Ajankohtaista sivun pääkuva

Ajankohtaista arkisto

Tiedotearkistot: 2021, 20202019, 2018, 2017, 2016, 2015

Sisältöjulkaisija

angle-left VM:n muutosjohtaja: ”Hyvinvointialue on valtavan elinvoiman lähde”
Valtiovarainministeriön Ville-Veikko Ahonen toimii yhteyshenkilönä hyvinvointialueiden ja ministeriön välillä. Kuva: VM/Mediapankki
Valtiovarainministeriön Ville-Veikko Ahonen toimii yhteyshenkilönä hyvinvointialueiden ja ministeriön välillä. Kuva: VM/Mediapankki
25.04.2022

VM:n muutosjohtaja: ”Hyvinvointialue on valtavan elinvoiman lähde”

Ville-Veikko Ahoselta liikenee ymmärrystä mutta myös optimismia hyvinvointialueiden kasvukipuihin. Yhteinen nimittäjä alueilla juuri nyt on poliittinen jännittyneisyys.

Valtiovarainministeriön muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen hyppää Teamsin linjoille kotoaan Vantaan Korsosta, mutta varsinainen päämaja sijaitsee Helsingin Mariankadulla, samoissa hallintokortteleissa kuin Valtioneuvostokin. Sinne Ahonen siirtyy kohta paikallisjunalla, mutta jututetaan miestä ensin siitä, millaisia asioita hyvinvointialueiden valmistelussa on pinnalla erityisesti tällä hetkellä.

Ahonen on tarkastellut näköalapaikalta hyvinvointialueiden rakentumista reilun vuoden verran. Hän on havainnut ilmiön, jossa ihmiset tuntuvat käpertyvän vain oman alueen ongelmiin ja kuvittelevan, että muualla asiat ovat varmasti paremmin.

– Tunnistan ilmiön täysin. Sitä kannattaa suhteuttaa siihen, että kaikilla alueilla on tällä hetkellä erilaisia isoja murheita, hän tähdentää.

Isossa kuvassa hoitaja- ja lääkäripula piinaa kaikkialla ja rahaa on käytössä aivan liian vähän.

Ahonen myös näkee, että yhtenä yhteisenä nimittäjänä hyvinvointialueilla on poliittinen jännittyneisyys päätöksenteossa ja virkavalmistelussa.

– Tässä on hyvä lohduttautua sillä, että kaikkialla on sama tilanne, ja se ei johdu siitä, että ihmiset olisivat jotenkin pahansuopia, vaan ollaan keskellä uutta asiaa. Pitää ymmärtää se, että aika monella mukaan tulleella poliitikolla on tosi isot odotukset siitä, minkälaisia muutoksia arkipäivän palveluihin tehdään. Se voi törmätä realiteetteihin. Esimerkiksi jos valmistelun eteneminen menee eri latuja kuin on ajatellut, tulee turhautumisia. Se liittyy ihan tähän alun tilanteeseen.

Hyvinvointialue on uusi päätöksenteon taso. Ahonen näkee, että ihmiset ovat tulleet mukaan yksilöinä, eivätkä ryhmäytyminen ja päätöksentekokulttuuri ole vielä muotoutuneet.

– Pitää antaa aikaa poliitikkojen ja viranhaltijoiden vuorovaikutukselle, jotta se alkaa toimia kunnolla. Kuuluisista hyveistä armeliaisuus omaa työtä kohtaan on nyt kultaakin kalliimpaa. Kaikki ei mene ehkä juuri tällä hetkellä parhaalla mahdollisella tavalla, mutta asiat alkavat sujua, kun kulmat aikaa myöten hioutuvat, hän uskoo.

Kuvateksti: Ville-Veikko Ahosen mielestä päätöksentekokulttuurin hitsaantumiselle on tarpeen antaa aikaa. Pohjois-Karjalassa aluevaltuusto kokoontuu seuraavan kerran 9. toukokuuta.

Kaksi kategoriaa

Tähän väliin Ahonen muistuttaa, miksi historiallista sote-uudistusta tehdään: siksi, että ihmiset saisivat nykyistä paremmat palvelut kustannustehokkaalla, taloutta ennakoivalla tavalla.

– Sen rinnalla kulkee koko ajan se, että siirtymä täytyy hoitaa turvallisesti.

Muutosjohtaja jakaa hyvinvointialueet kahteen kategoriaan: on alueita, joilla tulee olemaan melko sulava siirtymä, eivätkä henkilöstö ja asiakkaat juuri huomaa muutosta.

– Sitten tulee olemaan alueita, joilla on enemmän tai vähemmän sählinkiä. Olen alkanut puhua turvallisen siirtymän ohella mahdollisimman häiriöttömästä siirtymästä. Olennainen viesti on, ettei ihan kaikkialla muutos mene niin kuin Strömsössä heti ensimmäisenä päivänä. Voi tulla esimerkiksi joitain häiriöitä puhelimen kautta saataviin palveluihin tai alueen ostolaskujen maksamiseen. Niihin vain pitää varautua ja korjata ne mahdollisimman nopeasti.

Arvostusta Pohjois-Karjalan mallille

Valtiovarainministeriöstä ja muilta hyvinvointialueilta on aistittavissa selvää arvostusta Siun sotea kohtaan, vaikka maakunnan sisällä sitä ei välttämättä aina havaitse.

– Aika moni ottaa varmasti Siun soten perustoiminnasta esimerkkiä. Se on ainoa koko maakunnan laajuinen kuntayhtymä, jossa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi ovat yhdessä ja jossa on mietitty integraatiota pidempään kuin muualla, Ahonen kiittää.

Silti Siun sotessakin on runsaasti yksityiskohtia ratkaistavana, ja erityisesti työllistää tämän vuoden ajan toimiva tuplahallinto pakollisine kokouksineen.

– Ihan erilaisen demokratiamallin tulo on uutta tietysti Pohjois-Karjalassakin. Siellä ei olla enää kuntayhtymä vaan hyvinvointialue, jossa on täysin uusi julkisen hallinnon taso. Sen rakentaminen vaatii paljon työtä sekin.

Uusien toimielinten käynnistäminen Pohjois-Karjalassa maksaa tänä vuonna reilun miljoonan verran.

– Demokratialla on tietty hintalappu, mutta myös erittäin suuret hyödyt. Demokratia ei tarkoita vain sitä, että on vaaleilla valitut ihmiset ja toimielimiä. Se tarkoittaa sitä, miten alueen asukkaat otetaan mukaan arjen palveluiden kehittämiseen uudella tavalla. Päätöksenteko on jatkossa ihan eri tavalla läpinäkyvää kuin se on ollut vaikkapa kunnissa ja kuntayhtymissä. Meidän demokraattista järjestelmäämme haastetaan, ja pitää tehdä uusi, aiempaa erilaisempi järjestelmä. Tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja avoimuutta, Ahonen muistuttaa.

Jo Siun sotea rakennettaessa Pohjois-Karjalassa on järjestetty demokratian varmistamiseksi seututapaamisia, järjestötapaamisia, kyselyitä sekä jalkautumisia matalan kynnyksen kohtaamispaikoille. Se työ jatkuu, ja lisäksi ministeriön peräänkuuluttama osallisuus konkretisoituu uusissa vaikuttamistoimielimissä.

Kuvateksti: Uuden hallintomallin yhtenä tavoitteena on lisätä osallisuutta.

Kansallinen viestintä neutraalia

– Aiemmassa maakunta- ja soteuudistuksessa kansallinen valmistelu oli koko ajan median hampaissa, ja sitä haastettiin. Silloin oltiin koko ajan kriisiviestinnän tilanteessa, josta ei vain päästy ulos. Olen tyytyväinen, kun kansallinen viestintä on nyt neutraalia, Ahonen miettii.

Maakunnissa sen sijaan hyvinvointialueita seurataan tarkasti ja toisinaan poliittista vuoropuhelua käydään medioiden välityksellä.

Esimerkiksi Päijät-Hämeessä aluevaltuuston päättämästä hallintosäännöstä valitettiin hallinto-oikeuteen, Pohjanmaalla hyvinvointialuejohtajan virkaan löytyi vain yksi hakija ja Pohjois-Karjalassa jatkettiin johtajahakua. Johtajien palkat ovat olleet kaikista hyvinvointialueista kirjoitettuja vakiolööppejä.

Ahonen on myös huomannut, että ministeriö ja alueet asetetaan helposti toisiaan vastaan. Esimerkiksi juuri nyt hyvinvointialueilla närästää se, että rahansiirtoa ollaan tekemässä niille alueille, joissa toimii yliopistosairaala.

– Varmasti jatkossakin tulee olemaan tämän tyyppistä vastakkainasettelua vaikkapa rahoituksen riittävyyden ja peruspalveluiden turvaamisen suhteen. Itse näen, että meidän täytyy johdonmukaisesti hakea kumppanuutta ja luottamusta valtion ja alueiden välillä. Sitä on jo orastavasti syntynyt. Ainahan valtio ja alueet eivät ole ihan lakienkaan mukaan samalla puolella, ja vääntöä tulee varmasti. Mutta kun perusta on kunnossa ja toimimme avoimesti, silloin yhteistyö – ja julkinen kuva siitä – paranee.

– Olennaista on myös se, että tunnistamme omat roolimme. Korostan, että uudistus tehdään ennen kaikkea alueilla. Oma roolini valtiolla on ennemminkin se tukeva rooli. Aika usein ministeriön edustaja pyritään asettamaan tuomariksi, mutta sellaiseen emme suostu. Kunkin viranomaisen tehtävänä on noudattaa lakia, kuten teillä Pohjois-Karjalassakin on hyvin tehty, Ahonen jatkaa.

Hyvinvointialuejohtajuus vaatii akrobatiaa

Hyvinvointialueilla kilvoitellaan kiivaasti parhaista johtajista, ja hakijamäärät ovat vaihdelleet alueittain roimastikin. Pohjanmaalle Vaasan seudulle tunkua on ollut vähiten, vain yksi hakija. Pohjois-Karjalaan haki ensi kierroksella neljä henkilöä, mutta Kanta-Hämeeseen pyrkijöitä oli yli 20.

– Aika paljon maantiede selittää, kuinka paljon hakijoita alueelle tulee, Ahonen tietää.

– En niinkään ole huolissani hakijamääristä ja siitä, mitä se tarkoittaa, sillä eihän meillä loppujen lopuksi ole paljoa henkilöitä, jotka paikkaa voisivat hakea. Siis sellaisia, jotka tuntevat sekä sote- ja pelastustoimintaa ja joilla on aikamoista johtajakokemusta. Ei heitä kovin montaa Suomesta löydy.

Jos Ahonen saisi itse valita hyvinvointialuejohtajan, hän ei niinkään painottaisi substanssiosaamista, vaan talouden ja toiminnan johtamista sekä hyviä vuorovaikutustaitoja.

– Hyvinvointialuejohtajalla tulee olemaan akrobaatin tehtävä. Hänen pitää johtaa taloutta ja toimintaa alueella, jossa on satojen miljoonien budjetti, jollain alueella jopa kahden miljardin. Hyvinvointialue on alueen suurin työnantaja, ja siellä korostuu hyvän henkilöstöjohtamisen, talouden ja toiminnan yhteensovittaminen. Ehkä vielä nostaisin uutena sen, kuinka henkilö kykenee johtamaan demokratiaa poliittisten päätöksentekijöiden kanssa. Työ ei ole palveluntuotannon johtamista, vaan alueen päätöksentekijöiden, asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa toimimista.

Ahosen mukaan julkisuudessa on puhuttu aika vähän siitä, että käynnissä on myös merkittävä elinvoimauudistus, joka ei koske pelkästään sotea ja pelastustoimea.

– Hyvinvointialue on valtava elinvoiman lähde. Jatkossa yhteistyö kuntiin, maakuntaliittoihin, ely-keskuksiin, ministeriöihin ja muihin tulee tosi isoon rooliin.

Valtakunnallinen haaste on työvoiman saatavuus, ja sen takaaminen on Ahosen mukaan yksi tärkeimmistä tehtävistä.

– Se ei vaadi pelkästään oman organisaation johtamista, vaan aikamoisissa verkostoissa uimista.

Ahonen muistuttaa, että vaikka hyvinvointialueiden kohdalla puhutaan megaorganisaatioista, kaikissa uudistuksissa muutos tapahtuu ruohonjuuritasolla, pienissä yksiköissä.

– Muutosten pitää tapahtua yksikkötasolla ja lähiesihenkilöiden tulee olla sitoutuneita muutokseen, jotta se oikeasti menee hallitusti eteenpäin. Toiminta uudistuu aina siellä pienimmässä yksikössä. Miten meillä löytyy viisautta yhtä aikaa satsata työelämän kehittämiseen, työssä jaksamiseen ja lähiesimiestyöhön? Siinä on iso pohdinnan paikka koko valtakunnallisesti.

Muutosjohtamisen korkeakoulu

Hyvinvointialueiden valmistelijat ratkovat parhaillaan monimutkaisia vyyhtejä, jotka voivat liittyä tietoteknisiin seikkoihin, juridiikkaan ja talouteen. Ahonen muistuttaa, ettei kaikkea voi eikä tarvitse osata yksin.

– Asiat eivät mitenkään ratkea pelkästään omalla osaamisella, vaan vaaditaan yhteistyötä valmistelijoiden, alueiden ja ministeriön välillä.

Se on uudenlainen opin paikka muutoksen valmistelijoille.

– Olen perusoptimisti, joten minusta tämä on mainio hyppy muutosjohtamisosaamiselle. Tällainen kantapään kautta tuleva oppiminen synnyttää työelämään huikeita moniosaajia.

Pohjois-Karjalaan Ahosella on kaivaa kannustuksen sanoja:

– Vaikka nyt tuntuisi, että teillä on paljon tuskaa siellä, tulette vielä nauttimaan etumatkasta. Vuodenvaihteessa tulee varmasti häiriöitä joillakin alueilla, ja te voitte hykerrellä ja keskittyä palvelujen kehittämiseen. Jos vielä yhteistyö on vakiintunut poliittisten päättäjien ja viranhaltijoiden kanssa, olette todella hyvällä mallilla lähdössä liikkeelle.

somejako

Yhteystiedot viestintä

Viestinnän yhteystiedot

viestinta(at)siunsote.fi

Tietopyynnöt:
kirjaamo(at)siunsote.fi

Viestintäjohtaja
Susanna Prokkola
puh. 013 330 8279
susanna.prokkola(at)siunsote.fi

Viestintäsuunnittelija (perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialue)
Juulia Hirvonen
puh. 013 330 9867
juulia.i.hirvonen(at)siunsote.fi

Viestintäsuunnittelija (ikäihmisten palvelujen toimialue)
Sari Jormanainen
puh. 013 330 4525
sari.jormanainen(at)siunsote.fi

Viestintäsuunnittelija, (terveys- ja sairaanhoitopalvelujen toimialue)
Annika Huotari
puh. 013 330 4526
annika.huotari(at)siunsote.fi

Viestintäsuunnittelija (verkkoviestintä)
Petriikka Ohtonen
puh. 013 330 4524
petriikka.ohtonen(at)siunsote.fi

Valokuvaaja
Antti Pitkäjärvi
puh. 013 330 4508
antti.pitkajarvi(at)siunsote.fi

Uutiskirjeet

Tilaa uutiskirjeitämme ja tiedotteita:

Tilaa tiedotteita RSS-syötteenä:

Kohti Pohjois-Karjalan hyvinvointialuetta

Uutiskirje käsittelee Siun soten muuttumista kuntayhtymästä hyvinvointialueeksi. 

Perhekeskusten terveiset

Uutiskirjeessä kerrotaan Pohjois-Karjalan perhekeskusten kuulumisia.

Työkykyohjelman uutiskirje

Uutiskirjeessä kerrotaan Siun soten työkykyohjelman 2020–2022 kuulumisia.

Uutiskirjeiden tietosuojaseloste (pdf)