Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen – Siun soten Sydänkeskuksen asiantuntijahoitaja Jaana Kuittinen on valittu vuoden 2024 alueelliseksi sairaanhoitajaksi Pohjois-Karjalassa. Valinnan teki Suomen Sairaanhoitajien Pohjois-Karjalan alueyhdistys. Jaanan valinnassa korostuvat sydänpotilaiden hyvä hoitaminen, omahoidon tukeminen, sairastumiseen sopeutuminen ja potilaan ohjaaminen. Jaana kohtaa jokaisen potilaan yksilöllisesti.

Kuvassa Jaana Kuittinen

Jaanan asiakkaita Pohjois-Karjalan keskussairaalan Sydänkeskuksessa ovat sydämen vajaatoimintaan sairastuneet, työikäiset sydäninfarktipotilaat ja sydänsarkoidoosiin sairastuneet. Kun esimerkiksi työikäinen henkilö sairastuu sydämen vajaatoimintaan, hän on uuden tilanteen edessä ja mielessä pyörii monenlaisia sairauteen ja sen hoitamiseen liittyviä kysymyksiä. Silloin Jaana auttaa ja ohjaa.

- Potilas voi kokea, että hänet ”määrätään” juttusilleni. Voi kuitenkin olla, että olen ensimmäinen ja jopa ainoa henkilö, jonka kanssa potilaalla on mahdollisuus rauhassa käydä läpi kaikkia sairauteensa ja sen hoitoon liittyviä asioita. Reilun tunnin keskustelun jälkeen potilas saattaa sanoa: ”Tämä tapaaminenhan oli tosi hyvä juttu”, kertoo Jaana Kuittinen.

Erittäin iso osa Jaanan työtä onkin yhteydenpito potilaisiin puhelimitse, vaikka yhteydenpito Jaanan ja potilaan välillä suunnitellaan aina yksilöllisesti. Jos kysymyksessä on sydämen vajaatoimintaan liittyvä lääkehoidon optimointi, ensimmäisen tapaamisen jälkeen yhteydenpito Jaanan kanssa jatkuu tiiviisti. Alkuvaiheessa Jaana soittaa potilaalle 1–2 viikon välein, ja jos kaikki sujuu hyvin, soittoväliä pidennetään. Tarvittaessa potilas voi kuitenkin ottaa Jaanaan yhteyttä suoraan. Näin Jaana toimii potilaille tukena ja turvana aina tarvittaessa. 

Jaanan työssä tarvitaan ”pelisilmää”: miten sairauden hoitamiseen ja elintapoihin liittyvät asiat kerrotaan potilaalle ja milloin.

- Ohjaan potilastani siten, että hän haluaa osallistua omaan hoitoonsa mittaamalla aamupainoaan, sykettä ja verenpainetta sekä käymällä säännöllisesti verikokeissa.  Näiden arvojen perusteella säädän lääkitystä parhaalle mahdolliselle tasolle. Potilaan on hyvä oppia tunnistamaan vajaatoiminnan pahenemisen oireet ja kuinka toimia silloin. Myös terveillä elintavoilla, kuten esimerkiksi ruokavaliolla ja liikunnalla, on merkitystä. Toisaalta sydämen vajaatoiminta on oireyhtymä, ja sitä varsinaista taustasairauttakin täytyy hoitaa, jatkaa Jaana Kuittinen.

Lääkityksen ja omahoidon saaminen kohdalleen parantavat potilaan elämän laatua. Ne myös vähentävät sairaalahoidon tarvetta ja tuovat pitkällä aikavälillä säästöjä hoitokustannuksiin, samalla kun pitkäaikaissairaan potilaan ennuste paranee. 

Kokemus hyödyksi kehittämistyössä

Jaanalle on kertynyt vankka osaaminen ja näkemys sydänpotilaiden hoidosta 27 vuoden aikana, jotka hän on työskennellyt Pohjois-Karjalan keskussairaalan Sydänkeskuksessa. Pohjaa tähän ovat antaneet aikaisemmat työvuodet perusterveydenhuollossa ja alan opinnot, mutta erityisesti sydänpotilaan kliinisen hoitotyön erikoistumisopinnot sekä potilaan ohjaamisen ja opettamisen opinnot. 

Näiden kautta syntyi innostus hyödyntää entistä enemmän tutkittua tietoa omassa työssä, kouluttaa hoitajia ja kehittää hoitotyötä moniammatillisesti, myös lääkäreiden kanssa. Tähän kuuluu yhtenäisen sydänpotilaiden hoitoketjun rakentaminen koko Pohjois-Karjalaan, jotta sydänpotilaat saavat samanlaista hoitoa eri puolilla maakuntaa. Myös tämän vuoden helmikuussa avatun sydäninfarktin saaneen potilaan digihoitopolun kehittämisessä Jaanalla on ollut iso rooli. Kaiken tämän lisäksi Jaana toimii maakunnallisessa ja valtakunnallisissa verkostossa, joiden kautta alan ammattilaiset voivat konsultoida toisiaan ja vaihtaa ajatuksia.

Viimeisen parin vuoden ajan Jaana on siirtänyt omaa osaamistaan ja kehittämisinnostustaan nuorelle Sydänkeskuksen hoitajalle. Innokkaalla Sydänkeskuksen hoitajalla on suuri merkitys Pohjois-Karjalan ihmisten sydänterveyteen.