Yhteis­tie­dote: Itä- ja Keski-Suomen hyvin­voin­tia­lueet laajen­tavat ja syven­tävät yhteis­työ­tään

Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen ja Etelä-Savon hyvin­voin­tia­lueiden yhteis­tie­dote

Itä- ja Keski-Suomen hyvin­voin­tia­lueet tiivis­tävät yhteis­työ­tään. Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lueiden alue­hal­li­tukset valmis­te­livat (9.2.2024) Itä-Suomen yhteis­työ­alueen (YTA) yhteis­työ­so­pi­musta Vaali­jalan osaamis- ja tuki­kes­kuk­sessa Piek­sä­mäellä.

Neuvot­te­lujen alaisena oleva YTA-sopimus käsittää kaikki hyvin­voin­tia­lueiden palve­lujen toimialat. Aiempi yhteistyö sairaan­hoi­to­pii­rien välillä käsitti vain erikois­sai­raan­hoidon vaati­vimmat palvelut. Nyt sopi­muk­sessa ovat mukana laajasti myös perus­ter­vey­den­hoito, lasten ja perheiden sekä ikäih­misten palvelut, muut sosi­aa­li­pal­velut, pelas­tus­toimi sekä tuki­pal­velut. Yhteis­työn keskiössä ovat myös tutkimus, koulutus ja inno­vaa­tiot, sähköiset palvelut ja tieto­jär­jes­telmät sekä valmius ja varau­tu­minen itäisellä alueella.

YTA-sopi­muksen neuvot­telut ovat edenneet hyvässä yhteis­työn hengessä loppusuo­ralle. Sopi­muksen tavoit­teena on varmistaa toimiva työnjako ja kustan­nusten hallinta koko 810 000 asukkaan alueella.

– Teemme tiivistä, stra­te­gista ja hyvä­hen­kistä yhteis­työtä, joka auttaa meitä jokaista. Yhteis­työllä pärjäämme paremmin ja pystymme tekemään asioita tehok­kaammin. Sopimus on edennyt jo niin pitkälle, että sitä voitiin esitellä alue­hal­li­tuk­sille. Päätök­sen­te­koon se tulee kevään aikana. Kaikkien hyvin­voin­tia­lueiden mittavat alijäämät ja henki­lös­tö­pula ovat myös kirit­tä­neet meitä miet­ti­mään yhteis­työn syven­tä­mistä ja edul­li­sempia tapoja tuottaa palveluja, kertoo kokousta isän­nöinyt Etelä-Savon alue­hal­li­tuksen puheen­joh­taja Heikki Laukkanen (kesk.).

YTA-sopi­muk­sessa sovitaan vaati­vimpia erikois­sai­raan­hoidon palveluja koske­vasta yhteis­työstä. Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lueiden alue­hal­li­tukset pitävät tärkeänä Kuopion yliopis­tol­lisen sairaalan aseman vahvaa roolia. Vahva yliopis­tol­linen sairaala on olen­nainen mm. vaati­vim­pien erikois­sai­raan­hoidon palve­luiden saata­vuuden, lääkä­ri­kou­lu­tuksen ja lääke­tie­teel­lisen tutki­muksen kannalta.

Alue­hal­li­tukset keskus­te­livat kokoon­tu­mi­ses­saan sairaa­la­verkkoa koske­vista ehdo­tuk­sista. Alue­hal­li­tukset viestivät valtion suuntaan, että jokai­sella hyvin­voin­tia­lu­eella tulee olla laajan päivys­tyksen sairaala, jossa on ympä­ri­vuo­ro­kau­tinen tarvit­ta­vien erikoi­sa­lojen päivystys ja mahdol­li­suus yöai­kai­seen leik­kaus­toi­min­taan, teho­hoi­toon sekä synny­tysten hoita­mi­seen. Keskus­sai­raalat ovat vält­tä­mät­tömiä, jotta väestön kasvavaan palve­lu­tar­pee­seen voidaan vastata myös tule­vai­suu­dessa.

Itä-Suomen yhteis­työ­alueen hyvin­voin­tia­lueiden TKKI-toimintaa edis­te­tään jatkossa tiiviissä yhteis­työssä. TKKI-infra­struk­tuurin yhteis­käyttöä vahvis­te­taan. Tutkimus‑, kehitys‑, koulutus- ja inno­vaa­tio­toi­mintaa ohjaamaan perus­te­taan Itä-Suomen yhteis­työ­alueen TKKI-yhteis­työ­ryhmä.

– Jäsenet nimetään yhteis­työ­alueen hyvin­voin­tia­lueilta ja keskei­siltä yhteis­työ­ta­hoilta kuten korkea­kou­luista. Itä-Suomen ja Jyväs­kylän yliopistot ovat merkit­tävä alan osaamisen ja koulu­tuksen keskit­tymä. Ne ovat kaikkien sosiaali- ja tervey­salan ammattien koulut­ta­jina koko maan suurimpia, toteaa Keski-Suomen alue­hal­li­tuksen puheen­joh­taja Maria Kaisa Aula (kesk.).

Yhteis­työ­alueen tutki­mus­toi­minta laajen­ne­taan kattamaan hyvin­voin­tia­lueiden koko toimin­ta­kenttä vahvis­ta­malla muun muassa sosiaalipalvelujen‑, hoitotieteen‑, sosiaali- ja terveysjohtamisen‑, vaikut­ta­vuuden sekä hyvin­voinnin- ja terveyden edis­tä­misen tutki­musta ja siihen liittyvää yhteis­työtä. Hyvin­voin­tia­lueiden tutkimus- ja inno­vaa­tio­toi­mintaa ja tulok­sel­li­suuden seurantaa raken­ne­taan yhteis­työssä.

Yhteis­työtä siivittää myös sote- ja tuki­pal­ve­lujen ammat­ti­laisten pula liki kaikissa ammat­ti­ryh­missä laitos­huol­ta­jista erikois­lää­kä­reihin. Väestön ikään­tyessä myös työvoiman saatavuus vaikeutuu. Palveluja tarvit­se­vien poti­laiden määrän kasvaessa ei henki­lö­kuntaa olekaan saata­vissa riit­tä­västi tuot­ta­maan palve­luita.

– Tämän epäsuhdan korjaa­minen edel­lyttää palve­lujen luonteen ja sisällön kehit­tä­mistä sekä hoitojen hyödyn arviointia. Esimer­kiksi erikois­lää­kä­rien puute aiheuttaa helposti pullon­kaulan palve­lujen saata­vuu­teen. Tämän vuoksi on koulu­tusta kehi­tet­tävä tulevien vuosien tarpeiden mukai­sesti, sanoo Pohjois-Savon alue­hal­li­tuksen puheen­joh­taja Riitta Raati­kainen (kesk.).

Koulu­tet­tujen asian­tun­ti­joiden riit­tä­vyyden ja saata­vuuden varmis­ta­mi­seksi sekä osaa­mis­tason jatku­vaksi nosta­mi­seksi kaikilla sosiaali- ja tervey­den­huollon ja pelas­tus­toimen aloilla aletaan tehdä tiivistä yhteis­työtä. Hyvin­voin­tia­lueiden ja eri koulu­tusor­ga­ni­saa­tioiden yhteis­työtä tiivis­te­tään perus­tut­kin­toihin, jatkuvaan oppi­mi­seen kuten amma­til­li­seen jatko‑, erikoistumis‑, ja täyden­nys­kou­lu­tuk­siin, moniam­ma­til­li­siin harjoit­te­luihin sekä akatee­mi­seen jatko­kou­lu­tuk­seen liittyen.

– Näin hyvin­voin­tia­lueet pystyvät vastaa­maan tule­vai­suuden tarpei­siin koulu­tusta ja tutkin­toja suun­ni­tel­taessa. Varmis­tamme sopi­musten avulla, että harjoit­telut ja käytännön opetus­jaksot toteu­tuvat koko yhteis­työ­alu­eella yhte­näi­sellä ja sujuvalla tavalla, sanoo Pohjois-Karjalan alue­hal­li­tuksen puheen­joh­taja Juha Mustonen (kesk.).

Lääke­tie­teen perus­o­pe­tuksen hajau­te­tusta järjes­tä­mi­sestä, erikois­lää­kä­reiden, hammas­lää­kä­reiden, ravit­se­mus­te­ra­peut­tien ja muiden yliopis­to­ta­soisten sosiaali- ja tervey­den­huollon ammat­ti­hen­ki­löiden koulu­tuk­sesta sekä harjoit­te­luista ja muusta opetusyh­teis­työstä on tehty tai tehdään sopi­mukset yhteis­työ­alueen hyvin­voin­tia­lueiden, Itä-Suomen yliopiston ja Jyväs­kylän yliopiston kesken.

Sähköisten palve­lujen yhteis­työssä on tunnis­tettu neljä osa-aluetta, joiden kohdalta nähdään eniten suora­vii­vaista yhteis­työn raken­tu­mista. Osa-alueet ovat tuotannon- ja toimin­na­noh­jauksen, APTJ (asiakas- ja poti­las­tie­to­jär­jes­telmä), digi­rat­kaisut ja arkki­teh­tuuri sekä tieto­joh­ta­minen.

– Alue­hal­li­tusten yhteinen toive on, että valtio edesaut­taisi pitkä­jän­tei­sellä rahoi­tuk­sella esimer­kiksi asiakas- ja poti­las­tie­to­jär­jes­tel­mien käyt­töön­ottoa. Niiden kilpai­lu­tukset ja käyt­töö­notot ovat pitkiä vaali­kausia ylittäviä proses­seja, joiden vieminen loppuun onnistuu parhaiten yhteis­työssä muiden hyvin­voin­tia­lueiden kanssa, arvioi Mustonen.

YTA-sopimus on voimassa vuoden 2027 loppuun saakka. Sen toteu­tu­mista arvioi­daan vuosit­tain Itä-Suomen yhteis­työ­alueen johto­ryh­mässä, joka koostuu yhteis­työ­alueen halli­tusten puheen­joh­ta­jista ja hyvin­voin­tia­lue­joh­ta­jista. Johto­ryhmä myös tarvit­taessa linjaa sopi­muksen toteut­ta­mi­seen liittyviä opera­tii­visia kysy­myksiä ja antaa tarvit­taessa suosi­tuksia sopi­muk­seen tarvit­ta­vista päivi­tyk­sistä.

Hyvin­voin­tia­lueiden yhteis­työtä ohjaa sote-uudis­tuksen yhtey­dessä säädetty järjes­tä­mis­laki. YTA-sopimus laaditaan valtuus­to­kausit­tain.

Alue­hal­li­tusten kokous­paik­kana toimineen Vaali­jalan osaamis- ja tuki­kes­kuksen palveluja käyttävät kaikki hyvin­voin­tia­lueet, koska se tuottaa valta­kun­nal­li­sesti vaati­vimpia kuntou­tus­pal­ve­luja erityistä tukea vaati­ville henki­löille.

Lisä­tie­toja:

Juha Mustonen, Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lueen alue­hal­li­tuksen puheen­joh­taja, p. 050 387 7696, [email protected] 

Riitta Raati­kainen, Pohjois-Savon hyvin­voin­tia­lueen alue­hal­li­tuksen puheen­joh­taja p. 050 373 3540, [email protected]

Maria Kaisa Aula, Keski-Suomen hyvin­voin­tia­lueen alue­hal­li­tuksen puheen­joh­taja, p. 050 530 9697, [email protected]

Heikki Laukkanen, Etelä-Savon hyvin­voin­tia­lueen alue­hal­li­tuksen puheen­joh­taja, p. 0400 755 204, [email protected]