Influens­sa­kausi on loppusuo­ralla Pohjois-Karja­lassa

Influens­sae­pi­demia on Suomessa edelleen käynnissä, mutta rapor­toi­du­tinfluens­sa­löy­dös­määrät ovat selvästi vähen­ty­neet epidemian huip­pu­vii­koista. Myös Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lu­eella – Siun sotessa tapaus­määrät ovat olleet laskusuun­nassa, ja yksit­täisiä influens­sa­tau­ti­ta­pauksia varmis­te­taan viikoit­tain. RSV-kausi on ollut maakun­nassa kohta­lainen.

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lu­eella väestön influens­sa­ro­ko­tus­kat­ta­vuus oli tällä kaudella 30 prosenttia, ja väestön roko­tus­kat­ta­vuu­dessa oli pudotusta viisi prosent­tiyk­sikköä edel­li­seen kauteen verrat­tuna.

Tämän influens­sa­kauden aikana käytössä olevien influens­sa­ro­kot­teiden suojateho on Suomessa ollut 65 vuotta täyt­tä­neiden keskuu­dessa kohtuul­linen, 41 prosenttia ja alle 7‑vuotiaiden keskuu­dessa hyvä, 66 prosenttia.

Koro­na­ta­paukset ovat hieman nousussa

Koro­na­vi­ruksen määrä on hyvin­voin­tia­lu­eella lähtenyt nousuun jäte­ve­si­tu­losten valossa. Tervey­den­huollon kuormitus on ollut alhainen, mutta koro­na­ta­paukset ovat kahden viikon aikana hieman lisään­ty­neet etenkin hoito­ko­deissa.

Terveyden ja hyvin­voinnin laitos (THL) seuraa koro­na­vi­ruksen määrää Suomen jäte­ve­sissä. Koro­na­vi­ruksen määrää tutkitaan mittaa­malla puhdis­ta­mat­to­masta jäte­ve­destä koro­na­vi­ruksen geeni­pe­rimää. Suomessa yhdek­sällä jäte­ve­den­puh­dis­ta­molla seurantaa toteu­te­taan viikoit­tain ja kahdella jäte­ve­den­puh­dis­ta­molla kerran kuukau­dessa. Jäte­ve­si­seu­ran­taan osal­listuu viikoit­tain Joensuun Kuhan­salon jäte­ve­si­puh­dis­tamo. Kuhan­salon viemä­ri­ver­kos­toon kuuluu Joensuu, Kontio­lahti, Liperi ja Polvi­järvi.

Muutamia vakavia A‑streptokokkitapauksia on todettu maakun­nassa

Taval­lisia A‑streptokokkitautitapauksia on todettu tänä vuonna normaa­li­määrä, mutta vakavia tauti­ta­pauksia on löytynyt Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lu­eella tämän vuoden aikana enemmän kuin normaa­listi koko vuodessa yhteensä. Tapaus­mää­rien kasvun arvellaan osin liittyvän pande­mia­vuo­sien jälkei­seen ihmisten välisen kans­sa­käy­misen lisään­ty­mi­seen.

Taval­lisin strep­to­kokki A:n aiheut­tama infektio on kuumeinen nielu­tu­lehdus eli angiina. A‑streptokokki voi angiinan lisäksi aiheuttaa märkä­rupea, tuli­rokkoa, ruusua ja pienillä lapsilla pylly­reiän alueella tark­ka­ra­jaista punoi­tusta.

Strep­to­kokki A voi harvak­sel­taan aiheuttaa aiemmin terveel­lekin ihmiselle vakavia ylei­sin­fek­tioita päästyään elimis­töön.

A‑streptokokkia voi torjua tehok­kaimmin huoleh­ti­malla hyvästä käsi- ja yski­mis­hy­gie­niasta.

Lisä­tietoa jäte­ve­si­seu­ran­nasta THL:n netti­si­vuilla