Siun soten katta­vista poti­las­tie­doista selvi­te­tään uuden tekniikan hyötyjä diabe­tes­po­ti­laan hoitoon

Kattavat poti­las­tiedot mahdol­lis­tavat laajan diabe­teksen hoitoon liittyvän tutki­muksen tekemisen Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lu­eella – Siun sotessa. Itä-Suomen yliopis­tossa tehtä­vässä väitös­tut­ki­muk­sessa selvi­te­tään, miten uudella diabe­tes­tek­nii­kalla saadaan paran­nettua hoito­tu­loksia ja helpo­tettua potilaan päivit­täistä arkea.

Siun sotessa toteu­te­tussa rekis­te­ri­poh­jai­sessa tutki­muk­sessa on hyödyn­netty yli 640 potilaan sähköisiä poti­las­tie­toja. Koko Siun soten alueella on ollut jo vuosien ajan sama poti­las­tie­to­jär­jes­telmä käytössä, minkä ansiosta kerättyyn aineis­toon on voitu poimia laaja otanta tyypin 1 diabe­testa sairas­tavia henki­löitä. Näillä henki­löillä on jatkuvaan glukoo­si­seu­ran­taan tarkoi­tettu laite käytös­sään, eli veren­so­keri mitataan käsi­var­teen asete­tusta senso­rista sormen­päähän pistä­misen sijaan. Tutki­muksen tulok­sista ei pysty tunnis­ta­maan yksit­täisiä potilaita.

Perin­tei­sellä teknii­kalla veren­so­ke­ri­tieto saadaan sormen­päästä mittaa­malla. Tässä tutki­muk­sessa tutkit­tiin jatkuvaa glukoo­si­seu­ran­ta­tek­niikkaa, jolla tieto kudos­so­ke­rista saadaan iholla olevan sensorin ja luki­ja­lait­teen tai lukijana toimivan kännykän avulla.

Siun soten diabe­tes­osaa­mis­kes­kuksen sisä­tau­tien ja endo­kri­no­lo­gian erikois­lää­käri Jyrki Mustonen (kuvassa) sai tutki­mus­idean, kun uusi diabe­tes­tek­niikka alkoi yleistyä vauhdilla.

– Uusia järjes­telmiä ollaan usein innolla ottamassa käyttöön. Ensin pitää tutkia olemassa olevaa tietoa, jotta voidaan saada tutkittua tietoa päätök­sen­teon tueksi. Silloin voimme tarvit­taessa perus­tella jatko­tek­niikan käyt­töön­ottoa.

Väitös­tut­ki­muksen ensim­mäi­sessä vaiheessa on tutkittu jatkuvan glukoo­si­seu­rannan vaiku­tusta diabe­teksen hoito­ta­sa­pai­noon. Hiljat­tain valmiiksi saadussa toisessa vaiheessa on selvi­tetty akuuttien kompli­kaa­tioiden ilmaan­tu­vuutta ennen jatkuvan glukoo­si­seu­rannan aloit­ta­mista ja sen jälkeen. Väitös­tut­ki­muksen viimei­sessä julkai­suo­sassa tutkitaan, onko jatkuvan glukoo­si­seu­rannan käyt­töön­otto kustan­nus­vai­kut­tavaa. Väitös­kirjan on tarkoitus valmistua vuoden 2024 aikana.

Jatkuva glukoo­si­seu­ranta vähentää merkit­tä­västi akuutteja diabe­teksen kompli­kaa­tioita

Uuden tutki­muksen mukaan jatkuva glukoo­si­seu­ranta vähentää merkit­tä­västi diabe­tek­seen liittyviä akuutteja kompli­kaa­tioita samalla kun diabe­teksen hoito­ta­sa­paino paranee. Ensi­hoitoa tai sairaa­la­hoitoa vaativat alhaiset veren­so­kerit sekä happo­myr­ky­tykset vähenivät merkit­se­västi, kun jatkuva glukoo­si­seu­ranta otettiin käyttöön.

Kysy­myk­sessä on ensim­mäinen tosie­lämän tutkimus, joka yhdistää ensi­hoidon ja sairaalan poti­las­tiedot. Näin tutki­muk­sessa saadaan verrattua ensi- tai sairaan­hoitoa vaativien alhaisten veren­so­ke­rien ja happo­myr­ky­tysten ilmaan­tu­vuutta ennen jatkuvan glukoo­si­seu­rannan aloit­ta­mista ja sen jälkeen.

Tosie­lämän tutki­muk­sella voidaan joko vahvistaa tai murentaa polikli­nik­ka­vas­taa­no­toilta saatuja käytännön koke­muksia. Jyrki Mustonen kertoo, että jatkuva glukoo­si­seu­ranta on hoito­hen­ki­lö­kunnan mukaan helpot­tanut päätösten tekemistä potilaan käydessä vastaa­no­tolla. Jatkuva glukoo­si­seu­ranta antaa aukot­toman kuvan potilaan koko vuoro­kauden soke­ri­tason käytök­sestä, mikä oli aiemmin sormen­pää­mit­tauk­silla tehtynä hankalaa.

– Kun potilaat hyödyn­tävät jatkuvaa glukoo­si­seu­rantaa sään­nöl­li­sesti, hoito­hen­ki­lö­kunta voi tehdä päätöksiä hoidon paran­ta­mi­seksi jatkuvan tiedon valossa, ei pelkäs­tään labo­ra­to­rio­tu­losten.

Jatkuva glukoo­si­seu­ranta on Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lu­eella käytössä tyypin 1 diabee­ti­koilla. Myös diabe­tes­po­ti­laan oma sitou­tu­minen on merkit­tä­vässä asemassa jatku­vasta glukoo­si­seu­ran­nasta saatuihin hyötyihin.

– Mitä enemmän potilas tietää veren­so­kerin muutok­sista, sitä paremmin hän voi välttää kompli­kaa­tioita. Kun potilas väistää soke­ri­ta­soissa matalan kuopan naut­ti­malla hyvissä ajoin esimer­kiksi hiili­hy­draat­ti­pi­toisen välipalan, hänelle ei liian matalan veren­so­kerin vuoksi tarvitse soittaa ambu­lanssia, Jyrki Mustonen havain­nol­listaa.

Tiedolla johta­minen tarjoaa poti­laalle entistä parempaa hoitoa

Tehtävä tutkimus on merki­tyk­sel­linen tiedolla johta­misen näkö­kul­masta. Tutki­muk­sesta saatua tietoa voidaan hyödyntää päätök­sen­teossa, kun arvioi­daan uuden diabe­tes­tek­niikan käyt­töön­oton hyödyl­li­syyttä tai kustan­nus­te­hok­kuutta. Jatkuvan glukoo­si­seu­rannan kustan­nus­te­hok­kuutta on tois­tai­seksi tutkittu melko vähän.

Seuraa­vaksi tutki­muk­sessa käyn­nistyy viimeinen vaihe, jonka tuloksia myös hyvin­voin­tia­lu­eella odotetaan mielen­kiin­nolla. Tutki­muk­sessa lasketaan, miten lyhyellä ja pitkällä aika­vä­lillä ilmaan­tu­vien kompli­kaa­tioiden kustan­nukset muuttuvat. Laskel­missa huomioi­daan, minkä verran potilaat tarvit­sevat hoitoa silloin kun heillä on jatkuva glukoo­si­seu­ranta käytös­sään. Glukoo­si­seu­ran­ta­tek­nii­koiden käyt­tö­kus­tan­nukset ovat korkeammat kuin sormen­pää­mit­tauk­sella tehtävän veren­so­ke­ri­seu­rannan kustan­nukset. Laskel­missa hyödyn­ne­tään mallin­nus­jär­jes­telmää, joka arvioi tulevia kustan­nuksia.

– Nyt tutkittu tekniikka vanhenee jossakin vaiheessa. Syksyllä saamme alustavat tulokset, kannat­taako uuteen tekniik­kaan inves­toida. Tämä luo pohjaa jatko­tek­nii­koiden käyt­töö­no­toille.

Siun soten alueella tehty rekis­te­ri­tut­kimus on osoit­tanut, että hyvät merkinnät poti­las­tie­to­jär­jes­tel­mään tuovat hyötyjä myös jatkoa ajatellen. Jyrki Mustonen näkee, että rekis­te­ri­tut­kimus kannustaa ammat­ti­laisia myös tule­vai­suu­dessa tekemään hyvät kirjaukset poti­las­tie­to­jär­jes­tel­mään.

– On tärkeää, että saamme jatkumon laaduk­kaiden kirjausten teke­mi­seen. Näin voimme myöhemmin kerätä tietoa, joka hyödyttää myös päätök­sen­tekoa.

Tutkimus on saanut rahoi­tusta Impro-tutki­mus­hank­keelta, Valtion tutki­mus­ra­hoi­tuk­selta (VTR) sekä Pohjois-Karjalan sosiaali- ja tervey­den­huollon tuki­sää­tiöltä (Siun säätiö sr).

Lisä­tietoa tutki­muk­sesta (Acta Diabe­to­lo­gica 2023)