Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on laatinut sammutusvesisuunnitelman yhdessä Pohjois-Karjalan kuntien ja vesilaitosten kanssa. Sammutusvesisuunnitelmassa esitetään ratkaisut sammutusveden hankinnalle ja toimittamiselle pelastustoiminnan tarpeisiin.

Sammutusvesisuunnitelma on laadittava siten, että sammutusveden hankinta ja toimittaminen vastaavat pelastustoimen palvelutasopäätöksessä määriteltyjä onnettomuusuhkia ja palvelutasopäätöksen riskiruutuja. Pääsääntönä voidaan pitää nelostason riskiruuduissa, että aktiivisesti hoidetulle palopostiverkostolle ei ole tarvetta. Tällöin pelastuslaitos hoitaa sammutusveden ottamisen säiliövuoroajona esimerkiksi luonnonvesilähteistä. Kolmannen ja toisen riskiruudun kohdalla, kaupunkien osissa tai vastaavilla alueilla palopostien tai palovesiasemien kunnossapidon tarve arvioidaan pelastusviranomaisen kanssa. Tavoitteena on, että riittävä tuottoisia palovesiasemia on 500- 1500 metrin päässä toisistaan. Riskeihin perustuen yhteen riskiruutuun sijoitettaisiin yhdestä kahteen hyvätuottoista palovesiasemaa.

Ensimmäisen riskiruudun kohdalla sekä kemikaali- ja muissa erityiskohteissa palopostien on oltava riittävän hyvätuottoisia (yli 60 litraa sekunnissa). Vesiasemien tulee olla helposti käyttöönotettavia ja säännöllisesti ylläpidettyjä. Lisäksi palovesiasemien tulee olla sijoitettuna riittävän lähekkäin, ettei pelastuslaitoksen letkuvedon pituus asemalta pelastusyksikköön ylitä 400 metriä. 

Palovesiasemat ovat turvapisteitä

Pelastuslain 30 §:n mukaisesti kunnan tulee huolehtia alueellaan sammutusveden hankinnasta pelastuslaitoksen tarpeisiin suunnitelmassa määritellyllä tavalla. Kunnan tulee ottaa sammutusveden hankinta huomioon vesihuoltosuunnittelussa.  Kunnan vastuulla olevaan sammutusveden hankintaan kuuluu lisäksi velvollisuus huolehtia sammutusvesisuunnitelmassa määriteltävistä sammutusveden ottopaikoista ja luonnonvesilähteistä.

- Uudistetussa sammutusvesisuunnitelmassa on aiempaa tarkemmin määritelty sammutusveden saatavuuden vaatimukset, joiden on tarkoitus tukea ja järkevöittää kuntien vesihuoltoteknistä suunnittelua, olemassa olevien järjestelmien kunnossapitoa ja järjestelmien uudistusta. Määrittelyt perustuvat pelastustoimen riskiruutuaineistoon ja ruudun alueella arvioituun sammutusvesitarpeeseen, kertoo pelastuspäällikkö Ville-Petteri Pulkkinen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta. 

Esimerkiksi pari vuotta sitten tapahtuneessa suksivoidetehtaan palossa Joensuussa sammutusvesijärjestelmä ei ollut riittävän helposti käyttöönotettavissa pitkän välimatkan vuoksi.

- Tulipalojen sammuttamisessa henkilö- ja kalustoresurssien lisäksi tarvitaan myös runsaasti sammutusvettä, mikä tuli esille suksivoidetehtaan tulipalossa kuin useissa suurpaloissa myös aiemminkin. Pelastuslaitoksen oma vedenkuljetuskyky on turvattava kalustohankintojen avulla ja lisäksi on kehitettävä riskikohteiden sammutusvesijärjestelmiä yhteistyössä kuntien vesihuollon kanssa. Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun soten aluevaltuusto hyväksyi nyt joulukuun kokouksessaan (12.12.2023) pelastustoimen palvelutasopäätöksen, jonka mukaan pelastustoimen päätoimista resurssia lisätään tulevina vuosina välittömään lähtövalmiuteen päivystäville pelastusasemille. Lisäksi edelleen tarvitaan vapaalta hälytettävää pää- ja sivutoimista pelastushenkilöstöä, mikä edellyttää hälytyskorvauskannustimien kehittämistä. Näillä toimenpiteillä ja sammutusvesisuunnittelun avulla pyritään vahvistamaan pelastuslaitoksen suuronnettomuusvalmiutta, pelastusjohtaja Markus Viitaniemi tuumaa.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen – Siun soten turvallisuuden ja varautumisen lautakunta pyysi lausuntoja kunnilta sammutusvesihuoltosuunnitelman luonnoksesta elokuun 2023 loppuun mennessä ja hyväksyi suunnitelman kokouksessaan 14.12.2023. 

Sammutusvesisuunnitelman hyväksyy aikanaan hyvinvointialueen aluevaltuusto.