Ajankohtaista sivun pääkuva

Ajankohtaista arkisto

Tiedotearkistot: 2023, 2022, 2021, 20202019, 2018, 2017, 2016, 2015

Sisältöjulkaisija

angle-left Talvi ja liukkaus lisäävät kaatumisen riskiä
Artikkelin kuva
23.11.2021

Talvi ja liukkaus lisäävät kaatumisen riskiä

Kaatumisia tapahtuu ympäri vuoden, mutta alkutalven liukkaus usein yllättää ja lisää kaatumisen riskiä. Onneksi usein muksahduksesta selviää säikähdyksellä ja mahdollisesti pienillä mustelmilla. Pahimmillaan kaatuminen voi kuitenkin aiheuttaa kovaa kipua ja vaatia pitkää hoitoa sekä kuntoutusta. Aina leikkaukseltakaan ei vältytä.

Etenkin ikäihmiselle kaatuminen voi olla hyvin vakavaa ja aiheuttaa vammoja, jotka vaativat pitkää sairaalahoitoa. Vuonna 2020 Siun soten alueella kaatumisiin liittyviä sairaanhoitoa vaativia tapauksia oli hieman yli 1800 potilaalla. Tapauksista 72 prosenttia oli yli 65-vuotiailla.

Siun sotessa hoidetaan vuosittain kesimäärin 220 yli 50-vuotiasta lonkkamurtumapotilasta. Kaatumisen riskit eivät aina kuitenkaan liity ulkoiluun ja liukkauteen. Etenkin ikäihmisillä suuri osa kaatumisista tapahtuu kotona sisätiloissa liikkuessa tai matalta tasolta pudotessa.

- Kun ikäihminen kaatuu ja saa lonkkamurtuman, aiheuttaa se aina sairaalahoitojakson. Murtuma korjataan leikkauksella. Murtumatyypistä ja leikkaustekniikasta riippuu, miten nopeasti ikäihminen pääsee jälleen liikkumaan ja varaamaan lonkalleen, Pohjois-Karjalan alueellinen kaatumisten ehkäisyn (AKE) -työryhmän puheenjohtaja Hannele Komu kertoo.

Lonkkaleikkauksen jälkeen tarvitaan kuntoutusta

Siun sotessa tapaturman aiheuttaman lonkkaleikkauksen jälkeen jatkohoito ja -kuntoutus tapahtuvat ensisijaisesti Siilaisen kuntoutumiskeskuksessa. Hoitojaksot ovat yleensä alle kolme viikkoa. Jos ikäihminen tarvitsee pidempää kuntoutusjaksoa, tapahtuu se terveyskeskussairaalassa.

Siun sotessa on kehitetty lonkkamurtumien hoitoprosessia moniammatillisesti vuodesta 2017 lähtien. Kehittämistyössä ovat olleet mukana kaikki potilaan hoitoon osallistuvat tahot aina ensihoidosta kotiuttamistyötä tekeviin asti. Hoitoprosessin avulla lonkkamurtumien hoitoaikoja on pystytty lyhentämään merkittävästi. Hoidossa kiinnitetään huomioita myös kaatumisen syihin, kuten oheissairauksiin, lääkehoitoon ja asumisolosuhteisiin.

Leikkauksen ja hoitojakson jälkeen tarvitaan vielä kuntoutusta ja kuntoutumista. Ikäihmisillä kuntoutuminen ei aina välttämättä tapahdu optimaalisesti kuin toivottaisiin.

- Kuntoutumiseen vaikuttaa ennen kaikkea se, miten potilas on selvinnyt ennen murtumaa jokapäiväisistä toiminnoista, onko hän toiminut itsenäisesti vai autettuna. Lisäksi kuntoutumiseen vaikuttavat oheissairaudet, fyysinen kunto, ravitsemustila sekä kyky vastaanottaa ja toteuttaa annettua ohjausta, Siun soten geriatrian ylilääkäri Pentti Saarinki sanoo.

- Varhainen liikkeelle lähteminen pienin askelein, tarvittaessa apuvälineen tai toisen henkilön tukemana, nopeuttaa kävelykyvyn palautumista. Ikääntyneen kuntoutumista edistetään riittävällä kivunhoidolla, muiden sairauksien hyvällä hoidolla sekä kannustamisella. Tavoitteellinen kotiutuminen tarvittaessa läheisten, kotihoidon ja kotikuntoutuksen tuella nopeuttaa toimintakyvyn palautumista ja entisiin askareisiin palaamista, Siun soten terapiapalveluiden palvelupäällikkö Ritva Mönkkönen kertoo.

Nastat auttavat pysymään pystyssä

Vaikka valtaosa kaatumisista tapahtuu ikääntyneille, näkyy Siun soten päivystyksessä myös nuoria kaatumispotilaita. Liukas tienpinta ei katso ikää. Nastat ovatkin tarpeen liukkailla keleillä niin autossa, pyörässä kuin jaloissa.

- Auton alle moni muistaa vaihtaa nastarenkaat talven tullessa. Pyörän renkaat sen sijaan jää kovin monelta päivittämättä keliin sopivaksi. Nastat toimivat kuitenkin pyörässä samaan tapaan kuin autossa. Ilman nastoja kumirengas lähtee helposti luisumaan. Sama pätee myös jalkoihin, nastat on hyvä olla myös kengän pohjissa liukkaalla kelillä, Komu kannustaa.

Liukkauden lisäksi liikkujien on hyvä muistaa kiinnittää huomiota näkymiseen. Pimeässä ilman valoja ja heijastimia kulkevat saattavat aiheuttaa vaaraa sekä itselleen että muille liikkujille. Pimeässä liikkuessa on varmistettava, että muut liikkujat näkevät toisensa.

- Jalankulkijan pitää huolehtia näkymisestä kunnollisilla heijastimilla. Erittäin hyvin liikenteessä näkyvät esimerkiksi heijastinliivit ja -valjaat. Pyörässä puolestaan pitää olla valot, edessä kirkas ja takana punainen, Komu muistuttaa.

somejako

Yhteystiedot viestintä

Viestinnän yhteystiedot

viestinta(at)siunsote.fi

Tietopyynnöt:
kirjaamo(at)siunsote.fi

Viestintäjohtaja
Susanna Prokkola
puh. 013 330 8279
susanna.prokkola(at)siunsote.fi

Viestintäsuunnittelija (perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialue)
Juulia Hirvonen
puh. 013 330 9867
juulia.i.hirvonen(at)siunsote.fi

Viestintäsuunnittelija (ikäihmisten palvelujen toimialue)
Sari Jormanainen
puh. 013 330 4525
sari.jormanainen(at)siunsote.fi

Viestintäsuunnittelija (terveys- ja sairaanhoitopalvelujen toimialue)
Niina Vatanen
Puh. 013 330 4526
niina.vatanen(at)siunsote.fi

Viestintäsuunnittelija (verkkoviestintä)
Petriikka Ohtonen
puh. 013 330 4524
petriikka.ohtonen(at)siunsote.fi

Valokuvaaja
Antti Pitkäjärvi
puh. 013 330 4508
antti.pitkajarvi(at)siunsote.fi

Uutiskirjeet

Tilaa uutiskirjeitämme ja tiedotteita:

Tilaa tiedotteita RSS-syötteenä:

Kuulumisia Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelta 

Uutiskirjeeseen on koottu tietoa hyvinvointialueen ajankohtaisista asioista. 

Kohti Pohjois-Karjalan hyvinvointialuetta

Uutiskirje käsittelee Siun soten muuttumista kuntayhtymästä hyvinvointialueeksi. 

Perhekeskusten terveiset

Uutiskirjeessä kerrotaan Pohjois-Karjalan perhekeskusten kuulumisia.

Työkykyohjelman uutiskirje

Uutiskirjeessä kerrotaan Siun soten työkykyohjelman 2020–2022 kuulumisia.

Uutiskirjeiden tietosuojaseloste (pdf)