Puheterapia änkytys

Änkytys

Änkytyksellä tarkoitetaan puheen sujuvuuden häiriötä, jossa puhuja tietää tarkasti mitä haluaa sanoa, muttei pysty tuottamaan sanoja niin sujuvasti kuin haluaisi. Puhevirta katkeaa puheessa toistuvien taukojen ja sujumattomuuksien vuoksi. Änkytys voi ilmetä puheessa

  • äänteiden, tavujen tai sanojen toistoina ("pa-pa-pallo")

  • sanojen tai äänteiden venytyksinä ("paaaallo")

  • taukoina eli blokkeina ("p…..pallo")

Pidempään jatkunut änkytys voi johtaa tiettyjen sanojen tai äänteiden välttämiseen tai samanaikaisesti änkytyksen kanssa jossain kehonosassa tai kasvoissa tapahtuvaan liikkeeseen, kuten pään kääntämiseen tai silmien räpyttelyyn.

Änkytys alkaa useimmiten noin 2-5-vuotiaana. Tässä vaiheessa änkytystä voi ilmetä myös tyypilliseen kehitykseen kuuluvana ohimenevänä vaiheena lapsen omaksuessa lyhyessä ajassa paljon uusia sanoja ja äänteitä. Änkyttävä lapsi ei useinkaan itse huomaa puheensa sujumattomuutta. Toisaalta änkytys voi herättää lapsessa vahvojakin tunteita. Änkytyksen syyt ovat vielä osittain tuntemattomat, mutta tällä hetkellä sen ajatellaan johtuvan monen tekijän yhteisvaikutuksesta.

Puheterapeutin vastaanotolle hakeutuminen on suositeltavaa, jos lapsen änkytys on kestänyt yli kuusi kuukautta. Yhteyttä voi ottaa aiemminkin, jos änkytys on hyvin runsasta tai se huolestuttaa lasta tai vanhempia erityisesti.

Kuinka änkyttävää lasta voi tukea?

  • Hyväksyvän ilmapiirin luominen. Hyväksyvässä ympäristössä lapsi ymmärtää, ettei sujumattomuus puheessa haittaa. Anna lapsen puhua silloin kun hänestä tuntuu hyvältä. Älä pakota lasta puhumaan.

  • Änkytyksestä keskusteleminen. Voit keskustella änkytyksestä lapsen kanssa hänen ikäänsä sopivalla tavalla. Näin osoitat lapselle, että huomaat puhumisen olevan hänelle välillä hankalaa. Luo lapselle tunne siitä, että tärkeintä on se mitä lapsi sanoo, eikä se miten hän sen sanoo.

  • Katsekontaktiin hakeutuminen vuorovaikutustilanteissa.

  • Oman puheen hidastaminen ja rauhoittaminen. Vältä lisäksi pitkiä ja monimutkaisia lauseita.

  • Puheenvuorojen rauhoittaminen. Anna lapsen kertoa asiansa rauhassa keskeyttämättä loppuun asti. Ohjeista myös lapsen sisaruksia siitä, että jokainen saa puhua rauhassa omalla vuorollaan. Voitte harjoitella tätä esimerkiksi pallon avulla siten, että se, kenellä on pallo, saa puhua niin kauan kunnes pallo annetaan jollekin toiselle.

  • Älä korjaa lapsen puhetta tai puhu hänen puolestaan.

  • Kehut ja kannustaminen. Rohkaise lasta osallistumaan keskusteluihin ja kehu onnistumisista.

Yhteystiedot puheterapia

Yhteystiedot

Lasten puheterapian neuvonta
Puh. 013 330 7834
ma, ti ja to, pe klo 11.30–12.30

Aikuisten puheterapian neuvonta
Puh. 013 330 8556
ma klo 12-13

Puheterapian palvelusihteeri
(jonotiedustelut ja ajanvarausasiat)
Puh. 013 330 8032
ma–to klo 8–15 ja pe klo 8–14

Puheterapeuttien yhteystiedot löydät sivuston haun avulla (esim. avainsanalla "puheterapeutti")
Henkilökunnan yhteystietohaku

somejako