Huomioita pois­tu­mis­tur­val­li­suu­teen, nuohouk­seen ja katto­tur­val­li­suu­teen

Pohjois-Karjalan pelas­tus­laitos sai 1 445 vastausta asuin­ra­ken­nuk­sien palo­tur­val­li­suuden itsear­vioin­nissa viime vuonna. Itsear­vioin­nissa kiin­teistön omistaja tai haltija arvioi itse raken­nuksen palo­tur­val­li­suutta pelas­tus­lai­toksen antaman ohjeis­tuksen avulla.

Vastaa­jista 287 ilmoitti vähin­täänkin yhdestä korjat­ta­vasta asiasta ja 202 tapauk­sessa ilmoi­tet­tiin vain yhdestä puut­teesta, 85 tapauk­sessa puutteita oli useampia.

Mitä korjat­ta­vavia asioita ilmoi­tet­tiin?

Ylei­sim­mäksi korjat­ta­vaksi asiaksi vastauk­sissa nousi kiin­teis­töjen osoi­te­nu­me­roinnin näkyvyys. Tästä asiasta ilmoitti 114 henkilöä, eli lähes kahdeksan prosenttia kaikista vastan­neista.

– Onkin tärkeää pitää osoi­te­nu­me­rointi kunnossa, sillä koskaan ei tiedä, milloin sattuu tarvit­se­maan ensi­hoi­ta­jien tai pelas­tus­lai­toksen apua. Avun saanti voi viivästyä huomat­ta­vasti, mikäli merkinnät eivät ole selkeästi näkyvillä, vs. riskien­hal­lin­ta­pääl­likkö Janne Halonen muis­tuttaa.

Toiseksi yleisin korjat­tava asia oli havaitut puutteet katto­tur­va­tuot­teiden turval­li­suu­dessa ja käytet­tä­vyy­dessä. On hyvä muistaa, että kiin­teistön omistaja on vahin­gon­kor­vaus­vel­vol­linen, jos esimer­kiksi nuohoo­jalle tapahtuu onnet­to­muus katto­tur­va­lait­teiden puut­teiden ja vikojen vuoksi. Puutteita ilmoitti 67 vastaajaa, eli 4,6 prosenttia vastan­neista. Kolman­neksi yleisin ilmoi­tettu puute koski käytössä olevien tuli­si­jojen nuohousta. Nuohouk­seen liittyvän havainnon oli tehnyt 48 vastaajaa, eli 3,3 prosenttia vastan­neista.

Muita ylei­simpiä korjat­ta­vaksi ilmoi­tet­tuja asioita olivat palo­va­roit­ti­mien riit­tä­vyys, raken­nuksen asuin­ker­rosten pois­tu­mis­tur­val­li­suus, palo­va­roit­ti­mien sään­nöl­linen testaus sekä vara­teiden helppo käytet­tä­vyys. Kaikkiin näihin tuli vastauksia 33–41 kappa­letta ja vastaus­pro­sentit olivat 2,3–2,8 prosentin välillä.

Pelas­tus­laitos sai myös kysy­myksiä

Itsear­vioinnin mukana pelas­tus­laitos sai kysy­myksiä, jotka liittyvät vapaa­eh­toi­seen turval­li­suuden paran­ta­mi­seen – palo­va­roit­ti­mien määrään, koti­va­raan ja alkusam­mu­tus­ka­lus­toon liittyen.

– Asun­toihin ei ole pakol­lista hankkia alkusam­mu­tus­vä­li­neitä, mutta se on hyvä ja edullinen tapa edistää palo­tur­val­li­suutta, sillä pienes­täkin palon alusta voi syntyä merkit­tävät vahingot. Tilas­tojen perus­teella vuonna 2022 Pohjois-Karja­lassa tapah­tu­neissa raken­nus­pa­loissa ja raken­nus­pa­lo­vaa­roissa vain noin joka kolman­nessa tapauk­sessa yritet­tiin alkusam­mu­tusta, Halonen kertoo.

Kaikkein vähiten korjat­tavia asioita on asuk­kaiden vastausten mukaan sähkö­lait­teiden turval­li­suu­dessa ja niiden turval­li­sessa käytössä, saunan palo­tur­val­li­sessa käytössä, tuli­si­jojen suojae­täi­syyk­sissä, palavien nesteiden ja kaasujen varas­toin­nissa, maana­laisten öljy­säi­liöiden määrä­ai­kais­tar­kas­tuk­sissa, syttyvän mate­ri­aalin säilyt­tä­mi­sessä raken­nusten lähei­syy­dessä sekä katti­la­huo­neiden palo-osas­toin­nissa. Kaikkiin näihin kysy­myk­siin tuli vain yksit­täisiä vastauksia, 2–6 kappa­letta. Korjat­tavaa ei myöskään löytynyt jäteas­tioiden tai ‑katosten turval­li­suu­dessa.

Vain toimiva palo­va­roitin pelastaa

Vaikka vain hieman yli kaksi prosenttia vastan­neista ilmoitti, että heillä on korjat­tavaa palo­va­roit­ti­mien suhteen. Ei palo­va­roit­timia kuiten­kaan löydy 27 prosen­tissa asun­noista. Vuoden 2022 raken­nus­pa­loissa ja raken­nus­pa­lo­vaa­roissa hieman alle puolessa, kysei­sistä kohteista löytyi palo­va­roitin. Ja näistäkin kohteista, joissa palo­va­roitin löytyi, ei varoitin ollut toimin­ta­kun­toinen kuin joka neljän­nessä tapauk­sessa.

– Itsear­vioin­ti­ky­se­lyyn vastan­neet henkilöt kertoivat myös, kuinka aikoivat havait­se­mansa puutteet korjata. Yksit­täi­sissä tapauk­sissa tehtiin erikseen palo­tar­kastus, neuvon­ta­käynti tai puhe­lin­soitto esiin tulleiden puut­teiden tai asukkaan toivo­muksen perus­teella. Noin 200 kohdetta jätti vastaa­matta itsear­viointi kyselyyn vuoden 2022 aikana. Näihin asun­toihin pelas­tus­laitos suorittaa yleisen palo­tar­kas­tuksen kuluvan vuoden alku­puo­liskon aikana, Janne Halonen kertoo.

Edel­li­siin vuosiin verrat­tuna oli postin palaut­ta­mien kirjeiden määrä poik­keuk­sel­lisen suuri, noin kymmenen prosenttia lähe­te­tyistä kirjeistä palautui takaisin pelas­tus­lai­tok­selle. Tästä huoli­matta pelas­tus­laitos lisää lähe­tet­tä­vien kirjeiden määrää. Näin ollen yhä useampi kiin­teistön omistaja tulee saamaan pelas­tus­lai­tok­selta palo­tur­val­li­suuden itsear­vioin­ti­kir­jeen. Pelas­tus­laitos postittaa itsear­vioin­ti­kir­jeen tänä vuonna yli 1900 asuin­koh­tee­seen.

Palo­tur­val­li­suuden itsear­vioinnin tavoit­teena on parantaa asuk­kaiden turval­li­suus­tietoa sekä omatoi­mista varau­tu­mista onnet­to­muuk­siin. Itsear­viointi auttaa havain­noi­maan kodin tai vapaa-ajan asunnon palo­tur­val­li­suus­puut­teet ja opettaa korjaa­maan ne. Lisäksi asukas tarkas­telee, arvioi ja määrit­telee asui­nym­pä­ris­tönsä sekä toimin­ta­ta­po­jensa turval­li­suutta. Palo­tur­val­li­suuden itsear­viointi perustuu pelas­tus­la­kiin.