Valvira tiuken­ta­massa sosi­aa­li­työn­te­kijän sijais­kel­poi­suutta – hyvin­voin­tia­lueet ja Helsinki: muutokset vaaran­tavat sosi­aa­li­työn asia­kas­tur­val­li­suutta

Hyvin­voin­tia­lueiden ja Helsingin kaupungin yhteis­tie­dote:

Valvira on muuttanut sosi­aa­li­työn­te­kijän tehtä­vissä tila­päi­sesti toimi­misen ohjeis­tusta. Uuden ohjeis­tuksen mukaan sijaisena toimivia sosi­aa­li­työn­te­ki­jöitä putoaisi pois sosi­aa­li­työn vahvuu­desta ja linjauksen mukaan avoimessa yliopis­tossa sosi­aa­li­työn opintoja opis­kel­leet eivät enää olisi sijais­kel­poisia. Kaikki hyvin­voin­tia­lueet ja Helsingin kaupungin sosiaali‑, terveys- ja pelas­tus­toimi ovat alle­kir­joit­ta­neet sosiaali- ja terveys­mi­nis­te­riöön ja Valvi­ralle lähetetyn vetoo­muksen, jossa vaaditaan ohjeen uudelleen arviointia kiireel­li­sessä aika­tau­lussa. Muut­tu­neella ohjeis­tuk­sella on vakavia seurauksia, jotka voivat johtaa asiak­kaiden perus­oi­keuk­sien toteu­tu­misen sekä asia­kas­tur­val­li­suuden vaaran­tu­mi­seen.

Lain ja Valviran aiemman ohjeen perus­teella hyvin­voin­tia­lueet ovat voineet palkata sosi­aa­li­työn­te­kijän sijai­siksi henki­löitä, jotka olivat yliopis­tossa kirjoilla pääai­nee­naan sosi­aa­lityö ja jotka olivat suorit­ta­neet hyväk­sy­tysti sosi­aa­li­työn perus- ja aineo­pinnot sekä käytännön harjoit­telun ja heidän lisäkseen henkilöt, jotka olivat suorit­ta­neet avoimessa yliopis­tossa hyväk­sy­tysti sosi­aa­li­työn perus- ja aineo­pinnot sekä käytännön harjoit­telun, ja lisäksi aiemmin suorit­ta­neet sosio­nomin tutkinnon tai sosi­aa­lia­lalle sovel­tuvan ylemmän yliopis­tol­lisen tutkinnon.

Valviran heinä­kuussa 2023 tekemän ohjeen mukaan sosi­aa­li­työn­te­kijän tehtä­vissä voi toimia tila­päi­sesti enintään vuoden ajan sosi­aa­li­työn­te­kijän ammattiin opis­ke­leva henkilö, joka on suorit­tanut hyväk­sy­tysti sosi­aa­li­työn aineo­pinnot ja käytännön harjoit­telun. Vetoo­muk­sessa koros­te­taan, että avoimessa yliopis­tossa sosi­aa­li­työtä opis­ke­levat ovat usein taus­tal­taan esimer­kiksi sosio­no­meja, joilla on pitkä työko­kemus ja pereh­ty­nei­syys alalta. Sosi­aa­li­huollon ammat­ti­hen­ki­löistä annettu laki (817/2015) 12 § ei ole muuttunut.

Valviran ohjeis­tuksen äkillinen muutos koskee tällä hetkellä hyvin­voin­tia­lueilla ja Helsingin sosiaali- ja terveys­toi­messa yhteensä 521 tila­päi­sesti sosi­aa­li­työn­te­ki­jänä toimivaa työn­te­kijää. Näistä sosi­aa­li­työn­te­ki­jöistä noin 50 prosenttia on suorit­tanut sosi­aa­li­työn opintoja avoimessa yliopis­tossa eikä heillä ole voimassa olevaa tutkinto-oikeutta yliopis­tossa. Ellei ohjeis­tuk­seen saada pikaista muutosta, nyt sijaisena toimivia sosi­aa­li­työn­te­ki­jöitä putoaisi pois sosi­aa­li­työn vahvuu­desta ja lisäksi uuden linjauksen mukaan avoimessa yliopis­tossa sosi­aa­li­työn opintoja opis­kel­leet eivät enää olisi sijais­kel­poisia.

Sosi­aa­li­työn­te­ki­jöiden saatavuus Suomessa on pitkä­ai­kainen ongelma. Yli 260 sijais­kel­poi­suuden täyttävän sosi­aa­li­työn opis­ke­lijan rekry­toi­minen henki­lös­tö­pu­lasta kärsivän sosi­aa­li­toimen sekto­rille on mahdoton tehtävä.

Tiuken­tunut ohje johtaa asia­kas­tur­val­li­suuden vaaran­tu­mi­seen sosi­aa­li­työssä

Valviran kiris­ty­neellä ohjeella on merkit­täviä kiel­teisiä vaiku­tuksia laki­sää­teisten velvoit­teiden ja asia­kas­työn toteut­ta­mi­seen. Saman aikai­sesti hyvin­voin­tia­lueilla ja Helsin­gissä sosiaali- ja terveys­toi­messa valmis­tau­du­taan lasten­suo­je­lu­lain muutok­seen. Vuoden 2024 alusta yhdellä lasten asioista vastaa­valla sosi­aa­li­työn­te­ki­jällä saa olla asiak­kaa­naan 30 lasta nykyisen 35 sijaan. Yksistään tällä muutok­sella on isoja vaiku­tuksia sosi­aa­li­työn­te­ki­jöiden saata­vuu­teen ja riit­tä­vyy­teen Suomessa.

Suurin sosi­aa­li­työn osa-alue on lasten­suo­jelu. Ohjeis­tuksen muutoksen vaiku­tukset kohden­tuvat erityi­sesti lasten­suo­jelun tarpeessa oleviin lapsiin. Ohje johtaa hyvin­voin­tia­lueilla tilan­tee­seen, jossa laki­sää­teisten tehtävien toteut­ta­minen ja määrä­ajoissa pysyminen vaikeutuu ja asia­kas­tur­val­li­suus sekä lapsen ja asiakkaan oikeus saada palvelua vaaran­tuvat.

Valviran ohjeen täytän­töön­panon seurauk­sena pelkäs­tään Helsin­gissä arvioi­daan noin 720 lapsen jäävän lasten­suo­je­lussa ilman lapsen asioista vastaavaa sosi­aa­li­työn­te­kijää, lasten­suo­jelun tarpeen arvioin­tien määrä­ai­kojen ylittyvän kuukausit­tain vähintään 100 lapsen osalta sekä jälki­huol­lossa 350 nuoren ja 2 500 aikuis­so­si­aa­li­työssä erityistä tukea tarvit­sevan asiakkaan jäävän ilman sosi­aa­li­työn­te­kijää. Vammais­pal­ve­luissa asiak­kaiden tilanteet krii­siy­tyvät, käsit­te­ly­ajat venyvät ja vammais­pal­ve­lu­lain mukaisten päätösten tekeminen vaarantuu.

Sosi­aa­li­työn­te­kijän työteh­tävät eri palve­luissa eroavat huomat­ta­vasti toisis­taan, eikä työn­te­ki­jöiden siir­tä­minen tehtä­vistä toiseen ole yksin­ker­taista. Uuden työn­te­kijän työhön pereh­ty­minen ja omiin asiak­kai­siin tutus­tu­minen on aikaa vievä prosessi. Mikäli avoimeen tehtävään ei saada kelpoista sosi­aa­li­työn­te­kijää eikä tehtä­vässä toimineen sijaisen sopimusta voida uusia, vaaran­ne­taan asia­kas­suh­teen jatkuvuus ja aiheu­te­taan haittaa asiak­kaalle.