teel­listen esimerk­kien kautta. Otetaan ensim­mäi­senä vuoroon 75-vuotias yksi­na­suva Annikki, joka toimii järjes­tössä vapaa­eh­toi­sena. Annikki ei miellä itseään järjes­tö­toi­mi­jaksi tai vapaa­eh­tois­toi­mi­jaksi, vaan hän haluaa olla mukana ja osal­listua toimin­taan omalla tavallaan. Paikal­lisen eläke­läis­kerhon kahvin­keit­täjän rooli on tuntunut Annikista luon­te­valta, saahan siinä hyödyn­nettyä omia leivon­ta­tai­to­jaankin ja samalla vaih­dettua kuulu­misia muiden kanssa. Edistääkö eläke­läis­kerho ja kahvin­keit­täjän rooli Annikin hyvin­vointia, terveyttä ja osal­li­suutta?

Piiri­ta­solla toimiva järjes­tö­ak­tiivi Pentti osal­listui juuri Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lueen alueel­li­seen kump­pa­nuus­ryh­mään, jossa käsi­tel­tiin Hyvin­voinnin ja terveyden edis­tä­minen Pohjois-Karja­lassa, Stra­te­giset pain­opis­teet vuosille 2025–2028 asia­kirjaa. Pentti innostui kysei­sestä hyte-ohjel­masta ja näki, että hänen taus­ta­jär­jes­tönsä voisi lähteä ajamaan niko­tii­ni­tonta liikun­ta­seu­ra­tun­nus­tusta, johon koko liikun­ta­seuran johto, valmen­tajat ja pelaajat sitou­tuvat. Tämä edistäisi hyte-ohjelman elin­ta­poihin liittyviä tavoit­teita. Edistääkö Pentin ajatus niko­tii­nit­to­masta liikun­ta­seu­rasta alueen asuk­kaiden hyvin­vointia ja terveyttä?

Mennäänpä seuraa­vaksi mukaan Pohjois-Karjalan järjes­tö­asian­neu­vot­te­lu­kunnan kokouk­seen. Neuvot­te­lu­kunnan jäsenet käsit­te­levät kokouk­ses­saan Pohjois-Karjalan hyte-ohjelman suun­ni­telmaa ja ehdot­tavat, että ohjel­massa huomioi­tai­siin vielä vahvemmin järjes­töjen tekemä työ asuk­kaiden hyvin­voinnin ja terveyden edis­tä­mi­sessä. Lisäksi neuvot­te­lu­kunta painottaa, että järjes­tö­avus­tuk­sista ei pitäisi leikata. Onhan järjes­töjen toiminta ennal­taeh­käi­sevää hyvin­voinnin, terveyden ja osal­li­suuden edis­tä­mis­työtä parhaim­mil­laan.

Mitä mieltä olet, edis­te­täänkö näissä edellä kuva­tuissa esimer­keissä hyvin­vointia, terveyttä ja osal­li­suutta? Voimme kaikki varmasti olla samaa mieltä siitä, että eläke­läis­ker­ho­toi­minta tukee Annikin osal­li­suutta ja ennal­taeh­käisee yksin asuvan Annikin yksi­näi­syyttä. Annikki saa toimin­taan osal­lis­tu­mi­sesta myös merki­tyk­sel­li­syyden ja yhtei­söl­li­syyden koke­muksen. Tämä onkin yksilöön kohdis­tuvaa hyte-työtä parhaim­mil­laan.

Vastaa­vasti Pentin innos­tu­nei­suus niko­tii­nit­to­maan liikun­ta­seu­ra­toi­min­taan edistää laajemmin lasten ja nuorten terveyttä ja on myös hyvänä esimerk­kinä muille alueen seura­toi­mi­joille. Järjes­tö­asian­neu­vot­te­lu­kun­nassa annetaan muun muassa lausun­toja maakun­nal­li­siin ohjelmiin ja stra­te­gioihin, joiden tarkoi­tuksen on edistää alueen asuk­kaiden hyvin­vointia ja terveyttä.

Järjes­töjen toiminta edistää siis hyvin­vointia, terveyttä ja osal­li­suutta sekä yksilön ja yhteisön näkö­kul­masta että maakun­nal­li­sesta ja yhteis­kun­nal­li­sesta näkö­kul­masta. Kaikkien näiden tasojen toiminta on merki­tyk­sel­listä ja vaikut­tavaa.

Pala­taanpa alussa esit­tä­määmme kysy­myk­seen: tekevätkö kaikki järjestöt hyte-työtä? Meidän mieles­tämme kyllä.

Samaa mieltä on myös Pohjois-Karjalan järjes­tö­kenttä. Vuonna 2023 toteu­tetun Pohjois-Karjalan järjes­tö­ky­selyn mukaan järjes­töillä on vahva hyvin­vointia ja terveyttä edistävä rooli muun muassa harrastus- ja virkis­tys­toi­minnan, tapah­tu­mien ja vapaa­eh­tois­toi­minnan järjes­tä­jinä Pohjois-Karja­lassa. Kyselyyn vastan­neet järjestöt ja yhdis­tykset tavoit­tivat vuoden aikana toimin­nas­saan yhteensä 175 000 ihmistä ja tekivät lisäksi laajasti yhteis­työtä julkisten toimi­joiden kuten kuntien ja hyvin­voin­tia­lueen kanssa. (Pohjois-Karjalan Sosi­aa­li­tur­vayh­distys ry, Pohjois-Karjalan järjes­tö­ky­sely 2023.)

Minkä takia hyvin­voin­tia­lueen näkö­kul­masta on tärkeää, että muun muassa järjes­töillä on vahva rooli hyvin­voinnin ja terveyden edis­tä­mi­sessä?

Ensin­näkin Pohjois-Karjalan tahto­ti­lana on kehittyä hyvin­voinnin ja terveyden edis­tä­misen edel­lä­kä­vi­jäksi laaja-alaisella verkos­to­työllä, johon osal­lis­tuvat hyvin­voin­tialue, kunnat, järjestöt, elin­kei­noe­lämä ja niin edelleen. Tämä linjataan aikai­semmin mainit­se­mas­samme Hyvin­voinnin ja terveyden edis­tä­minen Pohjois-Karja­lassa, Stra­te­giset pain­opis­teet vuosille 2025–2028 ‑asia­kir­jassa. Tosin sanoen, emme pärjää yksin. Kaikkia toimi­joita tarvitaan ja kaikkien rooli on arvokas hyvin­voinnin ja terveyden edis­tä­mis­työssä.

Tämän takia on siis tärkeää, että myös järjestöt tunnis­tavat tekemänsä niin sanotun hyte-työn ja tekevät sen näkyväksi, ilmoit­ta­malla omasta toimin­nas­taan esimer­kiksi Lähellä.fi-palvelussa. Ai minkä takia tämä on tärkeää? Joulu­kuussa 2024 julkaistu hyvin­voinnin ja terveyden edis­tä­misen palve­lu­tar­jotin eli tutta­val­li­simmin Miun​hy​vin​vointi​.fi tuo ennal­taeh­käi­sevän hyvin­vointia, terveyttä ja osal­li­suutta edistävät hyvin­voin­tia­lueen, kuntien, seura­kun­tien ja järjes­töjen toiminnat ja palvelut asuk­kaiden saata­ville. Kaikki tieto kootaan siis yhteen paikkaan, kaikkien helposti löydet­tä­väksi. Seuraa siis vies­tit­telyä Miunhyvinvointi.fi-sivuston kehit­tä­mi­sestä ja varmista, että teidänkin järjes­tönne palvelut löytyvät jatkossa sieltä.

Pohjois-Karjalan tahto­ti­lana on kehittyä hyvin­voinnin ja terveyden edis­tä­misen edel­lä­kä­vi­jäksi laaja-alaisella verkos­to­työllä.