Siun sote liittyi mukaan Mielen­turvaa-verkos­toon

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tialue – Siun sote on liittynyt mukaan valta­kun­nal­li­seen Mielen­turvaa-verkos­toon. Verkoston tavoit­teena on tehdä mielen­ter­vey­destä näkyvää työpai­koilla ja torjua työelämän mielen­ter­veys­kriisiä. Liit­ty­mällä Mielen­turvaa-verkos­toon Siun sote sitoutuu toimimaan mieliys­tä­väl­li­senä työnan­ta­jana.

– Haluamme tehdä mielen­ter­vey­destä yhä näky­vämpää työyk­si­köis­sämme ja poistaa aiheen ympärillä olevaa häpeää. Vaikka mielen­ter­veys­haas­teet ovat todella yleisiä ja normaa­leja, niistä puhuminen voi olla edelleen vaikeaa, henki­lös­tö­joh­taja Pirjo Manninen kertoo.

Siun soten tavoit­teena on tukea henki­löstön työhy­vin­vointia enna­koi­vasti, tunnistaa mielen­ter­veys­haas­teet mahdol­li­simman varhai­sessa vaiheessa ja reagoida niihin tarpeen mukai­sella tavalla.

– Siun sotessa yksi stra­te­ginen tavoite on huolehtia henki­löstön työhy­vin­voin­nista ja lisätä työky­kyisten päivien määrää. Mitä varhai­semmin mielen­ter­veys­haas­teet huomataan, sitä aiemmin työnan­taja pystyy tarjoa­maan työn­te­ki­jälle tuki­muo­toja, Manninen kertoo.

Siun sotessa on tehty paljon työtä mielen­ter­veyden tuke­mi­seksi ja työn­te­ki­jöille on tarjolla erilaisia tuki­muo­toja. Jatkossa tavoit­teena on vahvistaa jo olemassa olevia käytän­teitä ja saada uusia näkö­kulmia mielen­ter­veys­myön­teisen työkult­tuurin yllä­pi­toon.

– Meillä on käytössä Mielen tuki ‑malli, jonka avulla pyritään vähen­tä­mään mielen­ter­veys­häi­riöistä johtuvia sairaus­pois­sao­loja ja työky­vyt­tö­myyttä sekä lisäämään työstä syntyvää hyvin­vointia. Lisäksi työter­veyden kautta on mahdol­lista päästä työp­sy­ko­lo­gille tai lyhyt­te­ra­piaan. Tarvit­taessa työtä voidaan myös räätä­löidä työn­te­kijän voima­va­roja vastaa­vaksi, va. työhy­vin­voin­ti­pääl­likkö Outi Kuningas kuvailee.

– Olemme tehneet Siun sotessa jo paljon mielen­ter­veyden edis­tä­mi­seksi. Mielen­turvaa-verkosto tarjoaa meille nyt tukea ja vinkkejä olemassa olevien tuki­muo­tojen vahvis­ta­mi­seksi, Manninen jatkaa.

Mielen­ter­veyden tuen tulisi näkyä orga­ni­saa­tion jokai­sella tasolla. Työhy­vin­voinnin ja työkyvyn johta­minen ovat keskei­sessä roolissa henki­löstön mielen hyvin­voinnin vahvis­ta­mi­sessa.

– Työky­ky­joh­ta­minen on keskei­sessä roolissa työn­te­ki­jöiden työkyvyn turvaa­mi­sessa. Toimi­villa työkyvyn tuen proses­seilla voimme edesauttaa henki­lös­tömme hyvin­vointia työssä. Tarjoamme esihen­ki­löille koulu­tusta, valmen­nusta ja keskus­te­lu­ti­lai­suuksia johta­misen tueksi, Kuningas kertoo.

– Myös orga­ni­saa­tiomme johto on sitou­tunut mielen­ter­veyden vahvis­ta­mi­seen ja näkyväksi teke­mi­seen, Manninen jatkaa.

Lisäksi jokainen työn­te­kijä on osaltaan vastuussa siitä, millaista kult­tuuria ja ilma­piiriä työyh­tei­söön luodaan. Avoin ja keskus­te­leva ilmapiiri, jossa myös haas­teista voi puhua, on jokaisen vastuulla.

– On tärkeää, että mielen­ter­vey­destä voi keskus­tella avoimesti yhdessä työto­ve­reiden ja esihen­ki­löiden kanssa. Kun mielen­ter­vey­destä puhutaan työyh­tei­söissä avoimesti, voidaan myös tukea tarjota yhä varhai­sem­massa vaiheessa, Manninen kiteyttää.

Voit lukea lisää ja haastaa myös oman työnan­ta­jasi mukaan Mielen­turvaa-verkos­toon: Eihän työpai­kal­lasi jää mielen­ter­veys näky­mät­tö­mäksi? (mielen​turvaa​.fi).