Jokaisella on oikeus oppimiseen – koulukuraattorit ja -psykologit tukevat oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia - Ajankohtaista
Ajankohtaista sivun pääkuva
Sisältöjulkaisija
Jokaisella on oikeus oppimiseen – koulukuraattorit ja -psykologit tukevat oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia
Kouluissa työskentelee useita eri ammattilaisia, jotka tukevat lapsen oppimista ja sujuvaa arkea. Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun sote järjestää kouluterveydenhuollon lisäksi opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut Pohjois-Karjalan alueen kouluihin ja oppilaitoksiin.
Koulukuraattorit ja -psykologit auttavat oppilaita erilaisissa arjen pulmissa ja haasteissa. Heidän puoleensa voi kääntyä, jos mieliala on matala tai oppimisessa, koulunkäynnissä tai kaverisuhteissa ilmenee pulmia. Jokaiselle koululle on nimetty oma koulukuraattori ja -psykologi.
– Ammattilaisiin voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä. Varhainen yhteydenotto edesauttaa sitä, että mahdollisiin haasteisiin päästään puuttumaan ennen kuin ne kasvavat suuremmiksi, palvelupäällikkö Sonja Hartikainen muistuttaa.
Koulukuraattoriin ja -psykologiin saa yhteyden joko Wilma-viestillä, soittamalla tai luokanopettajan kautta. Ammattilaisten yhteystiedot löytyvät Siun soten ja koulujen verkkosivuilta.
Koulukuraattori tukee oppilaan hyvää arkea
Koulukuraattori tukee lapsia ja nuoria esimerkiksi jaksamiseen, motivaatioon ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvissä asioissa. Koulukuraattorin kanssa voi keskustella esimerkiksi kiusaamisesta, kaveri- ja tunnetaidoista tai muista mieltä askarruttavista asioista.
– Koulukuraattorin luona keskustellaan arjesta ja koulunkäynnistä. Tapaamiset alkavat aina tutustumisella. Juttelemme esimerkiksi kuulumisista, koulusta, nukkumisesta, ravinnosta, perheestä ja muista oppilaalle tärkeistä arjen asioista, koulukuraattori Susanna Luostarinen kertoo.
Lapset viettävät ison osan päivästään koulussa. Siksi on tärkeää varmistaa, että lapsen koulunkäynti olisi mahdollisimman sujuvaa. Koulussa jokaisella lapsella on oikeus kokea olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi juuri sellaisenaan kuin on.
– Koulunkäynnillä on suuri merkitys lapsen hyvinvoinnille. Oppiaineiden lisäksi koulussa harjoitellaan kaveritaitoja ja erilaisissa vuorovaikutussuhteissa toimimista. Jokaisella on oikeus olla oma itsensä koulussa eikä oppilaan tarvitsisi joutua pelkäämään yksin jäämistä, Luostarinen muistuttaa.
– Yhteisöllisellä oppilashuoltotyöllä edistämme koko opiskeluyhteisön hyvinvointia ja luomme yhteishenkeä. Kun olemme oppilaiden arjessa mukana, pystymme tarttumaan aiemmin tilanteisiin, missä ilmenee tuen tarpeita, Luostarinen jatkaa.
Koulunkäyntiä ja uusien asioiden oppimista tukee se, että lapsella on arjen perusasiat kunnossa. Kun erilaisia vastoinkäymisiä tulee, ammattilaiset voivat auttaa ja tukea lasta.
– Olen perustylsän arjen puolestapuhuja ja mielestäni arkisuus on hyväksi lapsille ja nuorille. Elämässä tulee myös aikoja, kun tasainen arki horjuu. Se voi johtaa siihen, että keskittyminen on vaikeaa eikä koulunkäynti kiinnosta. Koulukuraattori voi tukea oppilasta erilaisten muutosten keskellä. Joskus jo yksitäinenkin keskustelu voi auttaa eteenpäin, Luostarinen kertoo.
Luostarinen kannustaakin oppilaita tulemaan rohkeasti juttelemaan kuraattorin kanssa. Myös vanhemmat voivat olla kuraattoriin yhteydessä, jos jostakin asiasta herää huoli.
– Suosittelen olemaan yhteydessä, jos tulee jokin pulma tai murhe, minkä kanssa kaipaa juttukaveria. Kuraattorikäyntejä ei tarvitse jännittää, vaan kannattaa tulla rohkeasti juttelemaan ja tutustumaan, Luostarinen kannustaa.
Koulupsykologi edistää mielenterveyttä ja auttaa oppimisvaikeuksien tunnistamisessa
Koulupsykologi voi auttaa ja tukea oppilaita mielenterveyden haasteissa, oppimis- ja keskittymisvaikeuksien arvioinnissa ja tukitoimien suunnittelussa.
– Koulupsykologin työssä korostuvat mielialaan liittyvät asiat, masentuneisuus sekä jännityksen ja ahdistuneisuuden teemat. Mielialaoireilu näkyy erityisesti nuorten kanssa työskennellessä. Myös elämän kriisi- ja muutostilanteissa voidaan tarvita tukea, koulupsykologi Salla Asukas kertoo.
Yksi osa koulupsykologin työtä on oppimistutkimusten tekeminen. Oppimistutkimusten avulla oppilaan tuen tarpeet tulevat näkyvämmiksi ja oppilaalle saadaan järjestettyä kouluun oikeanlainen tuki. Oppimistutkimukset auttavat myös oppilasta hahmottamaan omaa osaamistaan.
– On tärkeää, että oppilas itse huomaa, millaisia asioita osaa ja millaiset asiat puolestaan ovat vaikeita tai hankaloittavat oppimista, Asukas täydentää.
Koulupsykologi voi työskennellä oppilaan kanssa useilla eri tavoilla. Vastaanottokäynnin sisältö riippuu käsiteltävästä pulmasta ja oppilaan iästä. Vastaanottokäyntien lisäksi koulupsykologi voi olla mukana luokassa seuraamassa, miten oppitunnilla oleminen sujuu.
– Ensimmäinen käynti on usein tutustumista ja tilanteen kartoitusta. Keskustelen oppilaan kanssa ja pyrin saamaan käsityksen, mitä nuori itse tilanteestaan ajattelee, Asukas kertoo.
Koulupsykologin vastaanotolle voi ohjautua esimerkiksi kouluterveydenhoitajan, opettajan tai koulukuraattorin suosituksesta. Myös vanhemmat voivat olla koulupsykologiin yhteydessä, jos jokin asia herättää huolta.
– Kaikki pulmat eivät välttämättä tule esiin kouluympäristössä. On tärkeää, että vanhempi on yhteydessä kouluun, jos jokin asia lapsen oppimisessa mietityttää. Tuemme tilanteen arvioinnissa ja pohdimme yhdessä, miten tästä jatketaan eteenpäin. Olemme kouluissa juuri siksi, ettei huolien kanssa jäätäisi yksin, Asukas muistuttaa.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Kuvateksti: Koulupsykologi Salla Asukkaan mielestä on tärkeää, että vanhempi on yhteydessä kouluun, jos jokin asia lapsen oppimisessa mietityttää. Kuva: Siun sote / Antti Pitkäjärvi.
Lapsen oikeuksien viikko kannustaa pohtimaan lapsen oppimisen tukemista
Parhaillaan vietetään lapsen oikeuksien viikkoa, jonka teemana on lapsen oikeus oppimiseen. Viikon aikana on hyvä pysähtyä miettimään, miten aikuiset voisivat tukea lapsen oppimista ja edistää oppimisen iloa.
– Yleisen hyvinvoinnin tukeminen tukee myös oppimista. Lapsi tarvitsee kehittyäkseen ravintoa, unta, liikuntaa ja leikkiä sekä sosiaalisia suhteita. Aikuisten tehtävä on luoda lapselle ympäristö, jossa lapsi pystyy oppimaan uusia asioita, Luostarinen painottaa.
Lapselle rakentuu koulussa ymmärrys siitä, mitä asioita hän jo osaa ja mitkä kaipaavat vielä harjoittelua. Epäonnistumiset ja itsensä vertaaminen muihin voivat horjuttaa lapsen motivaatiota koulunkäyntiä kohtaan.
– Aikuisina voisimme painottaa sitä, että yrittäminen on tärkeintä. Aina ei onnistu ensimmäisellä kerralla, mutta kun jaksaa harjoitella, voi saavuttaa tavoitteensa. Ehkäpä voisimme palkita lapsia enemmän sitkeästä harjoittelusta kuin hyvästä suoriutumisesta, Asukas pohtii.
– Epäonnistumiset tuntuvat pahalta meistä kaikista. Aikuisen tehtävä on tukea lasta pääsemään yli epäonnistumisen tunteesta. Lisäksi on tärkeää muistaa, ettei itseä kannata verrata muihin. Meillä jokaisella on erilaisia taitoja eikä kaikessa tarvitse suoriutua samantasoisesti, Asukas jatkaa.
Vanhempien ja huoltajien lisäksi myös muut lasta ympäröivät aikuiset voivat tukea lapsen arkea.
– Myös läheisenä voi huolehtia perheen jaksamisesta ja voimavaroista. On välittämistä kysyä kuulumisia. Olisikin ihanaa, että huolehdittaisiin yhdessä toinen toisestamme, Asukas miettii.
– Sama yhdessä tekeminen korostuu myös koulussa. Meitä on monia eri ammattilaisia tukemassa lapsen oppimista ja perheen hyvinvointia, Asukas kiteyttää.
somejako
Pöytäkirjat ja esityslistat linkit
Hyvinvointialuejohtajien verkosto
Hyvinvointialuejohtajien verkosto H23
Alla olevan linkin takaa löydät hyvinvointialueiden johtajien yhteisiä kannanottoja ja tiedotteita.
Siirry hyvinvointialueiden johtajien uutishuoneeseen (stt.fi)
Yhteystiedot viestintä
Viestinnän yhteystiedot
viestinta(at)siunsote.fi
Tietopyynnöt:
kirjaamo(at)siunsote.fi
Viestintäjohtaja
Susanna Prokkola
puh. 013 330 8279
susanna.prokkola(at)siunsote.fi
Viestintäsuunnittelija (perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialue)
Juulia Hirvonen
puh. 013 330 9867
juulia.i.hirvonen(at)siunsote.fi
Viestintäsuunnittelija (ikäihmisten palvelujen toimialue)
Sari Jormanainen
puh. 013 330 4525
sari.jormanainen(at)siunsote.fi
Viestintäsuunnittelija (terveys- ja sairaanhoitopalvelujen toimialue)
Soile Asikainen
Puh. 013 330 4526
soile.asikainen(at)siunsote.fi
Valokuvaaja
Antti Pitkäjärvi
puh. 013 330 4508
antti.pitkajarvi(at)siunsote.fi
Uutiskirjeet
Tilaa uutiskirjeitämme ja tiedotteita:
Tilaa tiedotteita RSS-syötteenä:
Kuulumisia Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelta
Uutiskirjeeseen on koottu tietoa hyvinvointialueen ajankohtaisista asioista.
- Tilaa uutiskirje tästä
- Joulukuun 2024 uutiskirje
- Marraskuun 2024 uutiskirje
- Lokakuun 2024 uutiskirje
- Syyskuun 2024 uutiskirje
- Elokuun 2024 uutiskirje
- Kesäkuun 2024 uutiskirje
- Toukokuun 2024 uutiskirje
- Huhtikuun 2024 uutiskirje
- Maaliskuun 2024 uutiskirje
- Helmikuun 2024 uutiskirje
- Tammikuun 2024 uutiskirje
- Joulukuun 2023 uutiskirje
- Marraskuun 2023 uutiskirje
- Lokakuun 2023 uutiskirje
- Syyskuun 2023 uutiskirje
- Elokuun 2023 uutiskirje
- Kesäkuun 2023 uutiskirje
- Toukokuun 2023 uutiskirje
- Huhtikuun 2023 uutiskirje
- Maaliskuun 2023 uutiskirje
- Helmikuun 2023 uutiskirje
- Tammikuun 2023 uutiskirje
Kohti Pohjois-Karjalan hyvinvointialuetta
Uutiskirje käsittelee Siun soten muuttumista kuntayhtymästä hyvinvointialueeksi.
- Tilaa uutiskirje tästä
- Joulukuun 2022 uutiskirje
- Marraskuun 2022 uutiskirje
- Lokakuun 2022 uutiskirje
- Syyskuun 2022 uutiskirje
- Elokuun 2022 uutiskirje
- Kesäkuun 2022 uutiskirje
- Toukokuun 2022 uutiskirje
- Huhtikuun 2022 uutiskirje
- Maaliskuun 2022 uutiskirje
- Helmikuun 2022 uutiskirje
- Tammikuun 2022 uutiskirje
Omaishoidon uutiskirje
Uutiskirjeessä kerrotaan ajankohtaisia asioita Siun soten omaishoidosta.
Hankekuulumisia kuntouttavasta työtoiminnasta
Uutiskirjeeseen on koottu tietoa Kuntouttavan työtoiminnan maakunnallinen kehittäminen -hankkeen ajankohtaisista asioista.
Perhekeskusten terveiset
Uutiskirjeessä kerrotaan Pohjois-Karjalan perhekeskusten kuulumisia.
Työkykyohjelman uutiskirje
Uutiskirjeessä kerrotaan Siun soten työkykyohjelman 2020–2022 kuulumisia.