Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman (LAPE) aikana vuosina 2017-2018 sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos sekä maakuntien LAPE-toimijat laativat yhteistyönä yhdeksän LAPE-teesin kokoelman. Pohjois-Karjalan LAPE-muutosagentti Anne Frimodig esittelee teesit kirjoitussarjassaan.

Toukokuun teesissä keskitytään lasten ja nuorten osallisuuteen. Monille kuntalaisille osallisuus on tuttua kunnan kaavoitustilaisuuksista, joissa kunnan asukkailla on mahdollisuus päästä mukaan pohtimaan, millainen palveluverkkouudistus olisi se paras mahdollinen.

Ehkä yllätys saattaa vielä olla se, että myös lapsilla on oikeus vaikuttaa kuntalain 22 § mukaan ja tämän velvoitteen huolehtimisesta vastaavat erityisesti kunnanvaltuustot. Monissa kunnissa on vielä matkaa siihen, miten osallisuuden toteutumista voidaan konkreettisesti edistää päätöksenteossa ja miten osallisuus voisi olla osa arkea. Toki lapsi ja nuoria on kuultu eri menetelmin aikaisemminkin, mutta kuuleminen ei ole aina kovin suunnitelmallista. Mikäli halutaan tehdä osallisuudesta suunnitelmallista, on Lapsivaikutusten arviointi (LAVA) oiva väline määrätietoiseen työhön. Arvioinnin avulla tuodaan mm. lasten ja nuorten omat kokemukset hyödynnettäväksi päätöksenteossa, mikä tuo näkyväksi myös erilaisessa elämäntilanteessa elävien lasten tarpeet ja mikä parhaimmillaan selkeyttää ja jäsentää valmistelua ja päätöksentekoa.

MLL johtava asiantuntija Esa Iivonen kertoo 21.5. ilmestyneessä SOScastissa Lapsivaikutusten arvioinnin todelliset seuraukset. SOScast on kuunneltavista täältä.

Osallisuuden osalta on kevään aikana ollut nuorille, viranomaisille ja päätöksentekijöille neljä alueellista tilaisuutta Outokummussa, Nurmeksessa, Joensuussa ja Kiteellä. Osallistujia oli 14 kunnasta. Tilaisuuksia olivat järjestämässä Maakuntaliitto, AVI ja Nuorten keskus. Tilaisuuksissa kuultiin nuorten ajatuksia siitä, miten he haluavat vaikuttaa ja osallistua, mitä nuoret ajattelevat omasta kotikunnastaan ja miten heidän äänensä saadaan kuuluville entistä paremmin.

Myös oma nuoreni osallistui kyseiseen työpajaan. Jälkipuintina oli antoisa kotikeskustelu. Nuori kuvasi, että "parasta oli se tunne, että kuultiin, eikä asiaa ei jätetty siihen, sillä viikon päästä kuulin, että asiaa oli viety eteenpäin nuokkarilla. Tämä oli erilaista vaikuttamista kuin oppilaskunnassa, sillä mukana oli päättäjiä."

Kiitosta saivat myös naapurikuntien kuvaukset heidän mahdollisuuksista osallistua ja vaikuttaa. Näitä kuulemma voidaan myös Outokummussa "parastella" omaan kuntaa sopivaksi.

Pohjois-Karjalan lapsi- ja perhepalvelujen muutosagentti, OT-vastuukehittäjä Anne Frimodig
anne.frimodig(at)siunsote.fi
puh. 013 330 4287