Kysely mielen­ter­veys- ja päih­de­haas­teista toi esiin kehi­tys­tar­peita ja kiitoksia – ”asuk­kaiden mielestä olemme edis­ty­neet palve­lujen kehit­tä­mi­sessä”

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tialue – Siun sote kysyi pohjois­kar­ja­laisten näke­myksiä ja koke­muksia mielen­ter­veys- ja päih­de­haas­tei­siin liit­ty­vistä palve­luista kesä­kuussa 2024. Kyselyn tavoit­teena oli saada tietoa, miten pohjois­kar­ja­laiset tuntevat alueensa mielen­ter­veys- ja päih­de­haas­tei­siin liittyvät palvelut sekä millai­seksi palvelut miel­le­tään.

Kyselyyn osal­listui yhteensä 92 pohjois­kar­ja­laista. Kyselyssä vastaajat pystyivät ilmai­se­maan mieli­pi­teensä kerto­malla, ovatko samaa vai eri mieltä kyselyssä esitetyn väitteen kanssa. Osal­lis­tujat antoivat kyse­ly­alus­talla yhteensä 2524 ääntä erilai­siin mielen­ter­veys- ja päih­de­haas­teita käsit­te­le­viin väit­tei­siin.

Kyse­ly­vas­tausten mukaan osa vastan­neista kokee, että mielen­ter­veys- ja päih­de­haas­tei­siin liittyy häpeää ja leimau­tu­mista. Häpeä ja leimau­tu­minen voivat pahim­mil­laan vaikuttaa haluun hakea apua ja tukea.

 Kyse­ly­vas­tausten perus­teella osa vastan­neista kokee epävar­muutta ja vaikeuksia löytää apua silloin, kun tarvit­si­sivat tukea mielen­ter­veys- ja päih­de­asioihin liittyen. Vastaukset osoit­tavat, että pohjois­kar­ja­laiset tarvit­si­sivat yhä selkeämpää ja helpommin saavu­tet­tavaa tietoa palve­luista sekä yksi­löl­lisiä tarpeita vastaavia palveluja.

– On tärkeää, että apua haet­tai­siin riittävän varhain. Meidän tulisikin lisätä tietoutta mielen­ter­veys- ja päih­de­haas­teista sekä vahvistaa palve­lu­jemme saata­vuutta, ylilää­käri Johanna Suvanto painottaa.

Osa vastan­neista puoles­taan koki, että heillä on riit­tä­västi tietoa saata­villa olevista palve­luista. Vastausten mukaan pohjois­kar­ja­laiset tietävät, kuinka palvelut ovat raken­tu­neet, mihin mahdol­li­sissa huoli­ti­lan­teissa voi olla yhtey­dessä sekä miten ohjausta ja neuvontaa voi saada sähköisten palve­lujen kautta.

– Kyse­ly­tu­lokset kuvaavat hyvin hyvin­voin­tia­lu­eemme vahvuuksia ja kehi­tys­koh­teita mielen­ter­veys- ja päih­de­haas­tei­siin liittyen. Oli ilah­dut­tavaa huomata, että asuk­kai­demme mielestä olemme edis­ty­neet palve­lujen kehit­tä­mi­sessä, palve­lusuun­nit­te­lija Erja Korte­lainen kertoo. 

Kyselyssä nous­sei­siin kehi­tys­tar­pei­siin haettiin ratkai­suja pyöreän pöydän keskus­te­luissa

Kyse­ly­vas­taukset käsi­tel­tiin moniam­ma­til­li­sesti pyöreän pöydän keskus­te­luissa, joihin osal­listui koke­mus­asian­tun­ti­joita, tervey­den­huollon ammat­ti­laisia, hallinnon edustajia, päättäjiä sekä sidos­ryh­mien edustajia. Moniam­ma­til­lisen keskus­telun perus­teella hyvin­voin­tia­lu­eella tulisi ratkaista, miten pohjois­kar­ja­laisten mielen­ter­veyttä voitai­siin vahvistaa sekä riip­pu­vuuson­gelmia ehkäistä. Yhtei­sessä keskus­te­lussa todettiin, että myön­teisen asen­neil­ma­piirin luominen tukee näitä tavoit­teita. 

– Kaikkien palve­lujen tuot­ta­jien ja toimi­joiden panosta mielen­ter­veyttä tukevaan työhön tarvitaan. On tärkeää, että meillä on hyvää ja laadu­kasta yhteis­työtä ja yhdessä tekemistä koko Pohjois-Karja­lassa näiden asioiden äärellä, Korte­lainen kertoo.

Hyvin­voin­tia­lueen on tärkeää huolehtia erilai­sista osal­lis­tu­misen ja vaikut­ta­misen keinoista. Yksi tapa on hyödyntää koke­mus­asian­tun­ti­joita. Koke­mus­asian­tun­tijat ovat asian­tun­ti­joita oman tai lähei­sensä kokeman sairauden, vamman tai vaikean elämän­ti­lan­teen kautta. Siun soten koke­mus­asian­tun­ti­joille pidettiin oma pyöreän pöydän tapaa­minen, jossa heidän kanssaan keskus­tel­tiin tärkeistä heidän toimin­taansa kosket­ta­vista teemoista. Keskus­te­lujen perus­teella tärkeänä pidetään sitä, että koke­mus­asian­tun­ti­ja­toi­minta huomioi­daan myös tule­vai­suu­dessa osana hyvin­voin­tia­lueen toimintaa.

Kyse­ly­vas­tausten ja keskus­te­lujen pohjalta laadit­tiin julki­lausuma hyvin­voin­tia­lueen päät­tä­jille luovu­tet­ta­viksi. Julki­lausu­massa pohditaan, millaisin toimin mielen­ter­veyttä vahvis­te­taan, riip­pu­vuuson­gelmia ehkäis­tään sekä miten Pohjois-Karjalaan luodaan myön­teinen asen­neil­ma­piiri. Keskei­sessä roolissa on, että ennal­taeh­käi­sevä ja tarpeen­mu­kainen tuki varmis­te­taan, tietoutta lisätään ja työtä mielen­ter­veyden edis­tä­misen eteen tehdään yhdessä yli orga­ni­saa­tio­ra­jojen. Julki­lausuma luovu­tet­tiin alue­val­tuus­tolle 13.11.2024. Julki­lausumat ovat myös luet­ta­vissa verk­ko­si­vuil­tamme: Kyselyt – siunsote​.fi.

Mielen­ter­veys- ja päih­de­haas­tei­siin liittyvä kyse­ly­ko­ko­nai­suus on osa Sitran rahoit­tamaa Kohti vaikut­tavaa asukas­osal­li­suutta ‑hanketta, jossa tavoit­teena on saada asuk­kaiden ääni osaksi päätök­sen­tekoa sekä mahdol­listaa heidän osal­lis­tu­mi­sensa ajan­koh­taisten aiheiden käsit­te­lyyn matalalla kynnyk­sellä. Lisää aiheesta voi lukea myös aiemmin julkais­tusta tiedot­teesta: Pohjois­kar­ja­laisten ääni osaksi päätök­sen­tekoa ja palve­lujen kehit­tä­mistä.