Kevät­tul­vista maas­to­pa­lo­kau­teen

Kevät on siinä vaiheessa, että lumet viimein sulavat ja maasto on paikoin jo hyvinkin kuivaa. Samalla keväiset toimet puutar­hoissa ja pihoilla ovat käyn­nis­ty­neet ja myös risujen poltot yleis­tyvät. Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lueen – Siun soten pelas­tus­laitos haluaakin muis­tuttaa ihmisiä turval­li­sesta tulen käsit­te­lystä.

Maas­to­palot tilas­tojen valossa

Vuosien 2017–2023 tilas­tojen mukaan maas­to­pa­lo­kausi on alkanut 12.4.–7.5. välisenä aikana, keski­määrin maas­to­pa­lo­kausi alkaa huhtikuun lopussa. Nyt runsas­lu­minen talvi ja sateinen kevät ovat selvästi myöhäs­tyt­tä­neet kauden alkamista.

Maas­to­pa­lo­kausi loppuu syksyn sateiden myötä ja päät­ty­mi­sa­jan­koh­dassa on suuria eroja vuosien välillä. Vuosina 2017 ja 2018 kausi on loppunut jo elokuun puoli­vä­lissä. Vuonna 2019 maas­to­pa­loja on ollut sään­nöl­li­sesti aina lokakuun alkuun saakka. Keski­määrin maas­to­pa­lo­kausi päättyy syyskuun alussa. Maas­to­pa­lo­kau­della tuli­pa­lojen määrä on kysei­sellä ajan­jak­solla ollut pienem­mil­lään vuonna 2017 46 kappa­letta ja enim­mil­lään vuonna 2021 97 kappa­letta, keskiarvon ollessa 72.

– Vuosina 2017–2023 tapahtui yhteensä 514 maas­to­paloa, joihin pelas­tus­laitos joutui puut­tu­maan. Näistä pystyt­tiin toteamaan ihmisten aiheut­ta­miksi 268 kappa­letta, siis yli puolet maas­to­pa­loista maakun­nassa on ihmisen toimin­nasta aiheu­tu­neita, toteaa Pohjois-Karjalan pelas­tus­lai­toksen riskien­hal­lin­ta­pääl­likkö Janne Halonen.

Luon­non­ta­pah­tumat esimer­kiksi salamat ovat seuraa­vaksi yleisin syy (115 kappa­letta). Aina syy ei myöskään selviä, tällaisia tapauksia on ajan­jak­solla ollut yhteensä 76 kpl paloista. Koneen tai laitteen viaksi on merkitty 17 tapausta. Eläimet ovat aiheut­ta­neet yhdeksän paloa. ”Muu syy” ‑luoki­tuksen alle on listattu yhteensä 29 tapausta.

Maas­to­pa­lojen sytty­mis­syyt vuosina 2017–2023

• Salama 115 kpl
• Roskien/risujen poltto 101 kpl
• Ei voi arvioida 60 kpl
• Nuotio/grilli 50 kpl
• Kulotus 22 kpl
• Kuuma/hehkuva esine/tuhka 20 kpl
• Savuke tai muu tupakka 18 kpl
• Tahallaan sytytetty 12 kpl
• Lasten tulen­kä­sit­tely 11 kpl

Ihmisen toimin­nasta lähte­neitä paloja on ollut yhteensä 268 kappa­letta. Näistä tahal­lisia tai tuot­ta­muk­sel­lisia eli huoli­mat­to­muu­desta johtu­neita oli yhteensä 132 kappa­letta. Pelas­tus­lakia noudat­taen pelas­tus­laitos tekee ilmoi­tuksen tahal­li­sesta tai huoli­mat­to­masta tulen­kä­sit­te­lystä polii­sille. Ilmoi­tus­me­net­tely koskee myös siis varo­mat­to­masta tulen käsit­te­lystä karan­neita maasto- ja ruohik­ko­pa­loja.

– Menettely perustuu pelas­tus­lain 41 pykälään, eikä se ole pelas­tus­lai­tok­selle mitenkään vapaa­eh­toinen tehtävä. Poliisin tehtävänä on sitten arvioida teon tahal­li­suutta ja seuraa­muksia, riskien­hal­lin­ta­pääl­likkö Janne Halonen kertoo. Noudata siis varo­vai­suutta tulen käsit­te­lyssä. Jokaisen on oltava huolel­linen ja varo­vainen tulipalon vaaran ja vahingon vält­tä­mi­seksi.

– Avotulen paikka on valittava siten, ettei siitä aiheudu palon leviä­mis­vaaraa joko maastoon tai raken­nuk­seen. Erityi­sesti kuivat olosuh­teet ja tuuli aiheut­tavat leviä­mis­riskiä. On hyvä varata alkusam­mu­tus­vä­li­neistöä lähet­ty­ville ja osata myös niitä käyttää. Avotulen sytyttäjä on vastuussa tulesta, Janne Halonen muis­tuttaa.

Turval­lista tulen­kä­sit­telyä ja kevättä toivoo Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lueen – Siun soten pelas­tus­laitos.