Kesäkuun aikana päätetään paljosta – hyvin­voin­tia­lueen palve­lustra­tegia ja palve­lu­verk­ko­suun­ni­telma ensim­mäi­senä tule­vai­suus­lau­ta­kunnan käsit­te­lyyn

Kesäkuun aikana Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lu­eella päätetään paljosta ja kauas­kan­toi­sesti, sillä edessä ovat palve­lustra­te­giaa ja palve­lu­verkkoa koskevat päätökset. Ensim­mäi­senä lausun­to­kier­roksen perus­teella täsmen­net­tyjä sekä vaiku­tus­te­nar­vioin­nilla täyden­net­tyjä suun­ni­telmia käsit­telee tule­vai­suus­lai­suus­lau­ta­kunta 2. kesäkuuta.

Hyvin­voin­tia­lue­joh­taja Kirsi Leivonen painottaa edessä olevien päätösten merki­tystä hyvin­voin­tia­lueen ja kaikkien pohjois­kar­ja­laisten tule­vai­suu­delle:

– Palve­lustra­te­gian ja palve­lu­verk­ko­suun­ni­telman avulla varmis­te­taan riit­tä­vien sote-palve­lujen järjes­tä­minen koko maakunnan asuk­kaille myös tule­vai­suu­dessa siten, että hyvin­voin­tia­lueen toiminta saadaan kestä­välle pohjalle niin talouden kuin henki­löstön riit­tä­vyy­denkin näkö­kul­masta. Tämä on kriit­tisen tärkeää arvioi­taessa hyvin­voin­tia­lueen kykyä selviytyä palve­lujen järjes­tä­mis­teh­tä­västä tulevina vuosina, Leivonen toteaa.

Tule­vai­suus­lau­ta­kunnan esitys­lista on julkaistu 29.5.2023 hyvin­voin­tia­lueen verk­ko­pal­ve­lussa: Tule­vai­suus­lau­ta­kunnan esitys­listat ja pöytä­kirjat. Esitys­listan liitteenä ovat palve­lustra­tegia- ja palve­lu­verk­koa­sia­kir­jojen lisäksi kustan­nus­las­kelmat, erittäin laaja vaiku­tus­te­nar­viointi kaikista palve­lu­verkon skenaa­rioista sekä koonti saaduista lausun­noista.

Esitys palve­lu­ver­koksi: moni­puo­liset palvelut koko maakun­taan

Lausun­to­kier­rok­sella arvioi­ta­vana oli kolme eri tavoin palve­lujen saata­vuutta ja saavu­tet­ta­vuutta painot­tavaa mallia sote-asemien sijoit­tu­mi­sesta maakun­taan tule­vai­suu­dessa. Lausun­to­kier­roksen, vaiku­tus­te­nar­vioinnin sekä kustan­nus­la­kennan perus­teella tule­vai­suus­lau­ta­kun­nalle esitetään palve­lu­verk­ko­suun­ni­tel­mista lähimpänä keskim­mäistä skenaa­riota olevaa mallia.

Tässä mallissa tavoi­tel­laan moni­puo­lisia palveluja koko maakun­taan: seitsemän laajan palvelun sote-asemaa sekä kaksi suppeamman palvelun sote-asemaa sijait­si­sivat eri puolilla maakuntaa, palveluja tuodaan tarpeen mukaan ja sään­nöl­li­sillä aika­tau­luilla useille paik­ka­kun­nille, lisäksi panos­te­taan sähköi­siin palve­luihin. Lausun­to­kier­roksen pohjalta malliin on lisätty liikkuvia palveluja Valti­molle, Kesä­lah­delle sekä Lehmo–Rantakylä-suunnalle.

– Lausun­to­kier­rok­sella kanna­tusta tuli kaikille kolmelle eri skenaa­riolle sote-asemien sijoit­tu­mi­sesta. Palaut­teen perus­teella keski­te­tyin vaih­toehto olisi kuitenkin ollut liian suuri hyppäys, vaikka se henki­löstön riit­tä­vyyden, palve­lujen saata­vuuden sekä kustan­nusten perus­teella olisi ollut tehokkain. Palve­lujen saavu­tet­ta­vuuden ja kansa­laisten yhden­ver­tai­suuden näkö­kul­masta siihen kuitenkin sisältyy suuria riskejä, kertoo tule­vai­suus­lau­ta­kunnan esit­te­li­jänä toimiva stra­te­gia­joh­taja Ilkka Pirskanen.

– Kolmas skenaario, jossa olisi kaikkein laajin toimi­paik­kojen verkosto, on puoles­taan erittäin riskialtis palve­lujen saata­vuuden näkö­kul­masta. Ennus­teiden valossa henki­löstö ei yksin­ker­tai­sesti riitä pyörit­tä­mään niin laajaa sote-asemien verkostoa. Lisäksi inves­toin­ti­tar­peet olisivat tässä mallissa suuremmat kuin mitä nykyinen rahoi­tus­lain­sää­däntö realis­ti­sesti mahdol­lis­taisi, jatkaa Pirskanen.

verkoston lisäksi Siun sotella on laaja muiden toimi­paik­kojen verkosto, johon kuuluvat ikäih­misten ja vammaisten asumis­pal­velut, pelas­tus­a­semat sekä sosi­aa­li­pal­ve­lujen erilaiset palve­lu­pis­teet. Kaikkiaan näitä toimi­pis­teitä on lähes 200.

Palvelut ovat tarjolla kaikille, toteut­ta­mis­tapa voi vaihdella

Palve­lustra­te­gian valmis­telua on tehty pohjois­kar­ja­laisen väestön palve­lu­tar­peista lähtien. Valmis­te­lussa on otettu huomioon väestön ikära­ken­teen muutos sekä ennusteet palve­lu­tar­peiden muutok­sista eri ikäryh­missä.

Palvelut tulee laki­sää­tei­sesti tarjota kaikille, mutta väestön tarpeiden perus­teella palvelut voidaan toteuttaa eri tavoin: sama palvelu voi olla tarjolla toisaalla sosiaali- ja terveys­a­se­malla, toisaalla kotiin vietävänä palveluna, toisaalla liik­ku­vana palveluna sekä sähköi­senä palveluna. Palve­lujen tuot­ta­mis­tavan valintaan on luotu kriteerit, joiden perus­teella myös palvelut muuttuvat, kun väestön palve­lu­tarve muuttuu.

– Yhtenä esimerk­kinä neuvo­la­pal­velut: Jos kunnassa syntyy paljon lapsia, on neuvolan toimi­pis­teen varmasti syytä sijaita niin sanottuna kivi­jal­ka­pal­ve­luna kunnassa. Jos taas lapsia syntyy harvak­sel­taan, neuvo­la­pal­velu voi olla tehok­kaampaa tuoda liik­ku­vana palveluna kotiin tai vaikkapa päivä­ko­tiin tai koulun tervey­den­hoi­tajan tiloihin, havain­nol­listaa Pirskanen.

Sote-asemien palve­lu­va­li­koima

Palve­lustra­te­giassa on täsmen­netty myös erilaisten sote-asemien palve­lu­tar­jontaa. Pienim­mil­täkin sote-asemilta löytyi­sivät hoitajien vastaa­notot, näyt­teen­ot­to­piste sekä lääkärin etävas­taa­notot. Lääkärin lähi­vas­taan­ot­toja tarjot­tai­siin näilläkin sote-asemilla, mutta harvem­milla aukio­loa­joilla.

Laajan palvelun sote-aseman palve­lu­tar­jon­taan kuului­sivat lääkärin ja hammas­lää­kärin vastaa­notot, hoitajien vastaa­notot, ikäneu­vola, apuvä­li­ne­pal­velut, fysio- ja toimin­ta­te­rapia, perus­tason kuvan­ta­mis­pal­velut sekä näyt­teen­otto. Terveys­kes­kus­sai­raalat eli vuodeo­sastot toimi­sivat laajan palvelun sote-asemien yhtey­dessä. Laajan palvelun sote-asemilta palveluja vietäi­siin liik­ku­vina palve­luina lähia­lu­eelle esimer­kiksi kunnan tai Siun soten muihin toimi­pis­tei­siin sekä suoraan asiakkaan kotiin.

– Liikkuvat palvelut ovat palveluja, jotka tuomme asiak­kaiden lähiym­pä­ris­töön tiettynä aikana. Näitä ovat esimer­kiksi ammat­ti­laisen vastaan­otto joko meidän omissa tai vaikkapa kunnan tiloissa tiettyinä päivinä, roko­tus­ta­pah­tumat, moni­pal­ve­luauto sekä kouluille ja ikäih­misten asumis­pal­ve­luihin vietävät hammas­hoidon palvelut, kertoo Pirskanen.

– Liik­ku­vien ja digi­taa­listen palve­lujen osalta kehi­tys­työmme on vasta alussa. Tavoit­teena on, että tätä toimintaa laajen­ne­taan osana laajan palvelun sote-asemien työtä, Pirskanen jatkaa.

Palve­lu­verk­ko­suun­ni­tel­maan kuuluu myös Joen­suuhun keskus­sai­raalan yhteyteen perus­tet­tava suuri, niin sanottu sote-palve­lu­keskus. Se toimisi laajan palvelun sote-asemana, mutta sinne olisi keski­tetty lisäksi tiettyjä, laajempaa aluetta tai koko maakuntaa palve­levia toimin­toja kuten digi­taa­lisia sote-palveluja.

Palve­lustra­te­gian ja palve­lu­verk­ko­suun­ni­telman keskeiset päivä­määrät pähki­nän­kuo­ressa

www​.siunsote​.fi/​p​a​l​v​e​l​u​s​t​r​ategia