KuunteleNykyinen hyvinvointialueiden rahoitusmalli uhkaa jättää 1,2 miljoonaa suomalaista pysyvästi eriarvoiseen asemaan julkisissa sosiaali‑, terveys- ja turvallisuuspalveluissa. Tämä on seurausta hyvinvointialueiden nykyisestä rahoitusmallista, joka leikkaa merkittävästi kuuden hyvinvointialueen laskennallista rahoitusta ja on jättämässä rahoitusleikkauksen pysyväksi vuoden 2029 jälkeen. Näiden alueiden mielestä nykyinen rahoitusmalli tulee ripeästi uudistaa.
Rahoitusleikkurista pysyvästi kärsimään ovat jäämässä Pohjois-Karjalan lisäksi Itä-uudenmaan, Keski-Pohjanmaan, Lapin, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueet. Alueiden yhteisessä kannanotossa vaaditaan rahoitusmallin korjaamista siten, että kaikki hyvinvointialueet saavat laskennallisen, tarveperusteisen rahoituksen täysimääräisenä, eikä mikään alue jää pysyvästi muita heikompaan asemaan.
Lue koko kannanotto: Kannanotto – siirtymätasausjärjestelmän korjaaminen on välttämätöntä (pdf)
Kuuden alueen hyvinvointialuejohtajat luovuttivat kannanoton torstaina 13.2.2025 valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majaselle.
Kannanotto: epäoikeudenmukainen rahoitusmalli on korjattava
Kuuden hyvinvointialueen yhteisessä kannanotossa todetaan, että väestön tarpeisiin perustuva rahoitusmalli on ainoa oikeudenmukainen ja kestävä rahoituksen laskentaperuste. Tavoitteena tulee olla, että kaikki hyvinvointialueet saavat laskennallisen rahoituksen täysimääräisenä ja rahoituslaskelmia päivitetään väestön palvelutarpeiden muuttuessa.
Kannanotossa esitetään siirtymäajan lyhentämistä niillä alueilla, joilla rahoitus on pienempi kuin väestön laskennallinen palvelutarve ja pysyvän siirtymätasauksen poistamista rahoituslaista.
– Nykyinen rahoitusmalli on epäoikeudenmukainen. On väärin olettaa, että osalla hyvinvointialueista voitaisiin oleellisesti pienemmillä taloudellisilla resursseilla järjestää yhdenvertaiset palvelut verrattuna niihin alueisiin, joiden rahoitus vastaa väestön tarvetta, kannanotossa todetaan.
– Siirtymätasausjärjestelmän seurauksena alueelliset terveyserot ovat vaarassa kasvaa edelleen ja kansalaisten yhdenvertaisuus romuttua.
Hyvinvointialueiden rahoituslaissa on säädetty siirtymätasauksesta, jonka tarkoitus on korjata kaikkien hyvinvointialueiden rahoitusta kohti tarveperusteisuutta. Siirtymätasauksen laskennassa verrataan hyvinvointialueelle nykyisen rahoituslainsäädännön perusteella tulevaa rahoitusta kuntien ennen uudistusta käyttämään rahamäärään. Jos alueen kunnat ovat käyttäneet sosiaali‑, terveys- ja pelastuspalveluihin vähemmän rahaa kuin hyvinvointialueen laskennallinen rahoituspohja edellyttäisi, siirtymätasaus leikkaa valtion rahoitusta.
Kuuden hyvinvointialueen rahoitukseen on jäämässä pysyvä, yhteensä 85 miljoonan euron leikkaus, joka vastaa noin 1500 hoitajan tai noin 850 lääkärin työpanosta.
– Rahoitusmallin korjaaminen on mahdollista ja täysin välttämätöntä yhdenvertaisten ja laadukkaiden sosiaali, terveys- ja pelastustoimen palvelujen turvaamiseksi kaikille kansalaisille.
– Tänään valtiovarainministeriölle luovutettu kuuden alueen yhteinen kannanotto valmisteltiin Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aloitteesta ja johdolla. On tärkeää, että siirtymätasausleikkauksesta kärsivät alueet yhdistävät voimansa ja koettavat vaikuttaa rahoituslainsäädäntöön parhaillaan valmisteilla oleviin muutoksiin. Yksittäisen alueen mahdollisuudet ovat rajalliset, mutta yhdessä edunvalvonta saa enemmän voimaa ja näkyvyyttä. Toivonkin, että tätä tärkeää vaikuttamistyötä asukkaidemme sote-palvelujen turvaamiseksi tehdään laajalla rintamalla, sekä poliittisten päättäjien että virkamiesten verkostoissa, toteaa Pohjois-Karjalan hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen.