”Ensi­si­jainen tehtävä on huolehtia maakunnan asuk­kaista”

Ensi­vai­ku­telman voi tehdä vain kerran, sanotaan. Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lueen – Siun soten sairaa­la­pal­ve­luissa palve­lu­joh­ta­jana aloit­ta­neelle Jukka Heik­ki­selle keskus­sai­raala ja maakunta jäivät pysyvästi mieleen jo alku­met­reillä. Hän muutti yli 30 vuotta sitten Oulusta Joen­suuhun. Muutto pelotti aluksi, koska Pohjois-Karjala oli vieras.

Pohjois-Karjalan keskus­sai­raala teki minuun lähte­mät­tömän vaiku­tuksen. Se alkoi jo ensim­mäi­sestä puhe­lin­soi­tosta. Pohjois-Karja­lassa ihmisten välit­tö­myys, joskus vähän turhankin suurella teholla, jäi mieleen, Heikkinen naurahtaa ja vaka­voituu sitten:

Kyllä se puhutteli.

Jukka Heikkinen työs­ken­teli alkuun keskus­sai­raa­lassa sisä­tau­tien apulais­lää­kä­rinä. Sen jälkeen hän valmistui Kuopiossa ensin sisä­tau­ti­lää­kä­riksi ja sitten infek­tio­lää­kä­riksi. Johta­mis­kou­lu­tus­takin on matkan varrella kertynyt. Hallinnon päte­vyyden Heikkinen suoritti vuonna 2005. Vuosien varrella Heikkinen on työs­ken­nellyt keskus­sai­raa­lassa infek­tio­y­li­lää­kä­rinä, sisä­tau­tien ylilää­kä­rinä ja konser­va­tii­visen klinik­ka­ryhmän palve­lu­pääl­lik­könä. Näiden lisäksi hän on tehnyt erilaisia sijai­suuksia talossa. Voinee sanoa, että sairaa­la­joh­taja tuntee keskus­sai­raalan lähes läpi­ko­taisin.

Talossa on yksi vanha käytävä, jossa on pelkäs­tään naisten puku­huo­neita. Siellä en ole käynyt.

Jukka Heikkinen aloitti palve­lu­joh­tajan viran­si­jai­sena vuoden 2023 alussa, kun Susanna Wilén siirtyi hoitamaan terveys- ja sairaan­hoi­to­pal­ve­luiden toimia­lue­joh­tajan silloista viran­si­jai­suutta. Heikkinen päätti lopulta hakea palve­lu­joh­tajan vaki­tuista virkaa, koska piti sitä niin haas­ta­vana. Kiireiset päivät hujah­tavat vauhdilla.

Tässä tehtä­vässä ei todel­la­kaan jääh­dy­tellä. Tykkään siitä, että kun tulee töihin, niin kohta pitää jo lähteä kotiin.

Merkit­tä­vimmät tehtävät tänä vuonna

Alkaneen vuoden tärkeimmät tehtävät ovat Jukka Heik­ki­sellä kirkkaina mielessä:

Ensi­si­jainen tehtävä on huolehtia maakunnan asuk­kaista erikois­sai­raan­hoidon osalta, saada hoito­jonot hallin­taan ja onnistua henki­löstön rekry­toin­nissa.

Kaikessa teke­mi­sessä stra­te­gian noudat­ta­minen on keskiössä, mutta omat maus­teensa tilan­tee­seen tuovat tieto­jär­jes­tel­miin, henki­löstön riit­tä­vyy­teen ja paikka paikoin tiloihin liittyvät haasteet.

Heikkinen tekee aktii­vi­sesti töitä henki­löstön pito- ja veto­voiman eteen. Niinpä hän muun muassa osal­listuu omalta osaltaan henki­löstön rekry­toin­tiin, jota pitää haas­ta­vana mutta palkit­se­vana tehtävänä.

Jos joku on puolella sanalla vihjaissut, että voisi tulla töihin, etsin hänen yhteys­tie­tonsa ja olen suoraan yhtey­dessä. Erikois­lää­kä­ri­rek­ry­toin­nissa suorat kontaktit ja vierailut muualle Suomeen ovat tehok­kaita, Heikkinen sanoo.

Työlle on tarvetta, sillä erikois­sai­raan­hoidon lääkä­rin­vi­roista on tällä hetkellä 30 prosenttia täyt­tä­mättä. Tämän vuoksi osa vajeesta on pakko korvata osto­pal­ve­luna. Osa osto­pal­ve­lu­lää­kä­reistä tulee työs­ken­te­le­mään Pohjois-Karjalan keskus­sai­raa­laan ja osa poti­laista hoidetaan yksi­tyi­sessä tervey­den­huol­lossa. Lisäksi Siun soten henki­löstö voi tehdä lisätöinä toimen­pi­teitä.

Hoito­jonot hallin­taan

Siun soten tavoin monella muullakin hyvin­voin­tia­lu­eella on henki­löstön riit­tä­vyy­teen ja sitä kautta myös hoito­jo­noihin liittyviä haasteita. Kiireet­tö­missä tapauk­sissa hoidon tarpeen arviointi tulee erikois­sai­raan­hoi­dossa tehdä 90 päivän kuluessa lääkärin lähetteen saapu­mi­sesta, ja hoitoon tulee päästä 180 päivässä. Tämä tekee yhteensä 270 päivää. Kaikkiin erikois­sai­raan­hoidon palve­luihin ei tällä hetkellä pääse lain edel­lyt­tä­mässä aika­tau­lussa. Siun soten hoito­jo­noista merkit­tävin osuus muodostuu silmä­tau­deista. Hoitojono on pitkä ulkois­te­tusta toimin­nasta huoli­matta, sillä myös yksi­tyi­sellä toimi­jalla on haasteita silmä­lää­kä­reiden rekry­toin­nissa.

Heikkinen uskoo, että hoito­jo­noja saadaan merkit­tä­västi purettua tämän vuoden aikana. Arvion mukaan tilanne on saatu kunnolla hallin­taan vuoden 2025 loppuun mennessä. Hoito­jo­nojen purkua aiotaan osaltaan edistää määrä­ajaksi palkat­ta­valla jono­koor­di­naat­to­rilla, joka käy leik­kaus­jonot läpi ja varmistaa poti­laiden olevan leik­kaus­kel­poisia. Tällöin leik­kauk­seen on nykyistä helpompi saada välit­tö­mästi toinen potilas, jos ensim­mäisen leikkaus joudutaan perumaan.

Lähi­tu­le­vai­suu­dessa Siun sotessa käyttöön otet­ta­valla digi­taa­li­sella palve­lua­lus­talla voidaan suju­voittaa hoidon tarpeen arviota. Sen ja hoitoon pääsyn paran­ta­mi­sella voidaan merkit­tä­västi vaikuttaa ihmisten tyyty­väi­syy­teen. Siun sote on kerännyt asiak­kailta käynnin jälkeen palau­tetta, josta lasketaan kansain­vä­li­sesti käytetty suosit­te­luin­deksi eli NPS. Suosit­te­lu­ha­luk­kuu­dessa tulosta voidaan pitää erin­omai­sena, kun se ylittää arvon 50. Koko Siun sotessa se oli viime vuonna 75.

Ne ihmiset, jotka jo pääsevät hoitoon, ovat todella tyyty­väisiä. NPS-luvut kestävät mieles­täni hyvin vertailua minkä tahansa hyvin­voin­tia­lueen kanssa.

Kesto­me­nes­ty­jien joukossa

Hoitoon pääs­seiden ihmisten lisäksi tyyty­väi­syy­tensä ovat ilmais­seet keskus­sai­raa­lassa käyvät keik­ka­työn­te­kijät ja erikois­tuvat lääkärit.

Pääsään­töi­sesti kaikki sanovat, että sairaala on todella kiva, mutta sen sijainti on syrjässä. Meidän pitää pystyä kilpai­le­maan muulla kuin sijain­nilla. Sairaa­lalla on maine, että tänne tulevat erikois­tuvat lääkärit, jotka haluavat oppia hyviksi erikois­lää­kä­reiksi.

Sairaalan tarjoa­mista urake­hi­tys­mah­dol­li­suuk­sista kertonee esimer­kiksi se, että keskus­sai­raalan konser­va­tii­vinen klinik­ka­ryhmä kuuluu kesto­me­nes­ty­jiin Nuorten lääkärien yhdis­tyksen tekemässä koulu­tus­paik­ka­ky­se­lyssä. Tämä tarkoittaa sitä, että konser­va­tii­vinen klinik­ka­ryhmä on saanut kyselyssä viisi tähteä vuosina 2019–2021. Kyselyllä selvi­te­tään muun muassa erikois­tu­vien lääkä­reiden saamaa ohjausta, koulu­tusta ja työoloja.

Taloon rekry­toi­duilta työn­te­ki­jöiltä on saatu palau­tetta muun muassa siitä, että moni asia on Siun sotessa jo valmiina aiemmin tehdyn sote-inte­graa­tion vuoksi. Jukka Heikkisen mukaan palaute kertoo siitä, että asioita on osattu tehdä oikein.

Tehtävää on edelleen paljon

Hoito­jo­nojen korjaa­misen ja rekry­toinnin lisäksi on varmis­tet­tava, että laajan päivys­tyksen sairaala säilyttää asemansa tule­vai­suu­des­sakin. Juuri tehdyn selvi­tyksen mukaan näyttää siltä, että Pohjois-Karjalan keskus­sai­raala jatkaa entisellä statuk­sella seuraavat viisi vuotta.

Päivys­tyksen keskit­tä­minen Tikka­mäelle jo aiemmin on ollut viisasta. Meidän tulee huolehtia, että resurssia on riit­tä­västi päivys­tyksen hoita­mi­seksi. Henki­lö­kuntaa on ollut välillä vaikeaa saada päivys­tys­työhön mones­takin syystä.

Henki­lö­kunnan koulu­tuk­seen pyritään tulevina vuosina satsaa­maan entistä enemmän. Myös pereh­dy­tyksen merkitys on ymmär­retty ja sen tärkeyttä koros­te­taan kaikissa yksi­köissä.

Nuorem­pien ammat­ti­laisten sitout­ta­minen ei ole yhtä helppoa kuin aikai­semmin. Töiden lisäksi elämältä halutaan paljon muutakin, joten töitä saatetaan tehdä 3–4 päivänä viikossa. Potilaita kuitenkin on joka päivä. Tämä vaatii lähie­si­hen­ki­löiltä uuden­laista henki­lös­tö­joh­ta­mista ja palapelin järjes­tä­mistä. On hyvä ymmärtää, että maailma on tässäkin asiassa muuttunut.