Hoitoon ja palve­luihin pääsyä paran­ne­taan uusilla toimin­ta­mal­leilla

Siun soten Tule­vai­suuden sosiaali- ja terveys­kes­kus­hank­keessa on kehitetty tämän ja viime vuoden aikana. toimia, joilla voidaan nopeuttaa ja suju­voittaa asiak­kaiden ja poti­laiden hoitoon ja palve­luihin pääsyä laajasti eri kohde­ryh­mille.  

Toimin­ta­mal­leja on testattu ja kehitetty eri puolilla maakuntaa järjes­te­tyillä pilo­teilla. Kokei­luista on saatu arvokasta tietoa toimi­vista ratkai­suista, joilla hoitoon ja palve­luihin pääsyä Pohjois-Karja­lassa voidaan parantaa. Kehit­tä­mistyö on lähtenyt aina asuk­kaiden ja ammat­ti­laisten esiin tuomista tarpeista. 

- Esimer­kiksi mielen­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­luissa lähdimme etsimään ratkai­suja, miten hoito­takuu saadaan toteu­tu­maan.  Sosiaali- ja terveys­mi­nis­te­riön asettama hoito­takuu, jossa asiakkaan on päästävä hoitoon 14 vuoro­kauden sisällä aiemman kolmen kuukauden sijaan, koskee myös mielen­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­luja syys­kuusta alkaen, hanke­pääl­likkö Leena Suhonen kertoo. 

Mielen­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­luissa pilo­toi­tiin toimin­ta­mallia, jossa asiakkaan hoito saadaan käyn­nis­tettyä jo ensim­mäi­sessä kontak­tissa työnjakoa selkeyt­tä­mällä. Mallista on saatu erittäin hyviä koke­muksia ja hoitoon pääsyä on saatu nopeu­tettua pilot­tia­lueilla. Malli on vakiin­tu­massa pysyväksi toimin­naksi koko Siun soten alueella.   

E‑ohjaajamallilla suju­vuutta lasten puhe- ja toimin­ta­te­ra­piaan 

Hank­keessa kehi­te­tyillä toimin­ta­mal­leilla on nopeu­tettu hoitoon pääsyä myös lasten puhe­te­ra­piassa.   

- Avus­ta­jaoh­jatun etäte­ra­pian avulla pitkät jonot on pääosin saatu selä­tettyä ja yli puolen vuoden jono­tus­ajoista on päästy tilan­tee­seen, jossa kolmen kuukauden hoito­takuu pääosin toteutuu. Avus­ta­jaoh­jattu etäte­rapia on ollut menes­tys­ta­rina, johtava puhe­te­ra­peutti Markku Nevala iloitsee. 

Avus­ta­jaoh­ja­tussa etäte­ra­piassa lapsi tulee vastaa­no­tolle normaa­listi. Vastaan­oton aikana lapsi tekee puhe­te­ra­peutin antamia tehtäviä koulu­tetun e‑ohjaajan kanssa terapian sisäl­löstä vastaavan puhe­te­ra­peutin osal­lis­tuessa käynnille etäyh­teyden kautta. Asiakkaat ovat olleet alku­jän­ni­tyksen jälkeen avus­ta­jaoh­jat­tuun etäte­ra­piaan tyyty­väisiä eikä tera­pia­jak­sojen keskey­tyksiä ole juurikaan tullut. 

- Pohjois-Karja­lassa on ollut pulaa puhe­te­ra­peu­teista jo vuosien ajan. Etäte­ra­piaa sen sijaan on saata­villa runsaasti, mutta kaikille perheille se ei sellai­se­naan sovellu. E‑ohjaajamallin avulla voimme tarjota puhe­te­ra­piaa ilman pitkää jonotusta niillekin perheille, joille omilla lait­teilla kotoa käsin toteu­tettu etäte­rapia ei olisi vaih­toehto, Nevala kertoo. 

Puhe­te­ra­piasta saatujen hyvien koke­musten myötä avus­ta­jaoh­jatun etäte­ra­pian mahdol­li­suuksia on nyt alettu kokeilla myös lasten toimin­ta­te­ra­piassa.  

Suju­vuutta myös palve­lu­tar­peen arvioin­tiin 

Tule­vai­suuden sote-keskus ‑hank­keessa on kiin­ni­tetty huomiota myös asiak­kaiden palve­lu­tar­peen arvioin­tiin pääsyyn ja arvioinnin suju­vuu­teen. 

Esimer­kiksi lapsi­per­heiden sosi­aa­li­pal­ve­luissa on lisätty alueen työn­te­ki­jöiden keski­näistä yhteis­työtä ja luotu yhteisiä ohjeita. Asiak­kaiden yhtey­den­ottoa palve­luihin on helpo­tettu luopu­malla alue­koh­tai­sista puhe­lin­nu­me­roista ja siir­ty­mällä keski­tet­tyyn puhe­lin­nu­me­roon.   

Ikäih­misten palve­luissa puoles­taan palve­lu­tar­peen arviointia sekä neuvontaa ja ohjausta on paran­nettu perus­ta­malla omais- ja perhe­hoi­to­keskus Onneli. Onnelin aloi­tettua toimin­tansa maksujen takai­sin­pe­rintä on vähen­tynyt merkit­tä­västi, koska päätökset saadaan toteu­tettua oikea-aikai­sesti.  

- Asiakkaat tavoit­tavat nopeasti työn­te­kijän keskuksen kautta, jolloin asian hoita­minen lähtee sujuvasti liik­keelle, projek­ti­suun­nit­te­lija Hanne Kukkonen kertoo. 

Tavoit­teena ennal­taeh­käisy ja oikea-aikainen hoitoon pääsy 

Tule­vai­suuden sote-keskus ‑hankkeen tavoit­teena on ollut ja on parantaa perus­tason sosiaali- ja terveys­pal­ve­luita ja siirtää palve­luiden pain­opis­tettä yhä enemmän ennalta ehkäi­se­vään työhön. Ennal­taeh­käi­sevää työtä hank­keessa on edistetty mm. diabe­teksen hoidossa ja elin­ta­paoh­jauk­sessa käyn­nis­te­tyllä ryhmä­toi­min­nalla. Toiminta on vakiin­tunut jo osaksi Siilaisen ja Niini­vaaran terveys­a­se­mien toimintaa.  

Ryhmä­toi­min­nalla pyritään ehkäi­se­mään sairauden etene­minen diabe­tek­seksi tai ainakin saada etene­minen hidas­tu­maan. Diabe­teksen omahoito tehostuu ja elintavat paranevat. Ryhmä­toi­min­nalla voi olla merki­tystä myös painon­hal­lin­nassa ja veren­pai­ne­taudin ehkäi­syssä. 

Hank­keessa on kehitetty myös isoja ja monia­laisia koko­nai­suuksia, joilla paran­ne­taan asiak­kaiden yhteyden saantia ja hoitoon pääsyä. Näistä esimerk­kejä ovat Siun soten yhteinen tilan­ne­keskus ja parhail­laan kehi­tet­tävä digi­taa­linen sosiaali- ja terveys­keskus.   

Kaiken kaikkiaan Tule­vai­suuden sote-keskus ‑hank­keessa on noin 50 kehit­tä­mis­ta­voi­tetta. Kehit­tä­mistyö etenee vaiheit­tain ja jatkuu vuoden 2023 loppuun saakka.