Siun soten potilaat ja asiakkaat ovat erittäin tyyty­väisiä hoito­hen­ki­löstön palveluun

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tialue – Siun soten tekemien kyselyjen perus­teella poti­laiden kokemalla tyyty­väi­syy­dellä saamaansa hoitoon ja hoito­hen­ki­löstön työtyy­ty­väi­syy­dellä on selvä yhteys. Tämä käy ilmi Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lu­eella tehdyssä hoitotyön poti­las­pa­lau­te­ky­se­lyssä ja hoitajien työtyy­ty­väi­syys­ky­se­lyssä. Hoitotyön poti­las­pa­lau­te­ky­sely tehtiin syys­kuussa ja hoito­hen­ki­löstön työtyy­ty­väi­syys­ky­sely maalis­kuussa 2024 osana valta­kun­nal­lisia kyselyjä. Hoitotyön poti­las­pa­lau­te­ky­se­lyyn vastasi Siun sotessa 2081 potilasta ja asiakasta. Hoito­hen­ki­löstön työtyy­ty­väi­syys­ky­se­lyyn vastasi 648 hoito­hen­ki­löstön edustajaa. 

Poti­laiden ja asiak­kaiden tyyty­väi­syyttä sekä hoito­hen­ki­löstön työtyy­ty­väi­syyttä on hyvä tarkas­tella yhdessä, koska hoito­hen­ki­löstön työtyy­ty­väi­syyden sekä hoitotyön laadun välinen yhteys on vahva. Hoito­hen­ki­löstön työtyy­ty­väi­syys edistää hoitotyön laatua: kun hoitajat kokevat tyyty­väi­syyttä työssään, he ovat myös moti­voi­tu­neempia ja sitou­tu­neempia työhönsä, mikä näkyy palvelun laadussa. Poti­laiden ja asiak­kaiden posi­tii­vinen arvio hoito­hen­ki­löstön hoidon laadusta vaikuttaa posi­tii­vi­sesti hoitajien työtyy­ty­väi­syy­teen. Hoitajien työtyy­ty­väi­syy­teen ja sitä kautta tuotet­tavan palvelun laatuun vaikut­tavat myös kokemus resurs­sien riit­tä­vyy­destä, johta­mi­sesta ja yhteis­työn toimi­vuu­desta. 

Hoitotyön poti­las­pa­lau­te­ky­selyn koko­nais­kes­kiarvo 4,6 astei­kolla 1–5

Hoitotyön poti­las­pa­lau­te­ky­selyn tulosten mukaan Siun soten potilaat ja asiakkaat ovat erittäin tyyty­väisiä hoito­hen­ki­löstön palveluun. Syys­kuussa 2024 toteu­tetun hoitotyön poti­las­pa­lau­te­ky­selyn koko­nais­kes­kiarvo oli 4,6 astei­kolla 1–5 (astei­kossa 1 täysin eri mieltä – 5 täysin samaa mieltä). Hoito- ja hoiva­hen­ki­lös­töön kuuluu tässä kyselyssä erilaisia tervey­den­huollon ja kuntou­tuksen ammat­ti­laisia. Heitä ovat esimer­kiksi lähi­hoi­tajat, lääkin­tä­vah­ti­mes­tarit, sairaan­hoi­tajat, kätilöt, fysio­te­ra­peutit, toimin­ta­te­ra­peutit, tervey­den­hoi­tajat, rönt­gen­hoi­tajat, labo­ra­to­rio­hoi­tajat, suuhy­gie­nistit ja hammas­hoi­tajat. 

Poti­laiden ja asiak­kaiden posi­tii­vi­simmat arviot liittyvät hoito­hen­ki­löstön kohte­liai­suu­teen ja kunnioi­tuk­seen, huolel­li­seen kuun­te­le­mi­seen ja ohjauk­seen. Kaikkien näiden aihea­lueiden keskiarvot olivat yli 4,5. Posi­tii­vi­simmin potilaat ja asiakkaat arvioivat hyvän kohtelun (keskiarvo 4,8) ja yksi­tyi­syyden toteu­tu­mi­sesta huoleh­ti­misen (keskiarvo 4,8). Myös sanal­liset palaut­teet ilmai­sivat posi­tii­vista kokemusta. Tulokset olivat erittäin hyvät poti­las­pa­lau­te­ky­selyn kaikkien väit­tä­mien osalta. Poti­laiden ja asiak­kaiden kokemus lääkkeen mahdol­li­siin sivu­vai­ku­tuk­siin liit­ty­västä tiedosta jää kuitenkin muita väittämiä mata­lam­maksi (keskiarvo 3,9).

Hoitotyön poti­las­pa­lau­te­ky­se­lyllä kerätään tietoa siitä, miten potilaat ja asiakkaat ovat kokeneet hoito­työn­te­ki­jöiden tuottaman palvelun hoito­työssä, kuntou­tuk­sessa tai tutki­muk­sessa. Palau­te­ky­se­lyllä saatavaa tietoa hyödyn­ne­tään hoito­hen­ki­löstön osaamisen ja heidän tuot­ta­miensa palve­lujen kehit­tä­mi­sessä. 

95 % hoito­hen­ki­lös­töstä kokee vuoro­vai­ku­tuksen poti­laiden ja asiak­kaiden kanssa mielek­kääksi

Hoitajien työtyy­ty­väi­syys- ja sitou­tu­nei­suus­ky­selyn mukaan Siun soten hoito­hen­ki­löstön edus­ta­jista 95 % arvioi poti­laiden ja asiak­kaiden tai heidän omais­tensa kanssa käytävän vuoro­vai­ku­tuksen olevan miele­kästä. Tulosten mukaan Siun soten hoito­hen­ki­lös­töstä 94,2 % myös arvioi pyrki­vänsä osal­lis­ta­maan potilaat ja asiakkaat hoidon suun­nit­te­luun, toteu­tuk­seen ja arvioin­tiin. 

Maalis­kuussa 2024 Siun sotessa toteu­tetun kyselyn vastausten posi­tii­vi­suutta on arvioitu laske­malla yhteen ”jokseenkin samaa mieltä” ja ”täysin samaa mieltä” ‑vastausten prosent­tio­suus kaikista vastauk­sista. Hoito- ja hoiva­hen­ki­lös­töön kuuluu tässä kyselyssä erilaisia tervey­den­huollon ja kuntou­tuksen ammat­ti­laisia. Heitä ovat esimer­kiksi kätilöt, lähi­hoi­tajat, sairaan­hoi­tajat, tervey­den­hoi­tajat, suuhy­gie­nistit, hammas­hoi­tajat, lääkin­tä­vah­ti­mes­tarit, ensi­hoi­tajat, labo­ra­to­rio­hoi­tajat, rönt­gen­hoi­tajat, fysio­te­ra­peutit, toimin­ta­te­ra­peutit, apulois­osas­ton­hoi­tajat ja osas­ton­hoi­tajat.

Hoito- ja hoivatyön laatu näkyi vastauk­sissa eri tavoin. 94,3 % vastaa­jista arvioi työs­ken­te­le­vänsä erittäin taitavien hoitajien kanssa, ja 86,5 % koki, että ottaa käyt­töönsä näyttöön perus­tuvia toimin­ta­mal­leja. Laadun merkitys näkyi myös siinä, että 88 % hoito­hen­ki­löstä koki keskus­te­le­vansa kolle­gojen kanssa, kuinka poti­laiden ja asiak­kaiden hoitoa voitai­siin parantaa. 

Edellistä tukee myös arvio lähie­si­hen­kilön toimin­nasta: 87 % vastaa­jista arvioi, että lähie­si­hen­kilö viestii poti­laiden ja asiak­kaiden hoidon laadun olevan tärkein asia työyk­si­köissä. Posi­tii­vista on myös se, että 79,5 % arvioi vastaa­vansa työvuo­ronsa aikana sopivasta määrästä potilaita tai asiak­kaita, ja 70,9 % arvioi, että heillä on riit­tä­västi aikaa poti­laille.  

-    Hoito­työn­te­ki­jöiden tuot­ta­massa palve­lussa potilaan ja asiakkaan kokemus saamas­taan palve­lusta on tärkeää, samoin mahdol­li­suus osal­listua oman hoidon suun­nit­te­luun ja toteut­ta­mi­seen, sanoo hoito­työn­joh­taja Sari Kulokivi.

-    On erittäin posi­tii­vista huomata, että kaiken kiireen keskellä hoito­hen­ki­löstö kokee pysty­vänsä antamaan riit­tä­västi aikaa poti­laille. Myös se on posi­tii­vista, että hoito­hen­ki­löstön mielestä he vastaavat sopivasta määrästä potilaita ja asiak­kaita. Kuormitus ei tieten­kään ole tasaista ja toimin­nassa on ajoit­taisia kuor­mi­tus­huip­puja. Hoito­hen­ki­löstön kokemus kuitenkin vahvistaa käsi­tys­tämme siitä, että poti­laiden ja asiak­kaiden tarpei­siin pyritään aina vastaa­maan, jatkaa Sari Kulokivi.

-    Toivomme poti­laiden, asiak­kaiden ja hoito­hen­ki­löstön vastaavan aktii­vi­sesti näihin kyse­lyihin myös tule­vai­suu­dessa, koska saadulla palaut­teella on merki­tystä toiminnan kehit­tä­mi­seen, toteaa Sari Kulokivi. 

 

 

 

Annetut tiedot perus­tuvat seuraa­viin tutki­muk­siin:

 

HoPP, Hoitoyön poti­las­pa­lau­te­ky­sely

Kyselyyn vasta­sivat Siun sotessa perus­ter­vey­den­huollon, erikois­sai­raan­hoidon, koti­hoidon ja asumis­pal­ve­luiden potilaat ja asiakkaat.
Kysely toteu­te­taan neljä kertaa vuodessa teho­ke­räys­vii­koilla (vk 9, vk 22, vk 35, vk 48). 

Valta­kun­nal­li­sesti vastaajia oli 9359 kpl, Siun sotessa vastaajia 2081 kpl syys­kuussa 2024.

Kansal­linen yhteen­veto löytyy osoit­teesta hoiverke​.fi  Hoitotyön poti­las­pa­laute – Hoiverke

NESplus (Nurse Enga­ge­ment Survey), kansal­linen hoitajien työtyy­ty­väi­syys- ja sitou­tu­nei­suus­ky­sely 

Vastaajat ovat hyvin­voin­tia­lueilla työs­ken­te­leviä hoito- ja hoiva­työn­te­ki­jöitä. Vastaa­jaor­ga­ni­saa­tiot kuuluvat hoitotyön kansal­li­seen vertais­ke­hit­tä­misen verkos­toon (HoiVerKe).

Kysely toteu­te­taan kerran vuodessa, edellinen kysely tehtiin maaliskuu 2024.

Valta­kun­nal­li­sesti vastaajia oli yhteensä 12 478 kpl, Siun sotessa vastaajia oli 648 kpl maalis­kuussa 2024.

Kansal­linen yhteen­veto löytyy osoit­teesta hoiverke​.fi:  Hoitajien työtyy­ty­väi­syys – Hoiverke