Lähie­si­hen­ki­löille suunnatut spar­raus­kes­kus­telut vahvis­tivat arkea terveys­a­se­milla

Siun sotessa kokeil­tiin uuden­laista tapaa tukea lähie­si­hen­ki­löitä, kun terveys­a­se­mien esihen­ki­löille mahdol­lis­tet­tiin osal­lis­tu­minen spar­raus­kes­kus­te­luihin. Spar­raus­kes­kus­te­lujen tavoit­teena oli tukea lähie­si­hen­ki­löjen työssä jaksa­mista sekä auttaa jäsen­tä­mään työn tekemistä ja työhön liittyviä ajatuksia. Lisäksi tavoit­teena oli tukea työyh­teisön toimintaa ja työhy­vin­vointia.

Esihen­ki­lös­par­rausten pilo­tointi toteu­tet­tiin terveys­a­se­ma­pal­ve­lujen lähie­si­hen­ki­löille. Kaikilla terveys­a­se­mien esihen­ki­löillä oli mahdol­li­suus ottaa vastaan esihen­ki­lös­par­rausta.

Esihen­kilöä kohden spar­raus­kes­kus­te­luja toteutui keski­määrin neljä. Keskus­te­lujen aiheina olivat itsensä johta­minen, työyh­teisön työhy­vin­voinnin johta­minen ja omassa johta­juu­dessa kehit­ty­minen. Spar­raus­kes­kus­te­lujen aiheita kuitenkin mukau­tet­tiin esihen­kilön yksi­löl­lisiä tarpeita vastaa­viksi.

– Keskus­te­luissa sivuttiin myös muita esihen­ki­lö­työn arjen tilan­teita ja niiden ratkai­su­vaih­toeh­toja, työky­ky­joh­ta­mista, risti­rii­ta­ti­lan­teita työyh­tei­sössä tai esimer­kiksi esihen­kilön roolia vuoro­vai­ku­tuksen vahvis­ta­mi­sessa ja luot­ta­muk­sel­lisen ilma­piirin raken­ta­mi­sessa, spar­raa­jana toiminut Siun soten työhy­vin­voin­ti­asian­tun­tija Outi Kuningas kertoo.

Spar­raajan tehtävänä oli auttaa osal­lis­tujaa reflek­toi­maan kuhunkin spar­raus­ta­paa­misen aihea­lu­ee­seen liittyviä ajatuksia ja toimin­ta­ta­po­jaan. Esihen­ki­lös­par­raukset toteu­tet­tiin osana Hyvin­voiva siun­so­te­lainen – kriit­tinen menes­tys­te­kijä ‑hanketta.

Lähie­si­hen­kilön tulee voida hyvin auttaak­seen henki­löstöä

Terveys­a­se­mien lähie­si­hen­kilöt kokivat spar­raus­kes­kus­telut hyödyl­li­sinä. Saadun palaut­teen mukaan esihen­ki­lös­par­rauk­silla oli myön­teinen vaikutus lähie­si­hen­kilön työhön ja työssä jaksa­mi­seen.

– On tärkeää, että esihen­kilöt pääsevät purkamaan omia ajatuk­siaan ja saavat suun­ni­tel­mal­lista tukea oman työhy­vin­voinnin ja työssä jaksa­misen vahvis­ta­mi­seen, terveys­a­se­mien ylihoi­taja Katja Ahonen kertoo.

– Terveys­a­se­mien toimin­taym­pä­ristö muuttuu jatku­vasti. Spar­rausten kautta sai myös työkaluja uudis­tu­misen johta­mi­seen, Ahonen jatkaa.

Esihen­kilöt saivat spar­raus­kes­kus­te­lujen avulla vahvis­tusta työhönsä ja johta­mi­seensa. Keskus­telut auttoivat jäsen­tä­mään ajatuksia ja tarjo­sivat työkaluja arjen haas­ta­viin tilan­tei­siin.

– Koin tärkeänä, että spar­raukset tukivat itsensä johta­mista. Spar­raus­kes­kus­te­luissa pääsi tarkas­te­le­maan ja arvioi­maan oman työn johta­mista ja hallintaa, josta oli todella paljon hyötyä, Ahonen kertoo.

– Usein asiat selkiy­tyvät, kun niistä puhuu ääneen. Asioiden sanoit­ta­minen voi jo itsessään tuoda ratkai­suja. Lisäksi sparraaja tarjosi erilaisia näkö- ja tulo­kulmia ongelmien ratkai­se­mi­seksi, Ahonen pohtii.

Lähie­si­hen­ki­lötyö on vaativaa, itse­näistä ja itseoh­jau­tu­vuutta edel­lyt­tävää asian­tun­ti­ja­työtä. Spar­raus­kes­kus­telut olivat lähie­si­hen­ki­löille hetki, jolloin pysäh­dyt­tiin pohtimaan omaa työtä ja työym­pä­ristöä.

– Arjen kiireen keskellä pysäh­ty­minen on tärkeää. Esihen­kilöt olivat tyyty­väisiä siihen, että heille mahdol­lis­tet­tiin aito pysäh­ty­minen oman työn ajat­te­le­misen äärelle. Henki­lö­koh­taisen spar­raus­kes­kus­telun myötä myös kuulluksi tulemisen tunne vahvistui, Ahonen kiittelee.

Erityisen hyödyl­li­seksi koettiin se, että sparraaja työs­ken­teli samassa orga­ni­saa­tiossa.

– Esihen­ki­löjen voi olla vaikeaa puhua arjen haas­teista orga­ni­saa­tion ulko­puo­li­selle henki­lölle. Spar­raajan työs­ken­tely orga­ni­saa­tion HR-palve­luissa loi pohjaa avoi­mem­malle keskus­te­lulle, Ahonen pohtii.

– Koen, että pystyin tarjoa­maan yksi­tyis­koh­tai­sempaa tukea. Pystyin antamaan esihen­ki­löille täsmäl­lisiä ohjeita tai ohjaamaan tarvit­tavan henki­lös­tö­oh­jeen pariin. On ollut helppoa puhua hyvin­voin­ti­ky­selyn tulok­sista, sairas­pois­sao­lojen tilan­teesta tai muista työhy­vin­voin­tiin liit­ty­vistä mitta­reista, kun itsellä on ollut pääsy tiedon äärelle, Kuningas kertoo.

Lähie­si­hen­kilön tulee voida hyvin, jotta voi tukea henki­lös­tönsä hyvin­vointia ja työkykyä.

– Happi­maski täytyy asettaa ensin itselle ennen kuin voi auttaa muita, Ahonen toteaa vertaus­ku­val­li­sesti.

Esihen­ki­lö­työn tuki­mal­leja kehi­te­tään

Esihen­ki­lö­työn tuki­mallin pilo­tointi koettiin toimi­vaksi. Pilo­tointi osoitti, että esihen­ki­lö­työn vahvem­malle tuke­mi­selle on tarvetta ja sään­nöl­li­sesti toteu­tet­tavat spar­raus­kes­kus­telut voisivat olla yksi keino vastata tarpee­seen.

– Lähie­si­hen­ki­löiltä saatu palaute osoitti, että sään­nöl­li­sesti toistuva spar­raus­kes­kus­telu työssä jaksa­misen tuki­toi­mena olisi tarpeel­linen, Kuningas kertoo.

Siun sote on saanut pilo­toinnin kautta arvokasta tietoa esihen­ki­lös­par­rauk­sista esihen­ki­lö­työn tukena. Spar­raus­toi­minnan pilo­tointi aloi­tet­tiin loppu­vuo­desta 2021, kun Hyvin­voiva siun­so­te­lainen ‑hanke käyn­nistyi. Spar­raus­toi­mintaa toteu­te­taan lähie­si­hen­ki­löille osana hanketta elokuun 2023 loppuun saakka. Jatkoa selvi­te­tään, kuinka tuki esihen­ki­lö­työhön voitai­siin tarjota Hyvin­voiva siun­so­te­lainen ‑hankkeen päätyttyä.

– Lähie­si­hen­ki­löiden myön­teiset koke­mukset spar­raus­kes­kus­te­luista sai pohtimaan esihen­ki­löjen tukemista uudella tavalla. Spar­rausten myötä terveys­a­se­ma­pal­ve­luihin syntyi omaksi vakioi­duksi toimin­naksi oneto-one ‑keskus­telut, eli kahden­kes­kiset keskus­telut lähie­si­hen­kilön ja hänen esihen­ki­lönsä välillä, Ahonen kertoo.

– Lisäksi lähie­si­hen­kilöt innos­tuivat järjes­tä­mään spar­raus­hetkiä toisil­leen. Kolle­gi­aa­lisen tuen vahvis­tu­minen on ennen kaikkea työhy­vin­vointia lisäävä asia, Ahonen kiteyttää.