Vuoden 2024 alueel­linen sairaan­hoi­taja Jaana Kuittinen: sydän­po­ti­laan oma osal­lis­tu­minen hoitoonsa on avai­na­se­massa hyvään elämään

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lueen – Siun soten Sydän­kes­kuksen asian­tun­ti­ja­hoi­taja Jaana Kuittinen on valittu vuoden 2024 alueel­li­seksi sairaan­hoi­ta­jaksi Pohjois-Karja­lassa. Valinnan teki Suomen Sairaan­hoi­ta­jien Pohjois-Karjalan alueyh­distys. Jaanan valin­nassa koros­tuvat sydän­po­ti­laiden hyvä hoita­minen, omahoidon tukeminen, sairas­tu­mi­seen sopeu­tu­minen ja potilaan ohjaa­minen. Jaana kohtaa jokaisen potilaan yksi­löl­li­sesti.

Kuvassa Jaana Kuittinen

 

Jaanan asiak­kaita Pohjois-Karjalan keskus­sai­raalan Sydän­kes­kuk­sessa ovat sydämen vajaa­toi­min­taan sairas­tu­neet, työi­käiset sydä­nin­fark­ti­po­ti­laat ja sydän­sar­koi­doo­siin sairas­tu­neet. Kun esimer­kiksi työi­käinen henkilö sairastuu sydämen vajaa­toi­min­taan, hän on uuden tilanteen edessä ja mielessä pyörii monen­laisia sairau­teen ja sen hoita­mi­seen liittyviä kysy­myksiä. Silloin Jaana auttaa ja ohjaa.

- Potilas voi kokea, että hänet ”määrätään” juttusil­leni. Voi kuitenkin olla, että olen ensim­mäinen ja jopa ainoa henkilö, jonka kanssa poti­laalla on mahdol­li­suus rauhassa käydä läpi kaikkia sairau­teensa ja sen hoitoon liittyviä asioita. Reilun tunnin keskus­telun jälkeen potilas saattaa sanoa: ”Tämä tapaa­mi­nenhan oli tosi hyvä juttu”, kertoo Jaana Kuittinen.

Erittäin iso osa Jaanan työtä onkin yhtey­den­pito poti­lai­siin puhe­li­mitse, vaikka yhtey­den­pito Jaanan ja potilaan välillä suun­ni­tel­laan aina yksi­löl­li­sesti. Jos kysy­myk­sessä on sydämen vajaa­toi­min­taan liittyvä lääke­hoidon opti­mointi, ensim­mäisen tapaa­misen jälkeen yhtey­den­pito Jaanan kanssa jatkuu tiiviisti. Alku­vai­heessa Jaana soittaa poti­laalle 1–2 viikon välein, ja jos kaikki sujuu hyvin, soit­to­väliä piden­ne­tään. Tarvit­taessa potilas voi kuitenkin ottaa Jaanaan yhteyttä suoraan. Näin Jaana toimii poti­laille tukena ja turvana aina tarvit­taessa. 

Jaanan työssä tarvitaan ”peli­silmää”: miten sairauden hoita­mi­seen ja elin­ta­poihin liittyvät asiat kerrotaan poti­laalle ja milloin.

- Ohjaan poti­las­tani siten, että hän haluaa osal­listua omaan hoitoonsa mittaa­malla aamu­pai­noaan, sykettä ja veren­pai­netta sekä käymällä sään­nöl­li­sesti veri­ko­keissa.  Näiden arvojen perus­teella säädän lääki­tystä parhaalle mahdol­li­selle tasolle. Potilaan on hyvä oppia tunnis­ta­maan vajaa­toi­minnan pahe­ne­misen oireet ja kuinka toimia silloin. Myös terveillä elin­ta­voilla, kuten esimer­kiksi ruoka­va­liolla ja liikun­nalla, on merki­tystä. Toisaalta sydämen vajaa­toi­minta on oireyh­tymä, ja sitä varsi­naista taus­ta­sai­raut­takin täytyy hoitaa, jatkaa Jaana Kuittinen.

Lääki­tyksen ja omahoidon saaminen kohdal­leen paran­tavat potilaan elämän laatua. Ne myös vähen­tävät sairaa­la­hoidon tarvetta ja tuovat pitkällä aika­vä­lillä säästöjä hoito­kus­tan­nuk­siin, samalla kun pitkä­ai­kais­sai­raan potilaan ennuste paranee. 

Kokemus hyödyksi kehit­tä­mis­työssä

Jaanalle on kertynyt vankka osaaminen ja näkemys sydän­po­ti­laiden hoidosta 27 vuoden aikana, jotka hän on työs­ken­nellyt Pohjois-Karjalan keskus­sai­raalan Sydän­kes­kuk­sessa. Pohjaa tähän ovat antaneet aikai­semmat työvuodet perus­ter­vey­den­huol­lossa ja alan opinnot, mutta erityi­sesti sydän­po­ti­laan kliinisen hoitotyön erikois­tu­mi­so­pinnot sekä potilaan ohjaa­misen ja opet­ta­misen opinnot. 

Näiden kautta syntyi innostus hyödyntää entistä enemmän tutkittua tietoa omassa työssä, kouluttaa hoitajia ja kehittää hoito­työtä moniam­ma­til­li­sesti, myös lääkä­reiden kanssa. Tähän kuuluu yhte­näisen sydän­po­ti­laiden hoito­ketjun raken­ta­minen koko Pohjois-Karjalaan, jotta sydän­po­ti­laat saavat saman­laista hoitoa eri puolilla maakuntaa. Myös tämän vuoden helmi­kuussa avatun sydä­nin­farktin saaneen potilaan digi­hoi­to­polun kehit­tä­mi­sessä Jaanalla on ollut iso rooli. Kaiken tämän lisäksi Jaana toimii maakun­nal­li­sessa ja valta­kun­nal­li­sissa verkos­tossa, joiden kautta alan ammat­ti­laiset voivat konsul­toida toisiaan ja vaihtaa ajatuksia.

Viimeisen parin vuoden ajan Jaana on siirtänyt omaa osaa­mis­taan ja kehit­tä­mi­sin­nos­tus­taan nuorelle Sydän­kes­kuksen hoita­jalle. Innok­kaalla Sydän­kes­kuksen hoita­jalla on suuri merkitys Pohjois-Karjalan ihmisten sydän­ter­vey­teen.