Sepel­val­ti­mo­tau­tiin sairas­tu­neiden osal­li­suutta ja kuntou­tusta kehi­te­tään

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lu­eella – Siun sotessa kehi­te­tään sepel­val­ti­mo­tautia sairas­ta­vien osal­li­suutta ja kuntou­tusta. Vuoden 2023 aikana otettiin käyttöön sepel­val­ti­mo­tau­ti­po­ti­laan digi­taa­linen hoito­polku sekä käyn­nis­tet­tiin uudestaan Tulppa-ryhmä­kun­toutus. Uusien toimin­ta­mal­lien avulla sepel­val­ti­mo­tau­tiin sairas­tu­neille voidaan tarjota erilaisia vaih­toeh­toja osal­listua omaan hoitoonsa ja kuntou­tuk­seen.

Tulppa-kuntoutus on Sydän­liiton kehittämä ja tervey­den­huollon toteut­tama toimin­ta­malli henki­lölle, jolla on sepel­val­ti­mo­tauti, muu valti­mo­sai­raus tai useita riski­te­ki­jöitä. Siun soten Tule­vai­suuden sosiaali- ja terveys­keskus ‑hank­keessa järjes­tet­tiin viime vuonna yhteis­työssä Sydän­liiton kanssa Tulppa-ohjaa­ja­kou­lutus, johon osal­listui yhteensä 30 terveys­a­se­mien ammat­ti­laista.

- Pohjois-Karja­lassa on vahvat perinteet Tulppa-kuntou­tuk­sessa, onhan malli luotu ja käyn­nis­tetty nime­no­maan Pohjois-Karjalan maakunnan alueella vuosi­tu­hannen vaih­teessa, josta se levisi valta­kun­nal­li­seksi malliksi. Terveys­a­se­mien ryhmä­toi­minnot jäivät tauolle muun muassa koronan vuoksi. Nyt niitä on saatu uudelleen käyntiin alueella, kertoo Siun soten sydän­kes­kuksen asian­tun­ti­ja­hoi­taja Jaana Kuittinen.

”Yhteis­henki on hyvä ja keskus­te­leva”

Tulppa-kuntoutus on ryhmä­kun­tou­tusta pien­ryh­missä omalla terveys­a­se­malla. Ryhmien vetäjinä toimii sairaan­hoi­taja tai tervey­den­hoi­taja. Mukana ovat myös fysio­te­ra­peutti ja Sydän­liiton koulu­tettu vertais­tu­ki­hen­kilö. Ensim­mäinen Tulppa-ryhmä sai aikanaan alkunsa vuonna 1999 Ilomant­sissa. Siun soten terveys­a­se­mista juuri Ilomant­sissa käyn­nistyi ensim­mäi­senä Tulppa-kuntou­tus­ryhmän uudestaan viime syksynä.

- Ilomant­sissa Tulppa-kuntoutus käyn­nistyi pieni­muo­toi­sesti koro­na­vuo­sien jälkeen. Kokemus ryhmä­toi­min­nasta on ollut posi­tii­vista, yhteis­henki on hyvä ja keskus­te­leva. Kiin­nos­tusta on ollut etenkin liikunnan lisää­mi­seen ja terveel­li­seen ruoka­va­lioon on kaivattu tietoa ja vinkkejä. Omahoidon tukeminen on ollut myös keskiössä tapaa­mis­ker­roilla, toteavat ryhmä­noh­jaa­jana toimiva sairaan­hoi­taja Emma Eskelinen ja työfy­sio­te­ra­peutti Kimmo Hoskonen. 

Ryhmä­kun­tou­tuk­sessa Tulppa-vertai­soh­jaa­jalla on tärkeä rooli ammat­ti­lai­soh­jaa­jien lisänä. Vertai­soh­jaa­jana voi toimia Sydän­liiton koulut­tama vertais­tu­ki­hen­kilö. 

Ilomantsin Tulppa-ryhmässä on tehty yhteis­työtä myös Ilomantsin kunnan liikun­ta­pal­ve­luiden kanssa. Liikun­ta­pal­velut järjes­tivät ryhmä­läi­sille ryhmän toiveiden mukai­sesti matalan kynnyksen liikun­ta­ko­keilun Ilomantsin kunnan liikun­na­noh­jaaja Minna Kettusen ohjaamana. Yhteis­työtä terveys­a­seman ja liikun­ta­pal­ve­luiden kanssa jatketaan myös tule­vai­suu­dessa.

Uusia Tulppa-ryhmiä on alkanut myös Siilaisen, Niini­vaaran ja Valtimon terveys­a­se­milla kevään 2024 aikana. Ilomantsin ryhmän koke­muksia on voitu hyödyntää alkavissa ryhmissä. Eskelinen ja Hoskonen ovat luot­ta­vaisia Tulppa-toiminnan jatkoon myös Ilomant­sissa, sillä uusia tulok­kaita seuraa­vaan ryhmään on jo jonossa.

Pohjois-Karja­lassa maan korkeimmat sepel­val­ti­mo­tau­ti­luvut

Pohjois-Karja­lassa akuuttien sepel­val­ti­mo­tau­ti­ta­pah­tu­mien määrä 35–79-vuotiailla oli maan korkeimpia suhteessa koko maan tasoon nähden vuonna 2021 (THL, Sotkanet: sepel­val­ti­mo­tauti-indeksi, ikäva­kioitu). Sepel­val­ti­mo­tauti on krooninen sairaus ja se edel­lyttää koko eliniän kestävää kuntou­tusta, johon kuuluu lääke­hoito sekä elin­ta­pojen ja riski­te­ki­jöiden hallinta. Näillä keinoilla voidaan tehok­kaasti vähentää uusien sydän­ta­pah­tu­mien riskiä ja myös tervey­den­huollon kustan­nuksia.

Tutki­mus­näyttö osoittaa, että sydän­kun­toutus vähentää sairas­ta­vuutta ja kuol­lei­suutta sydä­nin­farktin jälkeen, parantaa elämän­laatua, suori­tus­kykyä ja psyko­so­si­aa­lista hyvin­vointia sekä lieventää riski­te­ki­jöitä. Euroop­pa­lai­sessa tutki­muk­sessa todettiin, että kuntou­tuksen tavoit­teet toteu­tuvat huonosti. Suomessa vain joka viides sairas­tunut on ohjau­tunut sydän­kun­tou­tuk­seen. Tuore THL:n Sydän­re­kis­te­ri­data osoittaa, että Suomessa keski­määrin vain 22 % ja Pohjois-Karja­lassa 28 % sepel­val­ti­mo­tautia sairas­ta­vista saavuttaa LDL-koles­te­ro­li­ta­voit­teen alle 1.4 mmol/l ja kolmas­osalla poti­laista ei ole LDL-koles­te­rolia mitattua viimeisen vuoden aikana.