Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta hyväksyi kokouksessaan 13.10. järjestöjen toiminta-avustuksia, kumppanuuksia ja yhteistyösopimuksia koskevan ohjeen. Samalla se päätti, että järjestöjen toiminta-avustusten hakuaika on 15.12.2022-22.1.2023.

– Lautakunta on valmistellut järjestöavustusasiaa perusteellisesti ja pitänyt sitä äärimmäisen tärkeänä. Yksi hyvinvointialuestrategian painopisteistä on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, jonka eteen järjestöt tekevät paljon arvokasta työtä. Siksi lautakunta katsoo, että toiminta-avustusten täytyy olla vahvasti budjetissa, puheenjohtaja Virve Mikkonen toteaa.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta esittää talousarviovalmisteluun, että toiminta-avustuksina jaettaisiin vähintään 200 000 euroa. Summa perustuu Pohjois-Karjalan kunnissa aiemmin myönnettyihin sote-järjestöavustuksiin sekä hyvinvointialueen taloustilanteeseen.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen järjestöavustusperiaatteita on laadittu tiiviissä yhteistyössä alueen järjestöjen kanssa.

– Olemme valmistelleet avustusmallia hyte-lautakunnan linjausten mukaisesti ja avoimesti yhdessä järjestöjen, hyvinvointialueen kumppanuusryhmän ja kuntien kanssa. Prosessi on edennyt todella hyvin huomioiden, että tehdään jotain ihan uutta, kumppanuuspäällikkö Maarita Mannelin kertoo.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen järjestöavustusmalliin kuuluvat toiminta-avustukset, kumppanuudet ja yhteistyösopimukset. Järjestöt voivat hakea toiminta-avustuksia kerran vuodessa.

Kumppanuuksissa hyvinvointialue voi harkinnan mukaan tukea toimintaa, johon järjestö hakee ulkopuolista rahoitusta. Kumppanuudet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia ja sidoksissa hanketoimintaan. Yhteistyösopimukset toimivat hyvinvointialueen lausuntona järjestölle ulkopuolisen rahoituksen hakemisessa. Yhteistyösopimukseen ei siis liity hyvinvointialueelta tulevaa rahoitusta. Kumppanuuksissa ja yhteistyösopimuksissa on jatkuva haku mahdollisten rahoitusaikataulujen mukaisesti.

Avustettavan toiminnan tulee kiinnittyä hyvinvointialueen tehtäviin eli sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoiminnan järjestämiseen. Niitä ovat esimerkiksi eri ikäisten arjen ja toimintakyvyn tukeminen, kulttuurihyvinvointityö, mielenterveys-, päihde- ja kriisityö, turvallisuus ja varautuminen. Avustuksia voidaan myöntää myös sairausryhmiin, sairauksien ehkäisyyn ja vammaisuuteen kiinnittyvään toimintaan ja sotaveteraanien ja -invalidien toimintakyvyn tukemiseen.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen järjestöavustusten tulee kohdentua pohjoiskarjalaisiin ja toteutua Pohjois-Karjalassa. Avustuksen hakijan tulee määritellä toiminnan kohderyhmä, ja toiminnan tulee olla kaikille kohderyhmän edustajille avointa ja maksutonta.

Pohjois-Karjalan kunnat myöntävät jatkossakin avustuksia järjestöille omien kriteeriensä ja harkintansa mukaan.

– Järjestöfoorumissa 5. lokakuuta päivitettiin sidosryhmien tietämystä avustusmallista. Aion myös kiertää järjestöilloissa, ja lisäksi tulossa on etäkahvitilaisuuksia, joissa voi kysyä askarruttavista asioista avustuksiin ja yhteistyösopimuksiin liittyen. Tavoite on jatkaa tiivistä vuoropuhelua järjestöjen kanssa, projektisuunnittelija Minna Patama kertoo.

Koko maakuntaan suuntautuva Kohti hyvinvointialuetta -kiertue käynnistyy marraskuussa, ja sen yhteydessä on mahdollista saada lisää tietoa järjestöavustuksista. Hyvinvointialueen verkkosivuille www.siunsote.fi perustetaan oma sivu järjestöasioille.

Minna Patama ja Maarita Mannelin toimivat yhteyshenkilöinä järjestöavustuksiin liittyvissä asioissa.

– Meihin voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä, Patama vinkkaa.