Ajankohtaista sivun pääkuva

Ajankohtaista arkisto

Tiedotearkistot: 2021, 20202019, 2018, 2017, 2016, 2015

Sisältöjulkaisija

angle-left Vuoden miepäläisen työpanos on kullan arvoinen
Kartoitan asioita ja etsin syitä mitkä ajavat päihteidenkäyttöön. Potilaan kuunteleminen ja ongelmien tunnistaminen on tärkeää. On tiedettävä hänen voimavaransa ja haasteensa. Suurin osa päihdepotilaista on kiitollisia saamastaan avusta ja siitä, että heitä kuullaan ja heidät kohdataan ihmisinä kuten kaikki muutkin. Keskustelemme muutoksista ja etsimme yhdessä ratkaisuja asioihin, Vänskä kuvailee työskentelytapaansa. Kuva: Siun sote / Antti Pitkäjärvi
Kartoitan asioita ja etsin syitä mitkä ajavat päihteidenkäyttöön. Potilaan kuunteleminen ja ongelmien tunnistaminen on tärkeää. On tiedettävä hänen voimavaransa ja haasteensa. Suurin osa päihdepotilaista on kiitollisia saamastaan avusta ja siitä, että heitä kuullaan ja heidät kohdataan ihmisinä kuten kaikki muutkin. Keskustelemme muutoksista ja etsimme yhdessä ratkaisuja asioihin, Vänskä kuvailee työskentelytapaansa. Kuva: Siun sote / Antti Pitkäjärvi
21.06.2022

Vuoden miepäläisen työpanos on kullan arvoinen

Moni Siun soten yhteispäivystykseen saapuva päihdepotilas kohtaa Jaana Vänskän. Hän on mielenterveys- ja päihdepalvelujen päihdesairaanhoitaja, joka on intergroitunut osaksi yhteispäivystystä. Vänskä palkittiin Siun soten vuoden Miepäläiseksi eli mielenterveys- ja päihdepalvelujen työntekijäksi.

Kaikki ne kauniit sanat ja perustelut mitä palkitsemisessa sanottiin, liikuttivat minua todella paljon. Siellä mainittiin asiakaslähtöisyys, yhteistyö, into kouluttaa, työyhteisötaidot sekä oman osaamisen hyödyntäminen. Ja sitähän minä yhteispäivystyksessä olen tehnytkin, Vänskä toteaa.


Aikanaan päihdesairaanhoitaja tuli osaksi yhteispäivystystä, kun Siun sote muodostui ja yhteispäivystys perustettiin. Yhteispäivystykseen integroitu sairaanhoitaja alkoi pilotista, joka on jäänyt pysyväksi käytännöksi. Siun sotessa ollaan asiassa edelläkävijöitä koko Suomessa. 

 

Potilas on kokonaisuus


Ennen yhteispäivystystä Jaana Vänskä työskenteli matalan kynnyksen päihdepäivystyksessä Siilaisella. Hänellä on vuosien kokemus myös keskussairaalan puolelta usealta erikoisalalta. Tämä auttaa muodostamaan potilaasta kokonaisvaltaisen käsityksen.


Kun päihdepotilas saapuu yhteispäivystykseen, ryhdyn kartoittamaan hänen tilannettaan ja hoitoaan kokonaisuutena. On aina muistettava missä teemme työtä. Kun työskennellään päivystyksessä, on ensin tehtävä päivystyksellinen hoito ja sen jälkeen lähdetään rakentamaan muuta hoitoa siihen ympärille. Minulla on verkostot myös potilaan jatkohoitoon eli akuuttitilanteesta pidemmälle ja jopa sosiaalityöntekijöihin, Vänskä kertoo. 


Monipuolisen työkokemuksensa ja laajojen verkostojensa ansiosta Jaana Vänskä tuntee olemassa juuri oikeassa työssä, sillä hän näkee potilaan kokonaisuutena.


Luulen, että se on auttanut minua myös integroimaan itseni yhteispäivystykseen. Yhteispäivystyksen tiimi on todella mahtava! Saan aina tarvittaessa apua ja olen oikeasti osa tiimiä. Päihdesairaanhoitajan työtä arvostetaan yhteispäivystyksessä ja erikoisosaamistamme pidetään kullan arvoisena. Se tuntuu hyvälle. Tietenkin työpanokseni helpottaa ensihoidon ammattilaisia ja tieto siitä, että joku pystyy neuvomaan heitä päihdepotilaiden asioissa.


Vänskä on ollut mukana yhteispäivystyksen päihdeasioiden integroitumisen ja innovoinnin kehittämisessä. 


Olen esimerkiksi tehnyt yhdessä lääkäreiden kanssa hoitoporrastuksia sekä pohtinut miten päivystyksessä ja erikoissairaanhoidossa pystyttäisiin parhaiten palvelemaan päihdeasiakkaita. Myös miepä-palveluissa on menossa koko ajan kehittämisprojekteja. Yksi iso tulevaisuuden juttu on päihdehoidon yksikkö erikoissairaanhoidon puolelle. Olen myös sen kehittämisessä mukana, Vänskä mainitsee.


”Vähennän päihdeasiakkaisiin kohdistuvaa stigmaa”

 

Päihdepotilaiden kanssa Jaana Vänskä kertoo käyttävänsä potilaille motivoivan haastattelun periaatetta ja antaa heidän itse kertoa ajatuksiaan tilanteestaan. 


Kartoitan asioita ja etsin syitä mitkä ajavat päihteidenkäyttöön. Potilaan kuunteleminen ja ongelmien tunnistaminen on tärkeää. On tiedettävä hänen voimavaransa ja haasteensa. Suurin osa päihdepotilaista on kiitollisia saamastaan avusta ja siitä, että heitä kuullaan ja heidät kohdataan ihmisinä kuten kaikki muutkin. Keskustelemme muutoksista ja etsimme yhdessä ratkaisuja asioihin, Vänskä kuvailee työskentelytapaansa.


Mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyy usein ei-toivottua sosiaalista leimautumista, joka aiheuttaa muun muassa häpeää, kärsimystä ja itsearvostuksen vähenemistä. Jaana Vänskä pyrkii omalla työllään vähentämään niitä.


Miepä-potilaita menneisyydessä on saatettu vältellä, pelätä ja ylenkatsoa eivätkä he ole olleet samassa asemassa muiden potilaiden kanssa. Tämän potilasryhmän problematiikka on monitahoista fyysisine ja psyykkisine ongelmineen ja riippuvuuksineen. Kaikki asiat on otettava huomioon hoidossa. Nykyisin päihdepotilaat otetaan vastaan kuten kuka tahansa apua tarvitseva ja heille tehdään samat tutkimukset kuin muillekin, Vänskä tietää.


Erikoisosaamistaan ja tietämystään Vänskä pääseekin jakamaan aina uusille työntekijöille perehdytyksessä ja muillekin koulutusten kautta. 


On tärkeä kertoa miten päihdepotilas kannattaa kohdata. Tietoisuuden lisääminen vähentää päihdeasiakkaisiin kohdistuvaa stigmaa.


Milloin päihteidenkäytöstä pitää huolestua?


Koronavuodet ovat tuottaneet moneen toimintaan paljon muutoksia. Sopeutuminen ja asioiden tekeminen toisella tavalla ovat olleet enemmän sääntö kuin poikkeus. Etätöiden tekeminen sai jotkut käyttämään päihteitä entistä enemmän ja se on näkynyt myös Vänskän työssä. Hän on lisäksi huolissaan niin nuorten kuin ikäihmistenkin päihteidenkäytöstä.

Mitä ikääntyneemmästä ihmisestä on kyse, sitä helpommin hänelle tulee terveydellisiä haittoja päihteiden käytöstä. Näen työssäni myös valitettavan paljon raskaana olevia päihteidenkäyttäjiä ja nuoria, toteaa Vänskä. 


Päihdesairaanhoitaja Jaana Vänskän mukaan päihteidenkäytöstä tulee huolestua, kun se vaikuttaa päivittäiseen elämään, käyttäytymiseen, ihmissuhteisiin, harrastuksiin tai työssäkäyntiin. Apua pitää hakea, jos on delirium- eli vierotusoireita, selittämättömiä ahdistus- tai kiihtymystiloja, puhumattomuutta, käyttäytymisen muutoksia ilman syytä, keskittymiskyvyttömyyttä, syömättömyyttä, liikasyömistä, univaikeuksia, toimintakyvyn laskua tai itsemurha-ajatuksia tai -puheita. 

Mistä päihteidenkäyttäjä saa apua?


Mielenterveys- ja päihdehuolien kanssa kannattaa ottaa yhteyttä hoitokoordinaattoriin hyvin matalalla kynnyksellä. Yhdessä hoitokoordinaattorin kanssa keskustellen etsitään tilanteeseesi paras ratkaisu.
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen hoitokoordinaattorit, puh. 013 330 2145 (ma–pe klo 8–15.45)
Kiireellisissä asioissa voi ottaa yhteyttä:

  • psykiatriseen päivystykseen (Aikuispsykiatrian tehostettu avohoito, puh. 013 330 2132, arkisin klo 8–21, viikonloppuisin ja pyhäpäivinä klo 13–15, muina aikoina puheluihin vastataan mahdollisuuksien mukaan)
  • päihdepäivystykseen (Päivystävä päihdesairaanhoitaja on tavattavissa ilman ajanvarausta joka päivä klo 8-16 Pohjois-Karjalan keskussairaalan yhteispäivystyksessä, yhteyden päivystävään päihdesairaanhoitajaan saa Päivystysavun numerosta 116 117.)
  • yhteispäivystykseen (Ennen hakeutumista päivystykseen soita aina ensin maksuttomaan Päivystysapu 116 117 -palveluun. Ensiapua vaativissa tilanteissa voit tulla terveysasemalle tai keskussairaalan yhteispäivystykseen soittamatta etukäteen.)

 

Kiinnostaako sinua mielekäs työ Siun sotessa? Katso avoimet työpaikat!

somejako

Yhteystiedot viestintä

Viestinnän yhteystiedot

viestinta(at)siunsote.fi

Tietopyynnöt:
kirjaamo(at)siunsote.fi

Viestintäjohtaja
Susanna Prokkola
puh. 013 330 8279
susanna.prokkola(at)siunsote.fi

Viestintäsuunnittelija (perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialue)
Juulia Hirvonen
puh. 013 330 9867
juulia.i.hirvonen(at)siunsote.fi

Viestintäsuunnittelija (ikäihmisten palvelujen toimialue)
Sari Jormanainen
puh. 013 330 4525
sari.jormanainen(at)siunsote.fi

Viestintäsuunnittelija, (terveys- ja sairaanhoitopalvelujen toimialue)
Annika Huotari
puh. 013 330 4526
annika.huotari(at)siunsote.fi

Viestintäsuunnittelija (verkkoviestintä)
Petriikka Ohtonen
puh. 013 330 4524
petriikka.ohtonen(at)siunsote.fi

Valokuvaaja
Antti Pitkäjärvi
puh. 013 330 4508
antti.pitkajarvi(at)siunsote.fi

Uutiskirjeet

Tilaa uutiskirjeitämme ja tiedotteita:

Tilaa tiedotteita RSS-syötteenä:

Kohti Pohjois-Karjalan hyvinvointialuetta

Uutiskirje käsittelee Siun soten muuttumista kuntayhtymästä hyvinvointialueeksi. 

Perhekeskusten terveiset

Uutiskirjeessä kerrotaan Pohjois-Karjalan perhekeskusten kuulumisia.

Työkykyohjelman uutiskirje

Uutiskirjeessä kerrotaan Siun soten työkykyohjelman 2020–2022 kuulumisia.

Uutiskirjeiden tietosuojaseloste (pdf)