Ympä­ris­tö­ter­vey­den­huollon johtaja Marja Tuomainen pitää Siun sotea edel­lä­kä­vi­jänä – ”Täällä ollaan kehit­tä­mis­myön­teisiä”

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lueen – Siun soten uusi ympä­ris­tö­ter­vey­den­huollon johtaja Marja Tuomainen aloitti virassaan 19.8.2024. Parhail­laan hän työs­ken­telee Siun sotessa kuudetta viikkoa.

– Ensim­mäiset viikot ovat menneet nopeasti ja olleet työn­täy­teisiä. Uusi työ vaatii paljon pereh­ty­mistä, keskit­ty­mistä ja haltuun ottamista. Olen päässyt hyppää­mään heti vauhdilla uuteen orga­ni­saa­tioon mukaan, ja kaikki ovat ottaneet minut erittäin lämpi­mästi ja kannus­ta­vasti vastaan, Tuomainen kertoo. 

Tuomainen siirtyi Siun soteen Työter­veys­lai­tok­selta, jossa oli työs­ken­nellyt yli 20 vuotta työelä­mä­tut­ki­muksen näkö­ala­pai­kalla.

– Näiden vuosien aikana työs­ken­telin kolmessa eri tehtä­vässä. Aloitin työym­pä­ris­tö­alueen koulu­tus­pääl­lik­könä, josta etenin enemmän hallin­nol­li­siin tehtäviin johta­vaksi koulu­tus­pääl­li­köksi. Viimeiset 14 vuotta työs­ken­telin eri kokoisten yksi­köiden johtajana, viimei­sim­pänä koulu­tus­lii­ke­toi­min­nasta vastaa­vassa Akatemia-yksikössä, Tuomainen kertoo.

Pitkän uran jälkeen mieleen tuli kuitenkin vielä ajatus työn vaih­ta­mi­sesta. Mahdol­li­suus itsensä ja alan kehit­tä­mi­seen herätti Tuomaisen kiin­nos­tuksen hakea ympä­ris­tö­ter­vey­den­huollon johtajan virkaa Joen­suusta.

– Ajattelin, että pystyisin tekemään vielä yhden työuran sekä antamaan osaa­mi­seni vielä jonkun työpaikan toimin­tojen kehit­tä­misen ja asiak­kaiden käyttöön. Kun Siun soten ympä­ris­tö­ter­vey­den­huollon johtajan tehtävä tuli vastaan, mietin, että tehtä­vässä on sopivassa suhteessa tuttua ja uusia haasteita. Työ tarjoaa mahdol­li­suuden kehittää toimintaa kuin kehittyä itsekin, Tuomainen pohtii.

Tuomaisen työ- ja koulu­tus­tausta tukevat häntä hyvin uudessa tehtä­väs­sään. Ympä­ris­tö­ter­vey­den­huollon tehtävät tulivat Tuomai­selle tutuksi jo opis­ke­luai­koina. Lisäksi Tuomainen iloitsee siitä, että pääsee työs­ken­te­le­mään hänelle tuttujen ja merki­tyk­sel­listen teemojen parissa.

– Olen opis­kellut työ- ja teol­li­suus­hy­gie­niaa Kuopion yliopis­tossa. Opin­to­jeni aikana työs­ken­telin kesät tervey­den­suo­jelun tehtä­vissä eri puolilla Pohjois-Savoa. Valmis­tu­misen jälkeen aloitin työt Porvoon seudulla terveys­tar­kas­ta­jana. Nyt pääsen palaamaan eräällä tavalla juuril­leni ja takaisin huol­to­var­muuden ytimeen. Ympä­ris­tö­ter­vey­den­huol­lossa on kyse sekä elinym­pä­ristön terveyden ja turval­li­suuden edis­tä­mi­sestä että haittojen ennal­taeh­käi­systä ja mahdol­li­siin häiriö­ti­lan­tei­siin varau­tu­mi­sesta, Tuomainen kertoo. 

– Aiemmat työvuodet työelämän huip­pu­asian­tun­ti­joiden kanssa ovat hyödyl­lisiä uudessa työssä, samoin kuin työssä hankitut verkostot. Uskon, että vahvalle osaamisen kehit­tä­misen taustalle löytyy käyttöä myös Siun sotessa, Tuomainen jatkaa.

Pohjois-Karjalan ympä­ris­tö­ter­vey­den­huollon ainut­laa­tui­suus veti puoleensa 

Ympä­ris­tö­ter­vey­den­huolto on ollut vuodesta 2017 lähtien osa Siun sotea yhdessä sosiaali- ja terveys­pal­ve­lujen sekä pelas­tus­toimen kanssa. Hyvin­voin­tia­lu­eelle siir­ryt­täessä myös ympä­ris­tö­ter­vey­den­huolto siirtyi osaksi hyvin­voin­tia­luetta.

– Pohjois-Karjala on alueena mielen­kiin­toinen ja ainut­laa­tuinen ympä­ris­tö­ter­vey­den­huollon järjes­tä­misen suhteen. Useilla alueilla ympä­ris­tö­ter­vey­den­huolto järjes­te­tään kunnissa, Tuomainen kertoo. 

– Siun sotesta puhu­taankin usein edel­lä­kä­vi­jänä ja täällä ollaan kehit­tä­mis­myön­teisiä. Itselleni se oli veto­voi­ma­te­kijä juuri Siun soteen hakiessa, Tuomainen painottaa.

Ympä­ris­tö­ter­vey­den­huolto on koko­nai­suus, joka sisältää laajasti yksilön ja elinym­pä­ristön terveel­li­syy­teen ja turval­li­suu­teen sekä eläinten tervey­teen ja hyvin­voin­tiin liittyviä toimia. Ympä­ris­tö­ter­veys palvelee pohjois­kar­ja­laisia muun muassa tervey­den­suo­jelun, elin­tar­vi­ke­val­vonnan, talous- ja uimaveden ja eläin­lää­kin­tä­huollon asioissa hyvin­voin­tia­lu­eella.

– Tavoit­tee­namme on turvata, että alueemme ihmiset sekä tuotanto- ja seurae­läimet voisivat mahdol­li­simman hyvin ja heidän elinym­pä­ris­tönsä olisi mahdol­li­simman terveel­linen ja turval­linen, Tuomainen painottaa.

– Odotan työltäni, että pääsemme työs­ken­te­le­mään yhdessä kohti yhteisiä tavoit­teita. Ympä­ris­tö­ter­vey­den­huollon johtajana teen yhteis­työtä niin oman työyh­teisön kuin koko Siun soten yhteisön, kuntien sekä hyvin­voin­tia­lueen luot­ta­mus­hen­ki­löiden, eri sidos­ryh­mien, toimin­nan­har­joit­ta­jien ja asuk­kaiden kanssa. Ensim­mäisten viikkojen aikana olen tutus­tunut paljon uusiin ihmisiin erilai­sissa tilai­suuk­sissa. Kun ei ole paik­ka­kun­ta­lainen, niin ihmisiä ei tunne entuu­des­taan, Tuomainen pohtii.

Vaikka Tuomainen on viettänyt viime vuodet pääkau­pun­ki­seu­dulla, on Pohjois-Karjala hänelle alueena tuttu.

– Aiemmin olen työs­ken­nellyt myös tutkijana. Työs­ken­telin Keuh­ko­vam­ma­lii­tolla ja toimin sisäil­ma­tut­ki­jana kuntou­tus­tut­ki­mus­laitos Kapra­kassa. Tutkin pohjois­kar­ja­laisten hengi­tys­sai­raiden kotien sisäilman laatua ja väittelin myös tohto­riksi aiheesta, Tuomainen kertoo.

– Pohjois-Karjala tuli tutuksi jo silloin, kun kiersin ympäri Pohjois-Karjalaa hengi­tys­sai­raiden koteja tutki­massa. Nyt meillä on sama alue palvel­ta­vana ympä­ris­tö­ter­vey­den­huollon asioissa, Tuomainen jatkaa.

Savosta kotoisin olevan Tuomaisen sydäntä lämmittää myös huomat­ta­vasti lyhen­tynyt ajomatka kesä­mö­kille. Valtaosan vapaa-ajastaan Tuomainen viet­tääkin mökillä rentou­tuen.

– Olen kotoisin Kuopion seudulta ja minulla on siellä edelleen kesämökki. Mökki­matka lyhenee nyt yhteen kolmas­osaan, mikä vaikutti myös osaltaan päätök­seen muuttaa Pohjois-Karjalaan, Tuomainen iloitsee.