KuuntelePohjois-Karjalan hyvinvointialueella – Siun sotessa on saatu erinomaisia kokemuksia kotisairaalatoiminnan laajentamisesta maakuntaan. Maakunnan kotisairaalahoito toteutetaan yhteistyössä palliatiivisen keskuksen, kuntoutussairaaloiden, kotihoidon, asumispalvelujen ja ensihoidon kanssa
Kotisairaalatoiminnassa potilas saa sairaalatasoista hoitoa omassa kodissaan. Palvelua voidaan antaa myös esimerkiksi ikääntyneen kotiin asumisyksikössä tai vammaispalvelujen asiakkaalle asumisyksikköön. Kotiin annettavalla sairaalatasoisella hoidolla voidaan korvata kokonaan tai lyhentää potilaan sairaalahoitojaksoa.
Kotisairaala on toiminut jo vuodesta 2008 Joensuun kantakaupungin alueella. Hyvin toimivaa palvelua on haluttu toteuttaa myös laajemmalla alueella maakunnassa. Koko maakunnan kattava kotisairaalaverkosto on myös valtakunnallinen, sosiaali- ja terveysministeriön palliatiivisen hoidon laatukriteereihin liittyvä tavoite.
Kotisairaalatoimintaa laajennettiin vuoden 2024 aikana Pohjois-Karjalan etelä- ja pohjoisosiin, kun toiminta käynnistyi Kiteellä, Tohmajärvellä, Rääkkylässä, Juuassa, Lieksassa ja Nurmeksessa. Parhaillaan toimintaa ollaan käynnistämässä Outokummussa, Polvijärvellä, Liperissä ja Heinävedellä.
Kotisairaala parantaa potilaiden yhdenvertaisuutta
Kotisairaalan laajeneminen maakuntaan on saanut potilailta erittäin hyvää palautetta. Toiminta on parantanut potilaiden yhdenvertaisuutta, kun sairaalatasoista hoitoa on voitu tarjota potilaiden kotiin myös Joensuun kantakaupungin ja lähialueiden ulkopuolella.
Potilaat ovat useasti todenneet, miten ihanaa on, kun hoidon saa omaan kotiin eikä tarvitse lähteä sairaalaan. He ovat olleet myös hämmästyneitä siitä, että kotiin voidaan antaa saman tyyppistä hoitoa kuin sairaalassa annettaisiin, kotisairaalan sairaanhoitaja Anu Simonen kertoo.
Maakunnallinen kotisairaala on parantanut myös palliatiivisen hoidon yhdenvertaisuutta. Kotihoito on toteuttanut kotisaattohoitoa aiemminkin, mutta kotisairaala mahdollistaa entistä vaativamman palliatiivisen hoidon toteuttamisen, maakunnan kotisairaalan asiantuntijahoitaja Anniina Ryynänen kertoo.
Kotisairaalan potilaat ovat eri ikäisiä ja hoidon syyt voivat vaihdella. Pääasiassa kotisairaalan potilaat ovat infektiopotilaita tai palliatiivisessa hoidossa olevia potilaita.
Kotisairaalassa voidaan hoitaa vakavia, suonensisäistä antibioottihoitoa vaativia infektioita, kuten keuhkokuumeita tai ihotulehduksia kotona. Tämä on usein potilaalle mieluinen ratkaisu ja samalla se vapauttaa osastopaikkoja niille, joiden hoito ei onnistu kotona, palliatiivisen keskuksen ylilääkäri Leena Surakka kertoo.
Kotisairaalapalvelun avulla voidaan myös toteuttaa parantumattomasti sairaalle vaativaa oirehoitoa kotona ja vähentää potilaiden epätarkoituksenmukaista ajautumista päivystykseen. Kotona, tutussa ympäristössä, läheisten kanssa vietetyn ajan merkitys korostuu elämän loppuvaiheen lähestyessä, Surakka sanoo.
Kotisairaalassa potilaan tulee olla niin sanotusti kotikuntoinen eli hänen tulee selviytyä arjen askareista itsenäisesti tai läheisen avustamana. Jatkuvaa seurantaa tarvitsevia potilaita kotisairaalaan ei voi ottaa, koska jatkuvaa hoitajan läsnäoloa kotiin ei voida järjestää. Myöskään sekavuudesta kärsiviä tai runsaasti päihteitä käyttäviä kotisairaala ei voi hoitaa turvallisuussyistä.
Kotisairaalan potilaaksi tullaan aina lääkärin lähetteellä. Lääkäri arvioi kotisairaalan toimivuuden yksilöllisesti jokaisen potilaan kohdalla. Arvioinnissa huomioidaan myös potilaan toive ja esimerkiksi saattohoidossa olevien potilaiden läheisten voimavarat, Simonen kertoo.
Tiivistä yhteistyötä yli ammatti- ja aluerajojen
Kotisairaalatoiminnan laajentamisen koko maakuntaan on mahdollistanut tiivis ja joustava yhteistyö eri Siun soten ammattilaisten kesken.
Tiiviillä yhteistyöllä saamme hyödynnettyä jokaisen vahvuudet. Maakunnan kotisairaalayksiköissä on huomioitu kunkin alueen vahvuudet ja kehitetty toimintaa niistä lähtien. Lisäksi maakunnan yksiköissä voidaan hyödyntää palliatiivisen keskuksen erityisosaamista. Esimerkiksi palliatiivisen keskuksen perheterapeutti toimii koko maakunnan alueella ja tukee potilaiden puolisoita ja lapsia, Ryynänen sanoo.
Yhteistyötä tehdään laajasti myös fysioterapeuttien, asumisyksiköiden ja kuntoutussairaaloiden kanssa. Moniammatillinen yhteistyö on toiminnan vahvuus. Maakunnallista kotisairaalatoimintaa koordinoidaan keskitetysti, jotta pystymme kehittämään toimintaa entistä potilaslähtöisemmäksi ja yhdenvertaisemmaksi, Ryynänen kertoo.
Resursseja pyritään käyttämään joustavasti, jotta vältetään turhaa päällekkäisyyttä ja mahdollistetaan sujuva työskentely. Maakunnalliset kotisairaalat ovat osa alueiden kotihoitoa. Kotisairaalahoidon toteuttaa kotihoidon sairaanhoitaja, mutta jos potilas asuu esimerkiksi ikääntyneiden asumisyksikössä, voi kotisairaalahoidon antaa asumisyksikön sairaanhoitaja.
Kotihoidon työ on aiemminkin ollut monipuolista ja vaihtelevaa, kodeissa on hoidettu hyvinkin sairaita asiakkaita. Kotisairaalan myötä kotihoidon sairaanhoitajien osaaminen on kasvanut entisestään ja kotisairaala on tuonut työhön uudenlaista sisältöä. Kotihoidossa koemme arvokkaana, että voimme olla toteuttamassa sairaalatasoista hoitoa kotona, kotihoidon palvelupäällikkö Minna Penttinen kertoo.
Joissain tapauksissa myös pelastuslaitoksen ensihoito voi tukea kotisairaalan toimintaa. Hoito räätälöidään potilaskohtaisesti, esimerkiksi aamulla potilaan luona voi käydä kotihoidon sairaanhoitaja ja illalla pelastuslaitoksen ensihoitaja.
Ensihoito tukee kotisairaalan saattohoidossa olevien potilaiden hoitoa saattohoitoprotokollan mukaisesti. Ensihoidolla on mahdollisuus tehdä kotisairaalan tukikäyntejä ja lääkitä potilasta kotisairaalan lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti, kertoo Ryynänen.
Lääkäripalvelut maakunnan kotisairaalaan toteutetaan palliatiivisesta keskuksesta. Sairaanhoitajien ja lääkärien tiivis yhteistyö hoidossa on erittäin tärkeää.
Lääkärit tapaavat potilaita terveysasemilla polikliinisesti. Palliatiivisen keskuksen polikliininen toiminta on jalkautunut maakuntaan alusta lähtien, mutta maakunnassa työskentelevien lääkäreiden avulla polikliinista toimintaa on pystytty selvästi lisäämään. Jos potilaan voimavarat eivät riitä kodin ulkopuolella liikkumiseen, voivat lääkärit tehdä myös kotikäyntejä. Toisinaan lääkärikontakti toteutetaan etäyhteydellä. Tällöinkin on usein sairaanhoitaja potilaan kotona ja lääkäri terveysasemalla, Surakka toteaa.
Moniammatillinen yhteistyö on toiminnan vahvuus.
