Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun soten ikääntyneiden palveluissa hyödynnetään aktiivistesti erilaisia teknologisia ja digitaalisia ratkaisuja. Esimerkiksi lääkeannostelurobotteja oli käytössä syyskuun alussa kaikkiaan 465 Siun soten kotihoidon asiakkaalla.

Vuonna 2022 lääkeannostelurobottien kautta annettiin kaikkiaan yli 400 000 lääkeannosta. Määrä lisääntyi edellisvuodesta reilulla 36 000 annoksella. Siun sote oli yksi ensimmäisistä alueista, joka otti lääkeannostelurobotit käyttöönsä. 

Lääkeannostelurobottien lisäksi erilaista teknologiaa on hyödynnetty koko Siun soten olemassaolon ajan ikääntyneiden turvapalveluissa. 

− Usein ensimmäinen teknologinen ratkaisu ikääntyneellä on turvapuhelin. Toimintakyvyn tai terveydentilan heikentymisen myötä käyttöön voi tulla sitten muita ratkaisuja, kuten turvalaitteita, lääkeannostelija tai kuvapuhelin, palvelusuunnittelija Jaana Nykänen arjen tukipalveluista kertoo. 

Turvapuhelimia on käytössä Siun soten alueella noin 2 900 asiakkaalla. Poistumisvalvontaa eli laitetta, joka antaa hälytyksen kotoa poistuttaessa esim. yöaikaan, käyttää tällä hetkellä noin 130 muistisairasta henkilöä. Monella ikääntyneillä on käytössään myös palovaroittimia, häkähälyttimiä ja liesivahteja, joiden hälytykset lähtevät automaattisesti Siun soten turvapuhelinkeskukseen. 

− Lisäksi käytössä olevat paikannettavat turvakellot on koettu toimiviksi. Turvakello turvaa ulkona liikkumista, kun asiakas voi tehdä hälytyksen esimerkiksi lenkillä ollessaan, jos vaikka kaatuu tai ei löydä kotiin. Asiakkaan tekemä hälytys menee turvapuhelinkeskuksen kautta asiakkaan auttajaksi nimetylle läheiselle. Läheinen voi sitten katsoa kellon käyttäjän sijainnin ja mennä paikalle. Kelloon on myös mahdollista asettaa virtuaalinen liikkumisalue. Jos kellon käyttäjä menee alueelta ulos, syntyy siitä automaattinen hälytys, Nykänen sanoo.

Etähoivassa aikaa ei kulu matkustamiseen

Teknologiaa hyödynnetään ikäihmisten kotihoidossa myös etähoivassa. Etähoiva tarkoittaa sitä, että osa asiakkaan kotihoidon käynneistä toteutetaan etänä kuva ja ääniyhteyden välityksellä. 

Kotihoidon etähoiva on keskitetty Siun sotessa Etähoiva Santraan, jossa työskentelee 20 hoitajaa. Syyskuun alussa asiakkaita oli kaikkiaan 163 eri puolilla maakuntaa. Tällä hetkellä kuukausittain etänä toteutetaan noin 7300 kotihoidon käyntiä, eli liki 90 000 käyntiä vuodessa. Pitkien välimatkojen maakunnassa etähoiva helpottaa palvelujen järjestämistä. 

− Etäyhteydellä voidaan helposti ja nopeasti suorittaa kotihoidon käynti ilman, että työntekijä käyttää aikaa matkustamiseen asiakkaan kotiin. Etähoivassa työskentelevät kotihoidon työntekijät perehdytetään asiakkaan ohjaamiseen ja itsenäisen toiminnan tukemiseen, palvelupäällikkö Anne-Marie Andersson kertoo.

Etäyhteys taipuu myös kuntoutukseen ja vapaa-ajanviettoon

Siun sotessa videoyhteyttä hyödynnetään myös ikääntyneiden kuntoutukseen. Videoyhteyden kautta onnistuvat niin yksilö- kuin ryhmäkuntoutus.

− Siun sote on tietääksemme ensimmäinen hyvinvointialue, joka on alkanut hyödyntää videoyhteydellisiä lääkeannostelurobotteja kuntoutuksessa. Fysio- ja toimintaterapeuttimme tekevät tällä hetkellä yksilökuntoutusta kotihoidon kuvapuhelinasiakkaille. Myös ryhmätoiminta on käynnistynyt, Nykänen sanoo. 

Teknologia mahdollistaa myös yhdessäolon ja harrastamisen välimatkoista riippumatta. Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille -hankkeessa kokeiltiin esimerkiksi lukupiirin toteuttamista kuvapuhelimella.

− Viiden asiakkaan ryhmä kokoontui kerran viikossa keskustelemaan luetuista kirjoista tai lehdistä. Kuvapuhelimen välityksellä katsottiin myös kirjallisuuteen liittyviä videoita. Asiakkaat pitivät lukupiiristä ja meille ammattilaisille se antoi uusia näkökulmia etäpalvelujen mahdollisuuksiin ja kehittämiseen, iloitsee Nykänen.  

Teknologiaan suhtaudutaan pääsääntöisesti positiivisesti

Teknologian ja digitaalisten palvelujen käyttöön liittyy monenlaisia asenteita ja tunteita. Ikääntyneiden palveluissa asenteissa on näkynyt muutosta vuosien varrella.

− Kun tietoa on nyt saatavilla aiempaa enemmän, niin myös asenteet ovat muuttuneet. Pääsääntöisesti ikääntyneet suhtautuvat teknologiaan myönteisesti, Nykänen pohtii.

Kaikki ikääntyneiden palvelut perustuvat asiakkaan palvelutarpeen arviointiin, niin myös teknologiset ratkaisut. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä ammattilainen arvioi mitä hyötyä palvelu asiakkaalle toisi ja onko asiakkaan mahdollisuuksia ja halukkuutta käyttää teknologisia tai digitaalisia ratkaisuja osana hoitoaan.

− Se, että sopiiko jokin teknologinen ratkaisu asiakkaalle, riippuu täysin asiakkaasta. Meillä on asiakkaita, jotka eivät halua vaikkapa kotihoidon käyntiä, mutta ovat valmiita ottamaan palvelun kuvapuhelimen välityksellä. Silloin teknologialla tuetaan kotona asumista ja saadaan, vaikka lääkehoito toteutumaan ajallaan. Tämä mahdollistaa sen, että asiakas voi asua pidempään kotona kevyillä palveluilla, Nykänen toteaa.

Lisää aiheesta:

”Näitä laitteita pitää vain rohkeasti räplätä” – Kiteeläinen Kari Parkkonen kannustaa tutustumaan rohkeasti teknologiaan