Jokai­sella on oikeus oppi­mi­seen – koulu­ku­raat­torit ja ‑psyko­logit tukevat oppilaan koko­nais­val­taista hyvin­vointia

Kouluissa työs­ken­telee useita eri ammat­ti­laisia, jotka tukevat lapsen oppimista ja sujuvaa arkea. Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tialue – Siun sote järjestää koulu­ter­vey­den­huollon lisäksi opis­ke­lu­huollon psykologi- ja kuraat­to­ri­pal­velut Pohjois-Karjalan alueen kouluihin ja oppi­lai­tok­siin.

Koulu­ku­raat­torit ja ‑psyko­logit auttavat oppilaita erilai­sissa arjen pulmissa ja haas­teissa. Heidän puoleensa voi kääntyä, jos mieliala on matala tai oppi­mi­sessa, koulun­käyn­nissä tai kave­ri­suh­teissa ilmenee pulmia. Jokai­selle koululle on nimetty oma koulu­ku­raat­tori ja ‑psykologi.

– Ammat­ti­lai­siin voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyk­sellä. Varhainen yhtey­den­otto edesauttaa sitä, että mahdol­li­siin haas­tei­siin päästään puut­tu­maan ennen kuin ne kasvavat suurem­miksi, palve­lu­pääl­likkö Sonja Harti­kainen muis­tuttaa.

Koulu­ku­raat­to­riin ja ‑psyko­lo­giin saa yhteyden joko Wilma-viestillä, soit­ta­malla tai luokan­opet­tajan kautta. Ammat­ti­laisten yhteys­tiedot löytyvät Siun soten ja koulujen verk­ko­si­vuilta. 

Koulu­ku­raat­tori tukee oppilaan hyvää arkea

Koulu­ku­raat­tori tukee lapsia ja nuoria esimer­kiksi jaksa­mi­seen, moti­vaa­tioon ja sosi­aa­li­siin suhtei­siin liit­ty­vissä asioissa. Koulu­ku­raat­torin kanssa voi keskus­tella esimer­kiksi kiusaa­mi­sesta, kaveri- ja tunne­tai­doista tai muista mieltä askar­rut­ta­vista asioista.

– Koulu­ku­raat­torin luona keskus­tel­laan arjesta ja koulun­käyn­nistä. Tapaa­miset alkavat aina tutus­tu­mi­sella. Jutte­lemme esimer­kiksi kuulu­mi­sista, koulusta, nukku­mi­sesta, ravin­nosta, perheestä ja muista oppi­laalle tärkeistä arjen asioista, koulu­ku­raat­tori Susanna Luos­ta­rinen kertoo. 

Lapset viettävät ison osan päiväs­tään koulussa. Siksi on tärkeää varmistaa, että lapsen koulun­käynti olisi mahdol­li­simman sujuvaa. Koulussa jokai­sella lapsella on oikeus kokea olonsa turval­li­seksi ja hyväk­sy­tyksi juuri sellai­se­naan kuin on.

– Koulun­käyn­nillä on suuri merkitys lapsen hyvin­voin­nille. Oppiai­neiden lisäksi koulussa harjoi­tel­laan kave­ri­tai­toja ja erilai­sissa vuoro­vai­ku­tus­suh­teissa toimi­mista. Jokai­sella on oikeus olla oma itsensä koulussa eikä oppilaan tarvit­sisi joutua pelkää­mään yksin jäämistä, Luos­ta­rinen muis­tuttaa.

– Yhtei­söl­li­sellä oppi­las­huol­to­työllä edistämme koko opis­ke­lu­yh­teisön hyvin­vointia ja luomme yhteis­henkeä. Kun olemme oppi­laiden arjessa mukana, pystymme tart­tu­maan aiemmin tilan­tei­siin, missä ilmenee tuen tarpeita, Luos­ta­rinen jatkaa.

Koulun­käyntiä ja uusien asioiden oppimista tukee se, että lapsella on arjen perus­asiat kunnossa. Kun erilaisia vastoin­käy­misiä tulee, ammat­ti­laiset voivat auttaa ja tukea lasta.

– Olen perus­tylsän arjen puoles­ta­pu­huja ja mieles­täni arkisuus on hyväksi lapsille ja nuorille. Elämässä tulee myös aikoja, kun tasainen arki horjuu. Se voi johtaa siihen, että keskit­ty­minen on vaikeaa eikä koulun­käynti kiinnosta. Koulu­ku­raat­tori voi tukea oppilasta erilaisten muutosten keskellä. Joskus jo yksi­täi­nenkin keskus­telu voi auttaa eteenpäin, Luos­ta­rinen kertoo.

Luos­ta­rinen kannus­taakin oppilaita tulemaan rohkeasti jutte­le­maan kuraat­torin kanssa. Myös vanhemmat voivat olla kuraat­to­riin yhtey­dessä, jos jostakin asiasta herää huoli. 

– Suosit­telen olemaan yhtey­dessä, jos tulee jokin pulma tai murhe, minkä kanssa kaipaa juttu­ka­veria. Kuraat­to­ri­käyn­tejä ei tarvitse jännittää, vaan kannattaa tulla rohkeasti jutte­le­maan ja tutus­tu­maan, Luos­ta­rinen kannustaa.

Koulup­sy­ko­logi edistää mielen­ter­veyttä ja auttaa oppi­mis­vai­keuk­sien tunnis­ta­mi­sessa

Koulup­sy­ko­logi voi auttaa ja tukea oppilaita mielen­ter­veyden haas­teissa, oppimis- ja keskit­ty­mis­vai­keuk­sien arvioin­nissa ja tuki­toi­mien suun­nit­te­lussa.

– Koulup­sy­ko­login työssä koros­tuvat mielia­laan liittyvät asiat, masen­tu­nei­suus sekä jänni­tyksen ja ahdis­tu­nei­suuden teemat. Mielia­la­oi­reilu näkyy erityi­sesti nuorten kanssa työs­ken­nel­lessä. Myös elämän kriisi- ja muutos­ti­lan­teissa voidaan tarvita tukea, koulup­sy­ko­logi Salla Asukas kertoo. 

Yksi osa koulup­sy­ko­login työtä on oppi­mis­tut­ki­musten tekeminen. Oppi­mis­tut­ki­musten avulla oppilaan tuen tarpeet tulevat näky­väm­miksi ja oppi­laalle saadaan järjes­tettyä kouluun oikean­lainen tuki. Oppi­mis­tut­ki­mukset auttavat myös oppilasta hahmot­ta­maan omaa osaa­mis­taan.

– On tärkeää, että oppilas itse huomaa, millaisia asioita osaa ja millaiset asiat puoles­taan ovat vaikeita tai hanka­loit­tavat oppimista, Asukas täydentää.

 Koulup­sy­ko­logi voi työs­ken­nellä oppilaan kanssa useilla eri tavoilla. Vastaan­ot­to­käynnin sisältö riippuu käsi­tel­tä­västä pulmasta ja oppilaan iästä. Vastaan­ot­to­käyn­tien lisäksi koulup­sy­ko­logi voi olla mukana luokassa seuraa­massa, miten oppi­tun­nilla oleminen sujuu. 

– Ensim­mäinen käynti on usein tutus­tu­mista ja tilanteen kartoi­tusta. Keskus­telen oppilaan kanssa ja pyrin saamaan käsi­tyksen, mitä nuori itse tilan­tees­taan ajattelee, Asukas kertoo. 

Koulup­sy­ko­login vastaa­no­tolle voi ohjautua esimer­kiksi koulu­ter­vey­den­hoi­tajan, opettajan tai koulu­ku­raat­torin suosi­tuk­sesta. Myös vanhemmat voivat olla koulup­sy­ko­lo­giin yhtey­dessä, jos jokin asia herättää huolta.

– Kaikki pulmat eivät vält­tä­mättä tule esiin koulu­ym­pä­ris­tössä. On tärkeää, että vanhempi on yhtey­dessä kouluun, jos jokin asia lapsen oppi­mi­sessa mieti­tyttää. Tuemme tilanteen arvioin­nissa ja pohdimme yhdessä, miten tästä jatketaan eteenpäin. Olemme kouluissa juuri siksi, ettei huolien kanssa jäätäisi yksin, Asukas muis­tuttaa.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Kuva­teksti: Koulup­sy­ko­logi Salla Asukkaan mielestä on tärkeää, että vanhempi on yhtey­dessä kouluun, jos jokin asia lapsen oppi­mi­sessa mieti­tyttää. Kuva: Siun sote / Antti Pitkä­järvi.

Lapsen oikeuk­sien viikko kannustaa pohtimaan lapsen oppimisen tukemista

Parhail­laan vietetään lapsen oikeuk­sien viikkoa, jonka teemana on lapsen oikeus oppi­mi­seen. Viikon aikana on hyvä pysähtyä miet­ti­mään, miten aikuiset voisivat tukea lapsen oppimista ja edistää oppimisen iloa. 

– Yleisen hyvin­voinnin tukeminen tukee myös oppimista. Lapsi tarvitsee kehit­tyäk­seen ravintoa, unta, liikuntaa ja leikkiä sekä sosi­aa­lisia suhteita. Aikuisten tehtävä on luoda lapselle ympäristö, jossa lapsi pystyy oppimaan uusia asioita, Luos­ta­rinen painottaa. 

Lapselle rakentuu koulussa ymmärrys siitä, mitä asioita hän jo osaa ja mitkä kaipaavat vielä harjoit­telua. Epäon­nis­tu­miset ja itsensä vertaa­minen muihin voivat horjuttaa lapsen moti­vaa­tiota koulun­käyntiä kohtaan.

– Aikuisina voisimme painottaa sitä, että yrit­tä­minen on tärkeintä. Aina ei onnistu ensim­mäi­sellä kerralla, mutta kun jaksaa harjoi­tella, voi saavuttaa tavoit­teensa. Ehkäpä voisimme palkita lapsia enemmän sitkeästä harjoit­te­lusta kuin hyvästä suoriu­tu­mi­sesta, Asukas pohtii.

– Epäon­nis­tu­miset tuntuvat pahalta meistä kaikista. Aikuisen tehtävä on tukea lasta pääsemään yli epäon­nis­tu­misen tunteesta. Lisäksi on tärkeää muistaa, ettei itseä kannata verrata muihin. Meillä jokai­sella on erilaisia taitoja eikä kaikessa tarvitse suoriutua saman­ta­soi­sesti, Asukas jatkaa. 

Vanhem­pien ja huol­ta­jien lisäksi myös muut lasta ympä­röivät aikuiset voivat tukea lapsen arkea.

– Myös läheisenä voi huolehtia perheen jaksa­mi­sesta ja voima­va­roista. On välit­tä­mistä kysyä kuulu­misia. Olisikin ihanaa, että huoleh­dit­tai­siin yhdessä toinen toises­tamme, Asukas miettii.

– Sama yhdessä tekeminen korostuu myös koulussa. Meitä on monia eri ammat­ti­laisia tukemassa lapsen oppimista ja perheen hyvin­vointia, Asukas kiteyttää.