Alue­hal­litus yksi­mie­linen palve­lustra­te­giasta – täyden­netty esitys alue­val­tuuston päätet­tä­väksi 22.kesäkuuta

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lueen alue­hal­litus käsitteli kokouk­ses­saan 13. kesäkuuta hyvin­voin­tia­lue­joh­tajan esityksen palve­lustra­te­giasta ja palve­lu­verk­ko­suun­ni­tel­masta. Alue­hal­litus hyväksyi yksi­mie­li­sesti esityksen, jota esit­te­lijä täydensi kokouksen aikana. Palve­lustra­te­giasta ja palve­lu­verk­ko­suun­ni­tel­masta päättää lopulta alue­val­tuusto 22. kesäkuuta.

Alue­val­tuuston päätet­tä­väksi lähte­vässä esityk­sessä maakun­nassa olisi tule­vai­suu­dessa seitsemän laajan palvelun sote-asemaa, joilta käsin toteu­te­taan liikkuvat lähi­pal­velut kaikkiin niihin kuntiin, joissa laajan palvelun sote-asemaa ei ole. Näitä kuntia ovat Heinävesi, Juuka, Polvi­järvi, Rääkkylä ja Tohma­järvi. Esitys sisältää lisäksi Joen­suussa sijait­sevan ns. sote-palve­lu­kes­kuksen, joka vastaisi laajan palvelun sote-asemaa, mutta palvelisi tietyissä asioissa koko maakuntaa.

– Palve­lustra­te­gian ja palve­lu­verkon valmis­telu on ollut erin­omaisen hyvää, tästä suuret kiitokset virka­kun­nalle. Nähdäk­seni meillä Pohjois-Karja­lassa päätök­sen­teon pohjaksi laaditut aineistot ovat valta­kun­nal­li­sessa vertai­lus­sakin ainut­laa­tuisen laajat ja perin­poh­jaiset, kiittää alue­hal­li­tuksen puheen­joh­taja Juha Mustonen.

– Palve­lustra­tegia on yksi tärkeim­mistä päätök­sistä hyvin­voin­tia­lu­eemme tule­vai­suu­delle ja myös pohjois­kar­ja­lai­sille ihmisille, ja siitä pitääkin käydä vilkasta keskus­telua. Alue­hal­li­tuksen pöydän ympärillä kävimme moni­puo­lista ja konsen­suk­seen pyrkivää dialogia, jossa korostui erityi­sesti lähi­pal­ve­lujen turvaa­minen. Tärkeää on, että päädyimme lopulta yksi­mie­li­seen ratkai­suun, Mustonen jatkaa.

Liik­ku­valla lähi­pal­ve­lulla tarkoi­te­taan palvelua, joka järjes­te­tään asuk­kaiden tarpeita vastaa­vasti tarkoi­tuk­sen­mu­kai­sissa toimi­ti­loissa ja toimin­ta­mal­leilla. Liikkuvat lähi­pal­velut tarkoit­tavat esimer­kiksi ammat­ti­laisen vastaan­ottoa tiettyinä viikon­päi­vinä toimin­taan sovel­tu­vissa tiloissa, roko­tus­ta­pah­tumia, moni­pal­ve­luautoa sekä vaikkapa kouluille ja ikäih­misten asumis­pal­ve­luihin vietäviä hammas­hoidon palveluja.

Hyvin­voin­tia­lueen palve­lustra­te­gian keskeisiä päämääriä ovat talouden tasa­painon sekä henki­löstön riit­tä­vyyden varmis­ta­minen, mutta yhtä aikaa palve­lujen saata­vuuden, saavu­tet­ta­vuuden ja oikea-aikai­suuden paran­tu­minen.

– Palve­lustra­tegia ja palve­lu­verk­ko­suun­ni­telma on laadittu koko maakuntaa ajatellen, suun­ni­tel­mien taustalla on tarkat laskelmat kunkin alueen eri ikäisten asuk­kaiden palve­lu­tar­peista. Palvelut määrit­tyvät kaikille yhden­ver­taisten lasken­ta­pe­rus­teiden ja kritee­rien mukai­sesti. Palve­lujen tuotan­to­tavat vaih­te­levat digi­taa­li­sista palve­luista laajan palvelun sote-asemilla annet­ta­viin palve­luihin ja lähelle asukkaita vietäviin lähi­pal­ve­luihin, avaa hyvin­voin­tia­lue­joh­taja Kirsi Leivonen valmis­telun lähtö­kohtia.

– Pitkien väli­mat­kojen ja ikään­tyvän väestön maakun­nas­samme lähi­pal­velut ovat todella tärkeitä. Siksi palve­lustra­te­giassa on haettu entistä moni­puo­li­sempia tapoja tuottaa nämä palvelut. Esimer­kiksi digi­taa­lisia palveluja lisää­mällä pystytään vapaut­ta­maan vastaan­ot­toai­koja niille, jotka eivät voi digi­pal­ve­luja käyttää. Laajan palvelun sote-asemilta käsin toteu­tetut liikkuvat lähi­pal­velut voivat jopa lisätä tiettyjen palve­lujen saata­vuutta haja-asutusa­lueilla, Leivonen perus­telee.

Henki­löstön riit­tä­vyys ja työhy­vin­vointi ovat olleet suun­nit­telun keskiössä ja vaikut­ta­neet eniten siihen, millainen palve­lu­verkko maakun­taan on mahdol­lista toteuttaa. Palve­lustra­tegia ja ‑verkko vaikut­tavat olen­nai­sella tavalla hyvin­voin­tia­lueen mahdol­li­suu­teen saada toiminta talou­del­li­sesti kestä­välle pohjalle laki­sää­tei­sessä määrä­ajassa.

Orga­ni­saa­tio­ra­ken­netta ja johta­mista tarkas­tel­laan palve­lustra­te­gian rinnalla

Palve­lustra­te­gian ja ‑verkon rinnalla hyvin­voin­tia­lu­eella on tarkas­teltu myös hyvin­voin­tia­lueen nykyisen orga­ni­saa­tio­ra­ken­teen ja johta­mis­jär­jes­telmän toimi­vuutta. Tavoit­teena on, että orga­ni­saa­tio­ra­kenne ja johta­minen tukevat mahdol­li­simman hyvin stra­te­gisten tavoit­teiden saavut­ta­mista sekä palve­lu­verkon ja palve­lujen tuotan­to­ta­pojen uudis­ta­mista. Arvioin­ti­työssä on mukana ulko­puo­linen asian­tun­ti­ja­taho, joka tuottaa muun muassa haas­tat­te­lujen sekä vertai­lu­tiedon pohjalta havain­toja sekä konkreet­tisia kehit­tä­mi­seh­do­tuksia nykyisen rakenteen sekä johta­mis­jär­jes­telmän uudis­ta­mi­seksi.

Tarkas­telun kohteena ovat hyvin­voin­tia­lueen nykyinen toimia­lue­jako erityi­sesti yhteisten palve­lujen osalta. Tavoit­teena on, että mahdol­liset muutos­tar­peet ovat selvillä elokuun loppuun mennessä ja muutokset voisivat astua voimaan vuoden 2024 alussa.

Alue­hal­li­tuksen pöytä­kirja julkais­taan huomenna 14.6. ja alue­val­tuuston esitys­lista torstaina 15.6. hyvin­voin­tia­lueen Dynasty-tieto­pal­ve­lussa: http://​dynas​ty​jul​kaisu​.pohjois​kar​jala​.net/​V​a​t​e​J​u​l​k​/​c​g​i​/​D​R​E​Q​U​E​S​T​.​P​H​P​?​p​a​g​e​=​m​e​e​t​i​n​g​_​h​a​n​d​l​ers&id=

Tietoa palve­lustra­te­gian ja palve­lu­verk­ko­suun­ni­telman valmis­te­lusta verk­ko­si­vuil­lamme: www​.siunsote​.fi/​p​a​l​v​e​l​u​s​t​r​ategia