Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen – Siun soten palvelustrategian ja palveluverkkosuunnitelman luonnokset ovat lausuttavina 23.8.2024 saakka. Lausuntokierros on kaikille avoin, eli sen aikana niin asukkailla, henkilökunnalla kuin Siun soten eri sidosryhmilläkin on mahdollisuus arvioida valmisteilla olevia suunnitelmia omasta näkökulmastaan.

Palvelustrategian ja palveluverkkosuunnitelman luonnokset sekä lisätietoa aiheesta löytyvät Siun soten verkkosivuilta: www.siunsote.fi/palvelustrategia. Henkilöt, joiden ei ole mahdollista käyttää verkkosivuja, voivat tilata aineiston postitse itselleen hyvinvointialueen kirjaamosta puh. 013 330 8285.

Lausunnon voi toimittaa viimeistään 23.8.2024 hyvinvointialueen kirjaamoon joko sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@siunsote.fi tai kirjepostilla osoitteeseen Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, kirjaamo, Tikkamäentie 16, 80210 Joensuu. Kirjaamoon toimitetuissa lausunnoissa pyydetään mainitsemaan asianumero 4631/00.01.02.01/2024.

Kaikissa kunnissa olisi jatkossakin joko sote-asema tai sote-keskus

Hyvinvointialueen palvelustrategialuonnosta ja sen tausta-aineistoa on päivitetty ja valmisteltu uudelleen virkatyönä sen jälkeen, kun Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi aluevaltuustoon kesällä 2023 hyväksymän palvelustrategian ja siihen sisältyvät palveluverkkosuunnitelman.

Keskeinen muutos aiempaan suunnitelmaan verrattuna on se, että jokaisessa Pohjois-Karjalan kunnassa olisi jatkossakin joko sote-asema tai sote-keskus. Palvelujen saatavuutta täydentäisivät suurimmissa kunnissa sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelupisteet, jotka voisivat sijaita joko Siun soten tai yhteistyökumppanin tiloissa.

Luonnoksen mukaan sote-keskuksia olisi maakunnassa seitsemän: Ilomantsissa, Joensuussa, Kiteellä, Lieksassa, Liperissä, Nurmeksessa ja Outokummussa. Sote-keskukset vastaisivat alueensa sote-asemilla ja palvelupisteissä tuotettavista palveluista ja muodostaisivat näin entistä laajemman, toimintavarmemman ja vetovoimaisemman työyhteisön ammattilaisille. Sote-asemia olisi kuusi: Heinävedellä, Juuassa, Kontiolahdella, Polvijärvellä, Rääkkylässä ja Tohmajärvellä. Sote-palvelupisteet puolestaan toimisivat niin sanottujen pitäjien palvelujen tukikohtina Enossa, Kesälahdella, Kiihtelysvaarassa, Lehmossa, Pyhäselässä, Tuupovaarassa ja Valtimolla. Palveluverkkosuunnitelma on laadittu siten, että 95 %:lle pohjoiskarjalaisista lähin sosiaali- ja terveydenhuollon toimipaikka olisi korkeintaan 40 minuutin ajomatkan päässä.

Palvelustrategialuonnos sisältää edelleen myös liikkuvia palveluja, jotka voidaan tuoda asiakkaiden lähelle monipalveluautolla, jalkautuvina palveluina esimerkiksi kouluille tai päiväkoteihin tai pop-up-tyyliin, kuten rokotustapahtumat. Monikanavaiseen palveluverkkoon kuuluvat myös yhä laajenevat digitaaliset palvelut, jotka antavat asiakkaille mahdollisuuden paikasta – osin myös ajasta – riippumattomaan asiointiin sote-palveluissa. Kotiin vietävät palvelut, kuten muun muassa kotihoito ja kotisairaanhoito, kuuluvat myös palveluvalikoimaan ja jatkuvat kuten tähänkin saakka.

Palvelustrategia ohjaa hyvinvointialueen toimintaa pitkälle 2030-luvun lopulle saakka. Se pohjautuu tietoon maakunnan väestörakenteen ja alueen asukkaiden palvelutarpeiden muutoksista seuraavan 15 vuoden aikana. Palvelustrategian lähtökohtana on turvata perustason palvelut, ja varmistaa väestön tarpeisiin vastaavat, parhaat mahdolliset palvelut pohjoiskarjalaisille käytettävissä olevilla taloudellisilla ja henkilöstöresursseilla.

Päätöksiä tehdään lausuntokierroksen jälkeen

Asiakirjat viimeistellään lausuntokierroksen jälkeen, ja varsinainen esitys palvelustrategiasta ja palveluverkkosuunnitelmasta lähtee hyvinvointialueen päätöksentekoelimien käsittelyyn syyskuussa.

Hyvinvointialueen tulevaisuuslautakunta käsitteli luonnosten lähettämistä lausuntokierrokselle kokouksessaan 26.6.2024. Tulevaisuuslautakunta ei ottanut vielä kantaa suunnitelmien sisältöön, vaan arvioi sitä tarkemmin vasta lausuntokierroksen jälkeen.