Pohjois­kar­ja­laisten ääni osaksi päätök­sen­tekoa ja palve­lujen kehit­tä­mistä

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tialue – Siun sote on kysynyt pohjois­kar­ja­laisten nuorten ja lapsi­per­heiden ajatuksia erilai­sista perheiden arkea kosket­ta­vista ilmiöistä vuosien 2023–2024 aikana. Ajatuksia on kerätty uuden­lai­sella Polis-kyselyllä nuorten yksi­näi­syy­destä, vanhem­mille suun­na­tusta tuesta, kiusaa­mi­sesta sekä perheissä ilme­ne­vistä neurop­sy­kiat­ri­sista pulmista.

Kyselyjen vastaukset käsi­tel­lään moniam­ma­til­li­sesti ja niiden pohjalta laaditaan julki­lausumat hyvin­voin­tia­lueen päät­tä­jille. Uuden­laisen toimin­ta­mallin tavoit­teena on saada nuorten ja perheiden ääni osaksi päätök­sen­tekoa sekä mahdol­listaa kohde­ryh­mien osal­lis­tu­minen ajan­koh­taisten aiheiden käsit­te­lyyn matalalla kynnyk­sellä.

– Polis-kyselyt ovat kiin­nos­ta­neet pohjois­kar­ja­laisia. Neljään kyselyyn vastasi yhteensä lähes tuhat henkilöä. On hienoa, että alueemme nuoret ja lapsi­per­heiden vanhemmat haluavat kertoa ajatuk­siaan ja koke­muk­siaan ajan­koh­tai­sista ilmiöistä, erityis­asian­tun­tija Sirpa Turunen kertoo.

Nuoret toivoi­sivat aikuisten ymmär­tävän heidän tarpei­taan paremmin

Nuorille suun­nat­tuun yksi­näi­syys­ky­se­lyyn osal­listui yhteensä 54 nuorta ja ääniä eri väit­tä­miin annettiin yhteensä 1258. Kyse­ly­tu­lok­sista ilmeni, että aikuisten pitäisi ymmärtää nuorten tarpeita paremmin ja nuorten ääntä tulisi kuunnella päätök­sen­teossa vahvemmin. 

Kyselyn vastausten perus­teella nuoret toivovat, että heillä olisi joku tuttu ammat­ti­lainen, jota olisi helppo lähestyä. Hyvät koke­mukset tuen pyytä­mi­sestä vahvis­tavat sekä rohkai­sevat nuoria hakemaan uudelleen tukea. Jos puoles­taan nuorilla on taustalla huonoja koke­muksia tuen pyytä­mi­sestä, nuoret eivät vält­tä­mättä halua hakeutua uudelleen kysymään neuvoa. 

Kyselyn vastaukset käsi­tel­tiin pyöreän pöydän keskus­te­luissa. Pyöreän pöydän keskus­te­lujen pohjalta muodos­te­tussa julki­lausu­massa toivotaan, että nuorten koke­muk­seen tuen saannista panos­tet­tai­siin. Ammat­ti­lai­sille tulisi tarjota koulu­tusta nuorten asioiden ymmär­tä­mi­seksi sekä osaamisen kehit­tä­mi­seksi. Lisäksi avai­na­se­massa on, että päättäjät osal­lis­tuvat aktii­vi­sesti nuorten kanssa tehtävään yhteis­työhön. 

Julki­lausu­massa tuodaan esille, että nuorille on mahdol­lis­tet­tava erilaisia toimin­toja, tasa­ver­taiset ja helposti saavu­tet­tavat palvelut ja riit­tä­västi aikaa ammat­ti­laisen kanssa. Kaikkien lasten ja nuorten parissa työs­ken­te­le­vien ammat­ti­laisten tulisi sitoutua perhe­kes­kus­ver­koston tavoit­tei­siin ja osal­listua yhteiseen kehi­tys­työhön. Nuorten vaiku­tus­mah­dol­li­suuksia tulisi lisätä erilaisin keinoin, kuten mahdol­lis­ta­malla palaut­teen antaminen sekä lisää­mällä erilaisia osal­lis­tu­mis­mah­dol­li­suuksia.

Vanhemmat tarvit­sevat enemmän tietoa tuen mahdol­li­suuk­sista

Vanhem­pien ja perheiden tukea käsit­te­le­vään Polis-kyselyyn osal­listui 286 henkilöä ja ääniä eri väit­tä­miin annettiin yhteensä 16 289 ääntä. Kyse­ly­vas­tausten perus­teella vanhemmat tarvit­sevat enemmän tietoa perheille suunnatun tuen mahdol­li­suuk­sista. 

Kyselyn vastausten mukaan vanhem­pien on tärkeää tietää, mistä he saavat tukea, jos he kokevat uupumusta omassa perhear­jes­saan. Vanhem­muuden jaksa­mi­sesta tulisi voida puhua avoimesti ja matalalla kynnyk­sellä eikä perhear­jessa uupuminen saisi aiheuttaa häpeää tai epäon­nis­tu­misen tunteita. Vastausten perus­teella vanhemmat toivoi­sivat, ettei kukaan jäisi yksin vanhem­muu­tensa kanssa sekä suorit­ta­mi­seen liit­ty­vistä tunteista päästäisi pois siten, että vanhemmat voisivat keskittyä omaan ja perheensä hyvin­voin­tiin. 

Pyöreän pöydän keskus­te­lujen pohjalta muodos­te­tussa julki­lausu­massa tuodaan esille sähköisen perhe­kes­kus­ver­koston luomisen tärkeys. Sähköinen perhe­keskus mahdol­lis­taisi sen, että perheet ja vanhemmat saavat vaivat­to­masti tietoa alueensa palve­luista, esimer­kiksi erilai­sista vertais­tu­ki­ryh­mistä ja ammat­ti­laisten tarjoa­masta avusta. Keskus­te­luissa edel­ly­tet­tiin myös lapsi­vai­ku­tusten arviointia osana toimin­ta­käy­tän­töjä. Lisäksi toivot­tiin, että palvelu- ja tuki­jär­jes­telmä vastaisi työelämän ja perhe-elämän yhteen­so­vit­ta­mista.

Uuden­lainen toimin­ta­malli vahvistaa pohjois­kar­ja­laisten asukas­osal­li­suutta

Polis-kyselyjä on toteu­tettu osana Kohti vaikut­tavaa asukas­osal­li­suutta ‑hanketta. Polis-alusta tarjoaa osal­lis­tu­jalle kyselyn järjes­täjän ennalta määrit­tämiä väitteitä, joihin osal­lis­tujat pääsevät ottamaan kantaa äänes­tä­mällä ’samaa mieltä’, ’eri mieltä’ tai ohit­ta­malla väitteen. Osal­lis­tujat voivat muotoilla alustalle myös uusia väitteitä äänes­tet­tä­väksi. Kyselyn edetessä alusta tuo esille niitä väitteitä, joista osal­lis­tujat ovat samaa mieltä ja rakentaa näin osal­lis­tu­jien yhteistä näkemystä aiheesta. Kyselyn päätyttyä vastan­neiden näke­myk­sistä on muodos­tettu mieli­pi­de­ryhmiä.

Kyselyjen pohjalta muodos­tu­neita mieli­pi­de­ryhmiä on käsitelty moni­ää­ni­sesti pyöreän pöydän keskus­te­luissa sekä ilmiö­työ­pa­joissa. Kyseisiin toimin­ta­mal­leihin on osal­lis­tunut sosiaali- ja tervey­den­huollon ammat­ti­laisia, hallinnon edustajia, päättäjiä sekä sidos­ryh­mien edustajia, kuten kuntien, järjes­töjen ja seura­kun­tien työn­te­ki­jöitä. Ilmiö­työ­pa­joihin ja pyöreän pöydän keskus­te­luihin on toivottu osal­lis­tujia myös alueen asuk­kaista.

Kyse­ly­vas­tausten, pyöreän pöydän keskus­telun ja ilmiö­työ­pajan tarpeiden pohjalta hank­keessa muodos­tet­tiin julki­lausumia hyvin­voin­tia­lueen päät­tä­jille. Julki­lausuman tavoit­teena on edistää asukas­osal­li­suutta. Nuorten yksi­näi­syyttä ja vanhem­muuden tukea käsit­te­levät julki­lausumat luovu­te­taan hyvin­voin­tia­lueen alue­val­tuus­tolle 23.4.2024 sekä vaikut­ta­mis­toi­mie­li­mille toukokuun aikana. Julki­lausumat ovat myös luet­ta­vissa verk­ko­si­vuil­tamme: Kyselyt – siunsote​.fi

– Julki­lausuma tuo asuk­kaiden äänen kuuluviin siten, että heidän koke­muk­sensa huomioi­daan päätök­sen­teon yhtey­dessä. Julki­lausuma sisältää suosi­tukset perus­te­lui­neen, jotka päätök­sen­te­ki­jöiden on hyvä ottaa huomioon suun­ni­tel­les­saan sekä kehit­täes­sään stra­te­gioita ja toimin­ta­lin­jauksia nuorten, vanhem­pien ja perheiden tukeen liittyen, Turunen kertoo.