Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella – Siun sotessa tuetaan vaikeasti työllistyviä henkilöitä työllistymisessä. Tuettu työllistyminen on toimintamalli, jossa tavoitteena on löytää ja muotoilla kehitysvammaiselle työntekijälle hänen osaamistaan vastaavaa työtä työhönvalmennuksen tuella.

Työhönvalmennuksella edistetään asiakkaan työllistymistä ja tuetaan asiakasta työelämään siirryttäessä. Valmennuksen keskiössä ovat asiakkaan työ- ja toimintakyvyn sekä sosiaalisten taitojen kehittyminen, osallisuuden parantaminen sekä elämänhallinnan vahvistaminen.

Työhönvalmennusta toteutetaan Siun soten vammaispalvelujen asiakkaille. Työ- ja päivätoiminnoissa työskentelee työ- ja päivätoiminnan ohjaajia, jotka toimivat työhönvalmentajina.

– Tehtävänämme on auttaa asiakasta tunnistamaan omat vahvuutensa ja osaamisensa. Tuemme asiakasta työllistymiseen, työtehtäviin ja työtaitoihin liittyvissä asioissa. Valmennamme asiakkaita yksilöinä ja ryhmämuotoisesti niin toimintakeskuksilla kuin työpaikoillakin, työ- ja päivätoiminnan ohjaaja Simo Kiiskinen kertoo. 

– Toimimme myös ikään kuin välittäjinä asiakkaan ja työnantajan välillä. Tavoitteenamme on saada työnantajille osaavia työntekijöitä ja asiakkaillemme töitä, Kiiskinen jatkaa.

Kun asiakkaan osaamista vastaava työpaikka löytyy, kulkee työ- ja päivätoiminnan ohjaaja asiakkaan rinnalla koko työsuhteen ajan. Lisäksi tukea tarjotaan myös työnantajille.

– Meiltä on saatavilla jatkuvaa tukea läpi asiakkaan työelämän. Alussa tukea voi tarvita enemmän ja olemme asiakkaan mukana perehtymässä työhön. Uuden työn aloitus voi olla jännittävä tilanne, kun siellä on uudet ihmiset, uusi ympäristö ja uudet työtehtävät, työ- ja päivätoiminnan ohjaaja Sanna Hamunen kertoo. 

– Työhönvalmennuksessa tuetaan sekä asiakkaita että työnantajia, jotta prosessi olisi mahdollisimman sujuva kaikille. Työnantajien kysymykset voivat liittyä esimerkiksi tukiin tai etuuksiin. Yritykset voivat olla myös meihin yhteydessä, jos heillä olisi työtä tarjolla täsmätyökykyiselle henkilölle, Hamunen kertoo. 

Tänä päivänä on tärkeää, että kaikki täsmätyöntekijät pääsisivät töihin. Täsmätyökykyisellä tarkoitetaan henkilöä, jolla on työkykyä suorittaa juuri hänelle yksilöllisesti muotoiltuja työtehtäviä. Henkilö voi olla työkykyinen vammasta tai sairaudestaan huolimatta, kun vain oikeanlaiset työtehtävät löytyvät.

– Täsmätyöntekijät tarjoavat usein helpotusta työarjen kiireisiin. Monista työpaikoista löytyy työtehtäviä, jotka vievät työaikaa, mutta eivät ole ammattilaisten keskeisimpiä työtehtäviä. Täsmätyöntekijöiden avulla ammattilaisille voidaan vapauttaa työaikaa niihin tehtäviin, mitä he ovat tulleetkin tekemään, Kiiskinen kertoo.

– Työllä on asiakkaillemme suuri merkitys. Asiakkaillamme on paljon osaamista ja motivaatiota työtä kohtaan. Toisen sälätyö voi olla toisen unelmatyö, Hamunen muistuttaa.

”Työssäni on parasta nähdä iloisia kasvoja”

Hanna Pesonen on työskennellyt Utran päivätoimintayksikössä keittiöapulaisena reilun kolmen vuoden ajan. Pesonen aloitti työnsä avotyössä, millä tarkoitetaan sosiaalihuollon palveluna toteutettavaa työtoimintaa työpaikalla. Pian kuitenkin Pesonen palkattiin määräaikaiseen työsuhteeseen palkkatyöhön. Kesällä 2024 Pesonen vakinaistettiin ja hän sai ensimmäisen vakituisen työnsä keittiöapulaisena. 

– Vakinaistaminen tuntui erittäin hyvältä. Ei tarvitse jatkuvasti jännittää, että jatkuvatko työt, Pesonen kuvailee.

Keittiöapulaisen työtehtävät ovat monipuoliset ja Pesosen mielenkiinnonkohteita vastaavia.  

– Olen viihtynyt tosi hyvin. Työpäiväni koostuvat ruokalinjaston kattamisesta, ruokien jakamisesta, puhtaiden astioiden paikoilleen laittamisesta ja välipalan jakamisesta, Pesonen listaa.

– Työssäni parasta on nähdä iloisia kasvoja ja saada kaikki ihmiset ruokittua, Pesonen iloitsee.

Työhönvalmennus ja ohjaajien tuki ovat olleet tärkeä osa työarkea ja tukeneet myös työhyvinvointia. Siun sotessa järjestetään työssäkäyville tuetun työllistymisen asiakkaille erilaisia ryhmätoimintoja, jossa pääsee vaihtamaan ajatuksia työelämästä ja jakamaan omia kokemuksia.

– Minusta työhönvalmennus on hyvä tuki. Saa apua ja tukea työelämään ja työhön. Alkuun ohjaajat auttoivat ja opettelimme työtehtäviä yhdessä. Aina voi kysyä myös apua, jos jotakin asiaa ei tiedä. Myös ryhmissä on ollut kyllä mukava käydä, kun siellä näkee kavereita, Pesonen kertoo.

Pesonen toimii myös työssään vertaisohjaajana toiselle työntekijälle ja on päässyt myös perehdyttämään uusia työntekijöitä.

– Vertaisohjaajana oleminen tarkoittaa sitä, että neuvon ja opastan avotyössä olevalle henkilölle, miten töitä tehdään. Ohjaaminen ja perehdyttäminen ovat tuntuneet hyvältä, Pesonen kertoo. 

Työ on nyt tärkeä osa Pesosen arkea. Hän työskentelee keittiöapulaisena neljänä päivänä viikossa, neljä tuntia kerrallaan. 

– Työ merkitsee minulle sitä, että saan omaa rahaa työstä. Myös loma-ajalta maksetaan palkkaa, Pesonen painottaa. 

Myös kollegat ovat iloinneet siitä, että Pesonen on tullut osaksi työyhteisöä.

– Olemme erittäin onnellisia Hannasta ja vakinaistamisuutisesta. Nyt meillä on aina sama työntekijä keittiössä, kun aiemmin työntekijä vaihtui usein. Lisäksi me ohjaajat saatettiin työskennellä ajoittain keittiössä, mikä tietysti oli pois ryhmätoiminnasta, Utran päivätoimintayksikössä työskentelevä työ- ja päivätoiminnan ohjaaja Susanna Löppönen kertoo.  

– Nyt voimme luottaa siihen, että Hanna on keittiössä ja osaa hommat. Hanna jakaa aina hymyillen ja palveluhenkisesti meille ruokaa. Hanna sopii todella hyvin työyhteisöömme, Löppönen iloitsee.

Kuvateksti: Pesosen mielestä työhönvalmennus on hyvä tuki ja tärkeä osa työarkea. Kuvassa Simo Kiiskinen (vas.), Hanna Pesonen, Sanna Hamunen ja Susanna Löppönen.