Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontui 22. kesäkuuta päättämään palvelustrategiasta ja palveluverkkosuunnitelmasta. Aluevaltuusto hyväksyi äänestysten jälkeen yksimielisesti palvelustrategia-asiakirjan yhdellä tekstimuutoksella, ja palveluverkkosuunnitelman täydennettynä valtuustoryhmien puheenjohtajien esityksellä.

Aluehallituksen pohjaesitystä täydennettiin yhdellä tekstilisäyksellä valtuustoryhmien puheenjohtajien yhteisen näkemyksen mukaisesti. Esitystä täydennettiin siten, että asiakkaiden palvelutarvetta vastaavat liikkuvat lähipalvelut järjestetään kiinteissä toimipaikoissa Heinävedellä, Juuassa, Polvijärvellä, Rääkkylässä ja Tohmajärvellä.

Lisäksi liikkuvat lähipalvelut järjestetään pohjaesityksen mukaisesti tarkoituksenmukaisissa tiloissa ja toimintamalleilla Ahmovaarassa, Enossa, Hammaslahdella, Kesälahdella, Kiihtelysvaarassa, Koverossa, Lehmossa, Tuupovaarassa, Valtimolla ja Viinijärvellä.

– Palvelustrategia- ja palveluverkkopäätökset ovat olleet vaikea ja hankala asia, mutta olen iloinen siitä, miten erimielisyyksistä huolimatta olemme pystyneet käymään hyvää keskustelua. Aluevaltuuston tämänpäiväinen päätös on erinomainen esimerkki siitä, miten eri poliittisten ryhmien välillä voidaan tehdä hyvää yhteistyötä pohjoiskarjalaisten ihmisten parhaaksi, totesi aluevaltuuston puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen kokouksen päätteeksi.

Palveluverkko: monipuoliset palvelut koko maakuntaan

Sosiaali- ja terveysasemien palveluverkko sisältää tulevaisuudessa seitsemän laajan palvelun sote-asemaa eri puolilla maakuntaa sekä Joensuussa sijaitsevan niin sanotun sote-palvelukeskuksen.

Sote-palvelukeskus sijaitsisi Joensuussa Tikkamäellä, keskussairaalan yhteydessä. Laajan palvelun sote-asemat olisivat Nurmeksessa, Lieksassa, Kontiolahdessa, Outokummussa, Ilomantsissa, Liperissä ja Kiteellä.

Laajan palvelun sote-asemilta käsin on määrä toteuttaa palvelut liikkuvina lähipalveluina kaikkiaan 15 taajamaan tai kuntaan eri puolilla maakuntaa.

Palvelustrategiassa tavoitellaan myös digitaalisten palvelujen laajentamista niin, että yhä useamman asian voi hoitaa suoraan myös verkkopalvelujen kautta.

Toimeenpano-ohjelma laaditaan syksyn aikana

Aluevaltuusto kävi palvelustrategiasta ja palveluverkkosuunnitelmasta vilkasta keskustelua, jossa korostuivat lähipalvelujen tärkeys, mutta toisaalta myös muutoksen välttämättömyys talouden ja henkilöstön riittävyyden näkökulmasta. Kokouksessa käytettiin yli 50 puheenvuoroa ja tehtiin neljä pohjaesityksestä poikkeavaa muutosesitystä. Äänestysten jälkeen päätös tehtiin lopulta yksimielisesti.

– Tällä palveluverkkopäätöksellä voidaan parantaa koko alueen lähipalveluja muun muassa henkilöstön riittävyyden kautta. Kun henkilöstö otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun, lopputulos on entistä parempi. Nyt kun palveluverkkopäätös on tehty, päästään eteenpäin myös investointien suunnittelussa, toteaa aluehallituksen puheenjohtaja Juha Mustonen.

Hyvinvointialueen palvelustrategian keskeisiä päämääriä ovat olleet talouden tasapainon sekä henkilöstön riittävyyden varmistaminen, mutta yhtä aikaa palvelujen saatavuuden, saavutettavuuden ja oikea-aikaisuuden parantuminen. Valmistelun aikana on laadittu laajat taustakartoitukset sekä vaikutustenarviointi ja kustannusten arvioinnit eri skenaarioista.

Palvelustrategian ja palveluverkkosuunnitelma toteuttamisesta laaditaan seuraavaksi tarkempi toimeenpano-ohjelma.

– Toimeenpanon valmistelu on syksyn asia ja toteuttamaan päästään vaiheittain ensi vuodesta alkaen. Monet uusista toimintamalleista ovat osittain käytössä ja niistä on saatu kokemusta lukuisten kehittämishankkeiden yhteydessä, kertoo hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen askelmerkeistä eteenpäin.

Aluevaltuuston pöytäkirja julkaistaan myöhemmin hyvinvointialueen Dynasty-tietopalvelussa: http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net/VateJulk/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_handlers&id=

Tietoa palvelustrategian ja palveluverkkosuunnitelman valmistelusta verkkosivuillamme: www.siunsote.fi/palvelustrategia