Perheiden arki toimi­vaksi yhdessä – perheet toivovat ammat­ti­laisten tekevän yhteis­työtä toimivan arjen edis­tä­mi­seksi

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tialue – Siun sote toteutti kesän aikana perheille suunnatun kyselyn maakunnan perhe­kes­kus­toi­min­nasta. Kyselyn tarkoi­tuk­sena oli kerätä tietoa perhe­kes­kus­toi­minnan tunnet­ta­vuu­desta Siun soten alueella ja kuulla lapsi­per­heiden näke­myksiä toimin­nasta kehit­tä­mis­työn tueksi. Sähköinen kysely oli avoinna 20.4.–15.8.2023 ja siihen vastasi yhteensä 56 henkilöä.

Suurin osa kyselyyn vastan­neista (75 %) oli kuullut perhe­kes­kus­toi­min­nasta. Perhe­kes­kus­toi­min­nalla tarkoi­te­taan kaikkia lapsille, nuorille ja perheille suun­nat­tuja palveluja hyvin­voin­tia­lu­eella, kunnissa, järjes­töissä ja seura­kun­nissa. Pohjois-Karjalan perhe­keskus ei ole fyysinen rakennus, vaan palve­lu­ver­kosto, joka vastaa lasten, nuorten ja perheiden hyvin­voinnin ja avun tarpei­siin.

Kyse­ly­tu­losten perus­teella perheet toivovat perheiden parissa toimivien ammat­ti­laisten tekevän yhteis­työtä keskenään. Suurin osa vastaa­jista (85 %) koki erittäin tärkeäksi sen, että perhe­kes­kus­toi­mijat tekevät yhteis­työtä lasten, nuorten ja perheiden toimivan arjen edis­tä­mi­sessä. 

– Vanhemman omat voima­varat eivät vält­tä­mättä riitä kertomaan avun tarpeesta useaan kertaan. Kyse­ly­vas­tauk­sissa esitet­tiin toive siitä, että huolen kuullut ammat­ti­lainen voisi auttaa järjes­tä­mään sopivan tuen perheelle sen sijaan, että ohjaa olemaan yhtey­dessä sopivaan tahoon, projek­ti­suun­nit­te­lija Tuija Klingberg kertoo.  

Perhe­kes­kus­toi­minnan tarkoi­tuk­sena on, että palvelut ovat perheiden näkö­kul­masta helposti saavu­tet­tavia ja muodos­tavat selkeän koko­nai­suuden. Kyse­ly­vas­tauk­sissa korostui, että perheille on tarjolla tukea, toimintaa ja palveluja, mutta tieto tuen mahdol­li­suuk­sista hajau­tunut. Kyse­ly­tu­losten perus­teella perheet toivoi­sivat, että yhteys­tiedot ja ajan­va­raus­mah­dol­li­suudet sekä tieto saata­villa olevista tuki­muo­doista, palve­luista, tapah­tu­mista ja vertais­tuesta olisi koottu yhteen paikkaan. Lisäksi perheet toivoivat saavansa tietoa lapsen kasvuun ja kehi­tyk­seen liit­ty­vistä kysy­myk­sistä. 

Kaikki kyselyyn vastan­neet kokivat tärkeäksi saada tietoa Pohjois-Karjalan lasten, nuorten ja perheiden palve­lujen kehit­tä­mi­seen liit­ty­västä päätök­sen­teosta. Tiedon­saannin kanavista sopi­vim­maksi koettiin lasten ja nuorten arjen ympä­ristöt, kuten neuvolat, koulut, päivä­kodit ja kohtaa­mis­paikat. Myös sosi­aa­linen media ja tiedo­tus­vä­li­neet koettiin myös tärkeinä tiedon­saannin kanavina. 

– Kyselyyn vastan­neet kokivat tärkeäksi saada tietoa päätök­sen­teosta. Maakun­nal­linen nuori­so­val­tuusto sekä lapsi- ja perhe­asian­neu­vosto ovat tärkeitä vaikut­ta­mis­ka­navia. Tietoa päätök­sen­teosta ja palve­luista tulisi olla saata­villa etenkin paikoissa, joissa lapset ja nuoret viettävät aikaa ja perheet asioivat, Klingberg pohtii.

Suurin osa kyselyyn vastan­neista (64 %) koki tärkeäksi sen, että Pohjois-Karjalan perhe­kes­kuk­sella on oma toimin­ta­suun­ni­telma. Toimin­ta­suun­ni­telma linjaa yhte­näi­sestä toiminnan kehit­tä­mi­sestä ja tukee perhe­kes­kus­toi­minnan suun­nit­telua ja järjes­tä­mistä.

– Perhe­kes­kuksen toimin­ta­suun­ni­tel­masta löytyy palve­lu­lu­paus ”kun tarvitset tukea tai apua, me autamme toimi­malla yhdessä”. Lupaus on suuri, mutta sen täyt­tä­minen onnistuu, kun kaikki perhe­kes­kus­toi­mijat toimivat perheiden toivo­malla tavalla eli tekemällä yhteis­työtä lasten ja nuorten toimivan arjen edis­tä­mi­sessä, projek­ti­suun­nit­te­lija Anne Korppinen muis­tuttaa. 

Yli puolet vastan­neista (60 %) piti tärkeänä mahdol­li­suutta vaikuttaa palve­lujen kehit­tä­mi­seen. Vaikut­ta­misen keinoiksi nostet­tiin kyselyt ja niihin vastaa­minen, palaut­teen kysyminen niin lapsilta kuin vanhem­milta ja palaut­teen tiedoksi vieminen päät­tä­jille sekä mahdol­li­suus kommen­toida lapsia, nuoria ja perheitä koskevia suun­ni­telmia.  

– Lapsilta, nuorilta ja perheiltä saatavia mieli­pi­teitä on tärkeää kysyä ja kuulla, erityi­sesti silloin, kun suun­ni­tel­laan sellaisia tekoja, jotka vaikut­tavat maakun­tamme lapsiin ja nuoriin, Klingberg tiivistää.

Perhe­kes­kus­ky­sely toteu­tet­tiin osana Siun soten Tule­vai­suuden sosiaali- ja terveys­kes­kus­han­ketta. Kyselyn tuloksia hyödyn­ne­tään perhe­kes­kus­toi­minnan kehit­tä­mi­sessä. Tavoit­teena on, että Pohjois-Karjalan perhe­kes­kuksen palve­lu­lu­paus toteu­tuisi jokaisen perheen näkö­kul­masta, toiminta olisi helpommin saavu­tet­ta­vissa ja muodos­taisi perheille oikean­laisen, toimivan ja turval­lisen arjen.