Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun sote on liittynyt mukaan valtakunnalliseen Mielenturvaa-verkostoon. Verkoston tavoitteena on tehdä mielenterveydestä näkyvää työpaikoilla ja torjua työelämän mielenterveyskriisiä. Liittymällä Mielenturvaa-verkostoon Siun sote sitoutuu toimimaan mieliystävällisenä työnantajana.

– Haluamme tehdä mielenterveydestä yhä näkyvämpää työyksiköissämme ja poistaa aiheen ympärillä olevaa häpeää. Vaikka mielenterveyshaasteet ovat todella yleisiä ja normaaleja, niistä puhuminen voi olla edelleen vaikeaa, henkilöstöjohtaja Pirjo Manninen kertoo.

Siun soten tavoitteena on tukea henkilöstön työhyvinvointia ennakoivasti, tunnistaa mielenterveyshaasteet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja reagoida niihin tarpeen mukaisella tavalla.

– Siun sotessa yksi strateginen tavoite on huolehtia henkilöstön työhyvinvoinnista ja lisätä työkykyisten päivien määrää. Mitä varhaisemmin mielenterveyshaasteet huomataan, sitä aiemmin työnantaja pystyy tarjoamaan työntekijälle tukimuotoja, Manninen kertoo.

Siun sotessa on tehty paljon työtä mielenterveyden tukemiseksi ja työntekijöille on tarjolla erilaisia tukimuotoja. Jatkossa tavoitteena on vahvistaa jo olemassa olevia käytänteitä ja saada uusia näkökulmia mielenterveysmyönteisen työkulttuurin ylläpitoon.

– Meillä on käytössä Mielen tuki -malli, jonka avulla pyritään vähentämään mielenterveyshäiriöistä johtuvia sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä sekä lisäämään työstä syntyvää hyvinvointia. Lisäksi työterveyden kautta on mahdollista päästä työpsykologille tai lyhytterapiaan. Tarvittaessa työtä voidaan myös räätälöidä työntekijän voimavaroja vastaavaksi, va. työhyvinvointipäällikkö Outi Kuningas kuvailee.

– Olemme tehneet Siun sotessa jo paljon mielenterveyden edistämiseksi. Mielenturvaa-verkosto tarjoaa meille nyt tukea ja vinkkejä olemassa olevien tukimuotojen vahvistamiseksi, Manninen jatkaa.

Mielenterveyden tuen tulisi näkyä organisaation jokaisella tasolla. Työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtaminen ovat keskeisessä roolissa henkilöstön mielen hyvinvoinnin vahvistamisessa.

– Työkykyjohtaminen on keskeisessä roolissa työntekijöiden työkyvyn turvaamisessa. Toimivilla työkyvyn tuen prosesseilla voimme edesauttaa henkilöstömme hyvinvointia työssä. Tarjoamme esihenkilöille koulutusta, valmennusta ja keskustelutilaisuuksia johtamisen tueksi, Kuningas kertoo.

– Myös organisaatiomme johto on sitoutunut mielenterveyden vahvistamiseen ja näkyväksi tekemiseen, Manninen jatkaa.

Lisäksi jokainen työntekijä on osaltaan vastuussa siitä, millaista kulttuuria ja ilmapiiriä työyhteisöön luodaan. Avoin ja keskusteleva ilmapiiri, jossa myös haasteista voi puhua, on jokaisen vastuulla.

– On tärkeää, että mielenterveydestä voi keskustella avoimesti yhdessä työtovereiden ja esihenkilöiden kanssa. Kun mielenterveydestä puhutaan työyhteisöissä avoimesti, voidaan myös tukea tarjota yhä varhaisemmassa vaiheessa, Manninen kiteyttää.

Voit lukea lisää ja haastaa myös oman työnantajasi mukaan Mielenturvaa-verkostoon: Eihän työpaikallasi jää mielenterveys näkymättömäksi? (mielenturvaa.fi).