Siun soten ikäihmisten asumispalveluissa ja kotihoidossa sekä terveyskeskussairaaloissa ja hoitosoluissa on kevään aikana otettu käyttöön valtakunnallinen toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointijärjestelmä eli RAI-järjestelmä. Järjestelmä tukee sekä asiakkaan hoitoa että työntekijöiden työtä.

Järjestelmän avulla ikäihmisten vointia ja toimintakykyä pystytään seuraamaan yhdenmukaisesti ja laaja-alaisesti sekä suunnittelemaan hoitoa aiempaa yksilöllisemmin. Arviointi tehdään aina asiakkaan kanssa yhdessä. Myös omaisten osallistumista arviointiin toivotaan.

Huomattavasti aiempaa laajempi arviointi

Arviointi koostuu laajasta kysymysten rungosta, joiden avulla arviointia tehdään asiakkaan kanssa keskustellen. Lisäksi arviointiin kuuluu mm. fyysistä toimintakykyä mittaavia tehtäviä. Laaja arviointi vie aikaa, mutta antaa paljon työkaluja asiakkaan hoidon suunnitteluun ja toteuttamiseen.

- RAI-arvioinnissa käydään koko asiakkaan elämänkaari läpi. Ajallisesti tämä vie enemmän kuin aiempi arviointimme. Ensimmäisellä kerralla arviointi kestää muutaman tunnin, mutta seuranta-arvioinnit sujuvat sitten nopeammin, kun perustiedot on jo kirjattu, kertoo sairaanhoitaja Elina Nousiainen Kiteen kotihoidosta.

- RAI on moniportainen ja monisyinen. Saamme tästä paljon enemmän tietoa asiakkaan hoidon tarpeesta ja tavoitteista, joita hoitohenkilökunnan tulee huomioida hoidossa ja hoidon jatkuvuudessa, Kiteen kotihoidon palveluvastaava Aila Ketolainen sanoo.

RAI-arvioinnista syntyy yksilömittareita, jotka kuvaavat esimerkiksi asiakkaan terveydentilaa, toimintakykyä ja voimavaroja sekä hoidon, palvelujen ja kuntoutuksen tarvetta. Mittarit auttavat myös seuraamaan hoidon, palvelun tai kuntoutumisen tuloksia.

- RAI antaa meille työhömme entistä enemmän työkaluja. Järjestelmä antaa tiettyjä herätteitä, jos asiakkaalla on esimerkiksi mielialassa tai muistissa jotain huomioitavaa tai on kipuja, niin järjestelmä antaa herätteen. Voimme sitten reagoida näihin kohtiin, kun mietimme hoitoa ja hoivan tarvetta, Ketolainen kertoo.

”Hyvähän se on, että ihmisen kuntoa seurataan”

Kotihoidon asiakas Veikko Partinen osallistui RAI-arviointiin kotonaan Kiteellä. Reilun tunnin jälkeen arvioinnin kysymyspatteristossa oli päästy noin puoliväliin.

- Ei tämä ainakaan vielä ole ollut raskasta. Normaalihommia on kyselty. Ei siellä sellaisia ole ollut, mihin ei olisi osannut vastata, Partinen toteaa.

Kysymysten lisäksi Partinen oli päässyt tekemään muun muassa kävelytestin, jossa mitattiin aikaa, joka kuluu huoneen poikki kävelemiseen.

- Hyvähän se on, että ihmisen kuntoa seurataan, että pystyykö olemaan yksin. Toivottavasti pystyy, ettei tarvitse lähteä laitoksiin. Toistaiseksi ainakin pystyn.

Vaikka kyse on tärkeästä asiasta ei itse arviointia tehdä kulmat kurtussa.

- Otetaan vaikka välillä ettanet. Onhan tällä petejä, Partinen naurahtaa.

- Hyvin iloisin mielin on arviointia tehty ja välillä on naurettu ja juteltu muitakin asioita, Ketolainen iloitsee.

Arvioinnin tulokset osaksi käytännön hoitotyötä

Asiakkaan kanssa tehtävä arviointi on vain yksi osa RAI-arviointikokonaisuutta. Jo ennen arviointitilaisuutta, hoitaja seuraa ja kirjaa normaalia tiiviimmin asiakkaan vointia kolmen päivän ajalta.

Arviointitilaisuuden jälkeen työ jatkuu. Saadut tulokset ja järjestelmän antamat herätteet analysoidaan ja tiedot päivitetään asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan.

- Arvioinnin tuloksista näemme, mitä muutoksia suunnitelmaan mahdollisesti tarvitaan. Arvioinnin perusteella pystymme määrittelemään keinot, joilla voimme tukea asiakkaan kotona asumista ja parantaa asiakkaan elämänlaatua, Nousiainen sanoo.

RAI-arviointi tehdään asiakkaille puolen vuoden välein. Jos asiakkaan voinnissa tapahtuu muutos, voidaan arviointi tehdä lyhyemmänkin ajan kuluessa.

- Seuraava arviointi näyttää, miten tehdyt toimenpiteet ovat vaikuttaneet. Olemmeko onnistuneet hoidon tavoitteissa, ja jos emme, niin mitä syitä siihen on mahdollisesti ollut, Nousiainen pohtii.

Omaisten osallistumista arviointiin toivotaan

Arviointeja tekevien toive on, että myös omaiset osallistuisivat mahdollisuuksien mukaan arviointiin. Omaisten ajatusten ja kokemusten kautta hoidon tarpeen arviointia pystytään syventämään.

- Etenkin sitten kun muistisairaus astuu tähän mukaan, niin silloin asiakas voi kokea, että hän pärjää ja osaa eikä tarvitse apua missään. Sitten kuitenkin huomataan fyysisessä kunnossa tai muuten voinnin heikkenemisessä, että jotain jää kuitenkin tekemättä. Näissä tilanteissa omaisten osallistuminen arviointiin olisi arvokasta, Ketolainen pohtii.

Asiakas voi kuitenkin aina itse päättää, haluaako hän arviontiin omaisia tai muita läheisiä henkilöitä.

Mistä on kyse?

• RAI-järjestelmä on valtakunnallinen ikäihmisten palvelutarpeen ja toimintakyvyn arviointiin rakennettu järjestelmä.
• Laki velvoittaa kaikkia kuntia ja kuntayhtymiä ottamaan RAI-järjestelmän käyttöön ikäihmisten palveluissa huhtikuuhun 2023 mennessä.
• Siun soten ikäihmisten palveluissa RAI-järjestelmän käyttö laajenee syksyllä 2022 Arjen tukipalveluihin eli omaishoidon tukeen, palveluohjaukseen, Seniorineuvonta Ankkuriin sekä gerontologiseen sosiaalityöhön.
• Siun Sotessa RAI-järjestelmä on käytössä jo myös vammaispalvelujen asumispalveluissa. Syksyllä 2022 palvelua laajennetaan myös vammaispalvelujen sosiaaliohjaukseen. Vammaispalveluissa RAI:n käyttö ei perustu lakiin.